Usein kysyttyä: musiikin käyttö näyttämöteoksissa

Termejä
Pienten oikeuksien teos, pienet oikeudet, liitemusiikki
Näyttämöteosten yhteydessä esitettävä musiikki (sävellys tai laulu, musiikkikappale), joka on alun perin sävelletty muuhun tarkoitukseen kuin kyseistä näyttämöteosta varten, mutta joka on liitetty näyttämöteokseen.

Suurten oikeuksien teos, suuret oikeudet
Näyttämöteosta varten sävelletty ja sen näyttämötoteutuksessa esitetty musiikki, joka on esim. oopperoiden, operettien, balettien ja musikaalien musiikkia.  

Usein kysyttyjä kysymyksiä
Miksi musiikin käyttöön on kysyttävä lupa?
Tekijänoikeuslaki antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksensa käyttämisestä toisessa taidelajissa. Säveltäjällä, sanoittajalla tai näiden valtuuttamalla kustantajalla on toisin sanoen oikeus päättää siitä, saako heidän omistamaansa teosta käyttää esimerkiksi musikaalissa tai koreografisessa tanssiteoksessa. Jos oikeudenhaltija antaa luvan teoksensa käyttöön, hän voi määritellä teoksen käytön hinnan ja muut käyttöehdot. Oikeudenhaltijalla on myös oikeus kieltää teoksensa käyttö.

Miten minun tulee toimia?
Jos näyttämöteos sisältää musiikkia, näyttämöteoksen tuottajien on tarkistettava etukäteen, täyttääkö musiikinkäyttö tietyt kriteerit.  Jos kriteerit täyttyvät, näyttämöteoksen tuottajien on tarkistettava, onko musiikki kustantajan itsehallinnoimaa vai Teoston hallinnoimaa. Jos musiikki on kustantajan itsehallinnoimaa, lupa ja hinta musiikin käyttöön on kysyttävä ja saatava musiikin kustantajalta.

Pyri valitsemaan näyttämöteokseen haluamasi musiikki heti tuotantosuunnittelun alkuvaiheessa.  Lupien tulee olla kunnossa ja korvausten sovittuna ennen näytäntöjen alkamista. Aikaa lupien saamiseen kannattaa varata useita viikkoja, mieluiten useampia kuukausia.

Millaiset musiikin käyttöä koskevat kriteerit ovat?
Näyttämöteoksessa käytettävän musiikin osalta kriteerit ovat:

Tanssiteatteriteoksessa käytettävän musiikin osalta kriteerit ovat:

Kuka on laatinut kriteerit?
Pohjoismaiset musiikkikustantajat ovat laatineet ne yhdessä. Toimintamalli on jatkossa kaikissa Pohjoismaissa sama.

Mitä näyttämöteoksissa käytetyn musiikin käyttölupien ja ehtojen muutos tarkoittaa musiikin tekijöille?
Jos musiikin käyttö näyttämöteoksissa täyttää kustannetun musiikin osalta uudet kriteerit ja musiikin kustantaja on ottanut repertoaarinsa itsehallinnointiin näyttämöteosten osalta, musiikin käyttöoikeuksia ja hintaa hallinnoi jatkossa Teoston sijasta musiikin kustantaja.

Näissä tapauksissa näyttämöteoksen tuottaja neuvottelee luvan musiikin käyttöön ja korvauksen musiikin käytöstä Teoston sijaan kustantajan kanssa. Muutoksen tavoitteena on valvoa entistä paremmin tekijän oikeutta määrätä teoksensa käytöstä kustantajansa kautta (esimerkiksi kieltää teoksen käyttö niin halutessaan). Tavoitteena on myös antaa tekijälle kustantajansa kautta nykyistä parempi mahdollisuus määritellä musiikkinsa arvo muiden teosten osana tapauskohtaisesti.

