Musiikintekijä ja kansanedustaja löytävät toisensa Teoston kulttuurikummi-hankkeessa

Teoston vuonna 2009 aloittama Kulttuurikummi-hanke saattaa yhteen kansanedustajia ja musiikintekijöitä. Hankkeen tavoitteena on saada jokaiselle kansanedustajalle kummi edustajan omasta vaalipiiristä.

Helmikuuhun 2012 mennessä kummin on saanut jo 150 kansanedustajaa. Edustajat ja kummit ovat kohdanneet toisiaan Teoston järjestämillä yhteisillä lounailla Tampereella, Turussa, Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Maaliskuussa 2012 lounas järjestetään Rovaniemellä.

Kulttuurikummit ovat silta arjen ja politiikan välillä

Kulttuurikummien avulla kansanedustajille avautuu mahdollisuus tutustua paikallisiin musiikintekijöihin sekä luovalle alalle tärkeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin omien äänestäjiensä kotikonnuilla. Yhteisillä lounailla sekä kahdenvälisissä tapaamisissa musiikintekijät ovat kertoneet kansanedustajalle kouriintuntuvasti arjestaan antaen tilastoille kasvot.

Tekijänoikeuden merkitys luovan työn edellytyksenä on kirkastunut, kun päättäjät ovat saaneet viestin henkilökohtaisella tasolla. Esimerkiksi verotuksen, sosiaaliturvan tai yritysrahoituksen käytännöt eivät tällä hetkellä tue riittävästi ammattimaisen musiikintekijän elinkeinoa, johon kuuluvat tulojen kausittaisuus ja kysynnän vaihtelu. Vaihtuvilla eväillä syntyy kuitenkin yhteistä kotimaista kulttuuria.

"Harva tulee ajatelleeksi, miten valtavan tärkeätä musiikki on ihmisten hyvinvoinnille", sanoo sanoittaja Sinikka Svärd. ”Uskon, että kulttuurikummina pääsen tuomaan esiin ajatuksiani ja vaikuttamaan sitä kautta kaikkien musiikintekijöiden asioiden parantamiseen."

"Kulttuuri edustaa henkistä kasvua ja on myös merkittävä kaupallinen voimavara. Suomen tulevaisuudessa luovalla alalla on kasvava ja erittäin tärkeä merkitys, joten päättäjien on syytä olla tietoisia myös luovien alojen tarpeista ja toimintaedellytyksistä. Kulttuurikummihanke on hyvä kanava saada tarpeellista tietoa", toteaa kansanedustaja Kimmo Sasi.

"Pidän tärkeänä, että myös sisällön tekijöihin liittyviä asioita saatetaan päättäjien tietoon”, sanoo Pauli Hanhiniemi. ”Jollei myös taiteellisen työn tekijöiden tarpeita, toiveita ja oikeuksia huomioida, siitä kärsii pidemmän päälle sekä teollisuus että luova-ala”, Hanhiniemi jatkaa.

Myös kansanedustaja Annika Saarikko lähti mielellään mukaan: "Olen kiinnostunut erilaisista kulttuurimuodoista ja haluan ehdottomasti olla osaltani tukemassa suomalaista kulttuuria ja sen tekijöitä. Internetin ja muiden uusien kanavien myötä käsiteltäväksi on noussut ihan uudenlaisia asioita ja tekijänoikeudet ovat nyt erityisen ajankohtainen aihe. Siksi hanke kiinnostaa”.

Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet saivat kulttuurikummit

Myös suomalaismepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.

"Elinvoimaisen kulttuurielämän turvaaminen on tärkeää myös Euroopan unionille. Uskon, että me mepit omalta osaltamme pystymme hyödyntämään kulttuurikummejamme elävän musiikkikulttuurin edistämisessä niin Suomessa kuin Euroopassa laajemminkin", sanoi kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

”Kulttuurikummit toimivat käytännössä linkkinä politiikan maailman ja tekijän arjen välillä. Toivottavasti yhteys omaan kummiin säilyy tiiviinä”, toivoi Anna Eriksson.


Lue lisää:
Kummiparit Suomessa ja Euroopassa

Tiedotteita:
Musiikintekijä ja kansanedustaja löytävät toisensa Teoston kulttuurikummikiertueella (25.8.2011)
Suomalaismepit saivat musiikintekijän kummikseen (25.5.2011)
Helsingin kansanedustajat saivat kulttuurikummit (9.9.2010)


Kuvassa Sinikka Svärd ja Ilkka Kantola. Kuva: Jussi Vierimaa