Kun katsoin minuun

Helmikuussa ilmestynyt Garden of Love on Anna Erikssonin ensimmäinen kokonaan itse säveltämä ja sanoittama albumi. Kipinä omien biisien kirjoittamiseen alkoi kyteä jo vuonna 2005, jolloin Eriksson teki Sinusta Sinuun -nimisen levyn silloisen poikaystävänsä Sipe Santapukin kanssa. Tätä ennen Erikssonin cv:stä löytyi muutama oma sävellys ja sanoitus sekä muun muassa Jari Sillanpäälle räätälöity biisi Oon kuka oon.

Garden of Loven työstäminen lähti liikkeelle sattumalta vuoden 2008 syyskuussa.

”Olin juuri jäänyt keikkatauolle ja halusin vaan tehdä biisejä ilman suurempia suunnitelmia. Kun olin säveltänyt muutaman englanninkielisen biisin, tajusin yhtäkkiä, että mähän olen tekemässä seuraavaa levyäni”, Eriksson kertoo.

Jo levynteon alkuvaiheessa oli selvää, että Eriksson halusi tehdä teatraalisen ja isolta kuulostavan pop-albumin, johon tulisi runsaasti dramaattisia jousia ja stemmoja. Hän siis halusi tehdä kaupallisen itsemurhan maassa, jossa ihmiset kuuntelevat pääasiassa heviä, kevyt-iskelmää ja turboprosessoitua rockia.

Säveltäjänä Eriksson tunnustautuu säännöllistä aikataulua noudattavaksi perusduunariksi, joka ei usko aamuyön krapulaisina tunteina leimahtaviin jumalaisiin inspiraationpuuskiin. Hän ei myöskään kanniskele mukanaan sanelukonetta tai muistilehtiötä siltä varalta, että törmäisi jalkakäytävällä johonkin luovuutta ravistelevaan näkyyn.

”Herään aamulla, menen työhuoneeseen ja alan soittaa pianoa. Yleensä kun löytää hyviä melodioita, löytää myös sanoja. Sitten kun melodia ja jonkinlainen raffi tekstiluonnos on valmiita, alkaa biisiin työstäminen. Teksti on yleensä kaikista vaikein osuus. Tai sitten joku melodianpätkä tai c-osa. Silloin biisi saattaa jäädä kesken vähäksi aikaa”, Eriksson kuvailee biisinkirjoitusmetodejaan.

Teksti: Mervi Vuorela
Kuvat: Maarit Kytöharju

Teksti on lyhennelmä Teostoryssa 3/2010 julkaistusta haastattelusta.
Lue haastattelu kokonaan Teostoryn pdf-lehdestä >