Kustantamatonta eli nk. manus-musiikkia hallinnoi musiikin tekijän puolesta jatkossakin Teosto, ellei tekijä ilmoita Teostolle kirjallisesti ottavansa repertoaarinsa itsehallinnointiin näyttämöteosten osalta. Tällöin musiikin tekijä
• vastaa näyttämöteosten tuottajien kyselyihin
• neuvottelee musiikin käytön ehdoista ja hinnasta näyttämöteoksen tuottajan kanssa
• pyytää musiikin käyttötiedot
• laskuttaa musiikin käytön
• hoitaa mahdolliset korvausten perintätoimet
• hoitaa mahdolliset erimielisyydet musiikin käyttäjän kanssa neuvottelemalla tai tuomioistuimessa.

Mitä näyttämöteoksissa käytetyn musiikin käyttölupien ja ehtojen muutos tarkoittaa näyttämöteosten tuottajille?
Näyttämöteosten tuottajien on suunniteltava eri produktioiden musiikinkäyttö teoksittain etupainotteisesti ja nykyistä huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa tuotannonsuunnittelua. Jos  musiikinkäyttö täyttää uudet kriteerit, tuottajan on selvitettävä kunkin produktiossa käytettävän musiikkiteoksen kustantaja ja onko kyseisen kustantajan omistama musiikki näyttämöteosten osalta itsehallinnoinnin piirissä. Jos kustantaja itsehallinnoi musiikkiaan, tuottajan on neuvoteltava musiikin käytön luvista, käyttöehdoista ja hinnoista kustantajan kanssa.

Ulkomaisten kustantajien omistaman musiikin oikeuksista on neuvoteltava kyseisen ulkomaisen kustantajan kanssa suoraan, jos produktion musiikinkäyttö täyttää uudet kriteerit.

Teosto hallinnoi musiikinkäyttöä jatkossakin entisellä toimintamallilla, jos
• produktion musiikinkäyttö ei täytä uusia kriteereitä
• kustantaja ei itsehallinnoi musiikkiaan
• musiikki on ns. manus-musiikkia (musiikki ei ole kustannettua)
Tällöin näyttämöteosten musiikkitiedot ilmoitetaan Teostolle näytäntökauden jälkeen ja musiikilla on listahinta.

Mistä tiedän, kuka on minkäkin teoksen kustantaja?
Kustantajatietoa voit etsiä netin yleisten hakupalveluiden avulla, alla listatuista musiikkitietojen hakupalveluista tai ottamalla yhteyttä Teoston maksulliseen palveluun tietojen etsimiseksi. Levytettyjen teosten osalta kustantajan nimi löytyy myös esimerkiksi levyn kannen tekijätiedoista.  

Voit kysyä kustantajatietoja myös Teostosta, maksullinen kustantajatietojen hakupalvelu toimii seuraavasti:
- lähetä kustantajatietokysely sähköpostilla osoitteeseen omateosto@teosto.fi
- kirjoita viestin otsikko/aiheriville (Subject) Kustantajakysely
- kerro viestissä teoksen nimi ja säveltäjä tai ainakin joku tunnettu artisti, jonka tiedät esittävän kyseistä teosta (älä ilmoita äänitteen nimeä)
- kerro kyselyssä myös omat yhteys- ja laskutustietosi laskutusta ja mahdollisia lisätietokyselyjä varten
- palvelun hinta on 65 €/alkava tunti, minimihinta on 32,50€/puoli tuntia
- puolessa tunnissa ehdimme etsiä keskimäärin 15 teoksen kustantajatiedot

Mistä tiedän itsehallinnoiko teoksen kustantaja kappaletta, jota haluan käyttää vai hallinnoiko Teosto sitä (nykykäytäntö)?
Suomalaisten kustantajien osalta lista itsehallinnoivista kustantajista ja heidän yhteystiedoistaan löytyy Suomen Musiikkikustantajat ry:n verkkosivuilta www.musiikkikustantajat.fi. Jos teoksen kustantaja ei ole itsehallinnoivien kustantajien listalla, Teosto hallinnoi teoksen oikeuksia.

