Kari Litmanen

Iskelmän rautainen ammattilainen Kari Litmanen on nähnyt yli 30-vuotisen uransa aikana alan pelisääntöjen muuttuneen. Pitkäjänteinen työ musiikin sisällön eteen on menettänyt merkitystään samaan aikaan kun idolikilpailuista nousee yhä lyhyempiä tähdenlentoja.



"Kaikki on mennyt liian markkinavetoiseksi. Enää ei tarvitse edes osata soittaa ollakseen tuottaja levy-yhtiössä. Siellä katsotaan pitkään, jos kulkee nuottipinkka kainalossa esittelemässä kappaleitaan. Toivo Kärki tutki aina uutuudet pianolla läpi säveltäjän kanssa", Litmanen muistelee.

Mutta on nykyajassa Litmasen mukaan hyvääkin, esimerkiksi se, että ennakkoluulot eri musiikinlajien tekijöiden välillä ovat hälvenemässä. "Vaikka ovat monet rockmuusikot tehneet tähänkin asti iskelmää, heillä on ollut vain hieman erilainen sovitus."

Litmanen tunnustautuu itse rinta rottingilla iskelmäsäveltäjäksi. Vaikka taitaa hän myös jazzin. Litmanen on soittanut Imatra Big Bandissa vuodesta 1974, mikä kuuluu myös hänen iskelmäkappaleidensa sovituksissa. ”Aina pitää pikkuisen salakuljettaa jazzia mukaan. Pienillä jutuilla saa aikaan samaa sointia kuin upeissa Hollywood-viihdeorkesterien sovituksissa.”

Vahva melodikko

Litmanen on säveltänyt useita täysosumia, joista kenties tunnetuin on Marita Taavitsaisen laulama André (san. Jiri Nikkinen). Muita hittejä ovat muun muassa Tarja Lunnaksen esittämä Seine (san. Vexi Salmi) sekä Reijo Taipaleen Jaksaa vanhakin tanssia (san. Turkka Mali). Suurin osa eturivin iskelmälaulajista on esittänyt Litmasen kappaleita; joukosta puuttuu vain Jari Sillanpää, jolle hän kirjoittaisi musiikkia mieluusti.

Vahvat melodiat ovat Litmasen kappaleiden lähtökohta. ”Alan lepsuilla, jos saan käsiini valmiin sanoituksen, varsinkin jos kyseessä on erityisen hyvä teksti. Silloin tuntuu helposti, että tähän riittää tavanomainenkin melodia. Haluan mieluummin aloittaa tyhjästä ja tehdä melodiasta sellaisen, että siinä on jo itsessään jotain."

Litmanen pitää Suomen kansan tapaan slaavilaisesta mollimelankoliasta. Imatralta käsin hänen on ollut hyvä luoda kontakteja venäläisiin muusikoihin. Kohtaamisista on kehkeytynyt yhteisiä konsertteja, ja syksyksi Imatralle on valmistumassa iso musikaaliproduktio suomalais-venäläisin voimin. Litmanen on toinen musikaalin säveltäjistä. Pietarilaiset muusikkoystävät ovat lähdössä hänen kanssaan tänä vuonna myös konserttitalokiertueelle, solisteinaan Tapani Kansa, Johanna Rusanen, Tomi Metsäketo ja Elena Putina.

Oma koti kullan kallis

”Istun pianon ääreen ja alan säveltää. En odota mitään ahaa-elämystä tai ennakkotuntemuksia. Se on vain työtä." Näin Litmanen kuvailee arkeaan, jonka parasta antia on mahdollisuus työskennellä kotona omien aikataulujen mukaan. Keikkaelämä on jäänyt taakse jo kauan sitten, konserttisaleja lukuun ottamatta.

Litmasella on asunnossaan kotistudio, jossa hän voi säveltämisen lisäksi tehdä äänilevyjen esituotannon valmiiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Litmanen valmistaa kappaleesta demon soittamalla koskettimilla tietokoneen muistiin rumpuja, bassoa, kitaraa, jousia ja puhaltimia mallintavat ääniraidat. Näin hän voi kuunnella jo ennen varsinaiseen studioon menoa, että sovitus toimii niin kuin pitää.

"Olen ollut Suomessa musiikkiteknologian uranuurtajia", sanoo Litmanen. "Minulla oli Macintoshin ensimmäinen linnunpönttö jo vuonna 1985. Toimin teknisenä tukena, kun kollegat opettelivat notaatio-ohjelman käyttöä. Kynän käytön lopetin kokonaan 1990-luvulla."

Kun levyn esituotanto on valmis, Litmanen ajaa Anjalankoskelle navettastudioon äänittämään eläviä muusikoita. Heidän saatuaan omat osuutensa purkkiin Litmanen pakkaa laitteet autoon ja hurauttaa takaisin Imatralle tekemään levyn miksausta kotistudioonsa. "Olen kotoa pois vain hetken", Litmanen sanoo tyytyväisenä.



Iskelmäsäveltäjä

Iskelmämusiikissa kappaletta ei yleensä tehdä yksin, vaan säveltäjän ja sanoittajan roolit ovat eriytyneet. Levylle kappaleet valitsee tuottaja, joka voi olla joku tekijöistä. Iskelmiä esittävät pääosin kotimaiset esiintyjät suomeksi tai ruotsiksi laulaen, mutta esimerkiksi Euroviisuissa myös englanti on mahdollinen kielivalinta.

Tanssilattiaa ja tangokuninkaita varten tehdään vieläkin iskelmiä, mutta radioystävällisen pop-iskelmän osuus on kasvanut. Tyylilajin rajojen venymisestä kertoo esimerkiksi vuoden 2010 Iskelmä-gaala, jossa palkittiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu sekä Yö.


Teksti: Mika Kauhanen
Kuvaaja: Kai Skyttä


Teksti on lyhennelmä Teostoryssa 1/2010 julkaistusta artikkelista.
Lue koko juttu pdf-lehdestä