Ulkomaisten kustantajien teokset kysytään aina suoraan kyseiseltä kustantajalta, jos yllä mainitut kriteerit musiikinkäytön osalta täyttyvät.

Mistä löydän ulkomaisten kustantajien yhteystiedot?
Ulkomaisten kustantajien yhteystiedot löydät parhaiten heidän omilta nettisivuiltaan, jotka löydät esimerkiksi netin yleisten hakupalvelujen kautta.

Voit kysyä kustantajatietoja myös Teostosta, maksullinen kustantajatietojen hakupalvelu toimii seuraavasti:
- lähetä kustantajatietokysely sähköpostilla osoitteeseen teosto@teosto.fi
- kirjoita viestin otsikko/aiheriville (Subject) Kustantajakysely
- kerro viestissä teoksen nimi ja säveltäjä tai ainakin joku tunnettu artisti, jonka tiedät esittävän kyseistä teosta (älä ilmoita äänitteen nimeä)
- kerro kyselyssä myös omat yhteys- ja laskutustietosi laskutusta ja mahdollisia lisätietokyselyjä varten
- palvelun hinta on 65 €/alkava tunti, minimihinta on 32,50€/puoli tuntia
- puolessa tunnissa ehdimme etsiä keskimäärin 15 teoksen kustantajatiedot

Mistä löydän kotimaisten itsehallinnoivien kustantajien yhteystiedot?
Lista kotimaisista itsehallinnoivista musiikkikustantajista ja heidän yhteystiedoistaan on Suomen Musiikkikustantajien verkkosivuilla, www.musiikkikustantajat.fi.

Jos käytän näyttämöesityksessä mekaanista, äänitteeltä soitettua musiikkia (esim. cd-levy, mp3), täyttääkö myös se uudet kriteerit eli kuuluuko se itsehallinnointiin?
Ei, näyttämöteoksissa käytetty mekaaninen musiikki on uuden prosessin ulkopuolella. Toisin sanoen toimit kuten ennenkin ja toimitat musiikkitiedot näytäntökausien jälkeen Teostolle. Huomioithan, että tämä ei koske tanssiteoksia! Tanssiteoksissa myös levyltä soitettu musiikki kuuluun itsehallinnoinnin piiriin, jos muut tanssiteoksille määritetyt kriteerit täyttyvät.

Jos teatterikappaleessa on elävää musiikkia soittava orkesteri, mutta näyttelijät eivät laula, täyttyvätkö uudet kriteerit?
Kyllä.

Jos musiikki tulee täysin playbackina äänitteeltä ja näyttelijät eivät itse laula, täyttyvätkö uudet kriteerit?
Jos näyttelijät eivät laula lainkaan, kriteerit eivät täyty, vaan musiikkia käsitellään kuten muutakin mekaanista musiikkia.

Teatterissamme on puhenäytelmä, jossa käytetään taustalla musiikkia äänitteeltä. Miten toimin?
Toimit kuten tähänkin asti eli ilmoitat musiikkitiedot Teostolle esityskauden jälkeen. Ns. mekaaninen musiikki ei täytä uusia kriteereitä.

Missä tapauksissa ilmoita musiikkitietoja Teostolle?
-    Jos kriteerit musiikinkäytön suhteen eivät täyty, ilmoita näyttämöteoksen musiikkitiedot näytäntökausien jälkeen kuten ennenkin Teoston nettisivuilta löytyvällä lomakkeella
-    Jos uudet kriteerit täyttyvät ja osa teoksista on itsehallinnoituja ja osa Teoston hallinnoimia, ilmoita Teostolle vain Teoston hallinnoimat (ei-itsehallinnoidut) teokset
-    Ilmoita kaikki mekaanisen musiikin (äänitemusiikki) teokset normaalisti

Tarvitsenko musiikinkäyttöön muita lupia kuin Teoston luvan?
Jos soitat musiikkia äänitteeltä (cd-levy, mp3 tai muu vastaava) tarvitset musiikinkäyttöön luvan myös Gramexilta. Gramex hallinnoi muusikoille, kapellimestareille, laulajille ja äänitteiden tuottajille kerättäviä ja tilitettäviä musiikinkäyttökorvauksia.

Jos tallennat näyttämöesityksen omaan käyttöösi ja/tai haluat myydä, lahjoittaa tai jaella tallennetta esimerkiksi omilla nettisivuillanne, voit tarvita myös erillisen musiikin tallennusluvan sekä Teostolta että Gramexilta.

Miten minuuttimäärä lasketaan tanssiteatterissa, jos siihen sisältyy monta erillistä koreografiaa?
Erillisten koreografioiden musiikkimäärät lasketaan aina yhteen, esim. 3 pienoisbaletin musiikkiminuutit lasketaan yhteen. Minuuttimäärään lasketaan mukaan vain sävelletyt teokset. Esim. ambienssia, siirtymätunnelmamusiikkia tai muuta musiikkia kahden tai useamman teoksen välillä ei lasketa 15 minuuttiin mukaan.

Lasketaanko äänisuunnittelu mukaan minuuttimäärään?
Äänisuunnittelu lasketaan siinä tapauksessa mukaan, jos kyseessä on sävelletty teos.

Mitä tarkoittaa kriteeristössä mainittu musiikkibrändi?
Brändi voi olla artistiin tai musiikintekijään liittyvä (esim. näytelmät, jotka kertovat Abbasta, Beatlesista, John Lennonista, Juice Leskisestä jne.), mutta esim. Urho Kekkosesta tehty näytelmä ei täytä musiikkibrändi-kriteeriä.

Näyttelijät laulavat näytelmässä yhden Madonnan kappaleen, pitääkö minun kysyä tätä varten erillinen lupa?
Ei tarvitse, jos näytelmässäsi on vain yksi kappale, jonka näyttelijät esittävät livenä. Uuden prosessin mukaan toimitaan näyttämöteoksissa vain siinä tapauksessa, että kriteerit täyttyvät live-musiikin osalta. Mekaanista musiikkia muutos ei koske.

Näytelmässä käytettävillä kappaleilla on seitsemän eri musiikinkustantajaa, pitääkö luvat kysyä kriteerien täyttyessä kaikilta musiikkikustantajilta erikseen?
Kyllä, jos kriteeristö täyttyy ja kaikki seitsemän kustantajaa itsehallinnoivat omistamaansa musiikkia.

Miten toimitaan ulkomailla tuotettujen produktioiden osalta, joita esitetään Suomessa?
Luvat ja musiikin käyttöoikeudet on hoidettava ja selvitettävä etukäteen jo lähtömaassa alkuperäisen tuottajan toimesta.

Tarkoittaako muutos myös niitä tapauksia, joissa teatteri tekee produktion kunnallisille vanhainkodeille ja käy niissä esittämässä näytelmää?
Jos kunta on tapahtuman järjestäjä, kuntasopimus kattaa tällaiset tapahtumat lukuun ottamatta näyttämöteosten suuria oikeuksia tai kunnallisten teattereiden toimintaa.

Miten kustantajan hinta musiikille määräytyy?
Hinnoittelusta sopivat kustantaja ja teatteri keskenään.

Mitä tapahtuu, jos olen jo sopinut hinnasta kustantajan kanssa, mutta emme käytäkään sovittua teosta näyttämökappaleessamme tai näytäntö ei toteudu?
Kustantaja ja teatteri sopivat menettelytavasta keskenään musiikin käytön ehdoista sopiessaan.  

Haluaisin antaa palautetta muuttuneesta prosessista ja siihen liittyvistä asioista, kenen puoleen voin kääntyä?
Voit ottaa yhteyttä Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtajaan Pekka Sipilään, pekka.sipila@musiikkikustantajat.fi.