Marita Taavitsaiselle ja Markus Allanille Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Kullervo Linnan Säätiön tiedote

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja tangolaulaja Marita Taavitsaiselle sekä Markus Allanille. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa. Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin myös toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto, joka myönnettiin populaarimusiikin edistämisestä äänilevytuottaja, tutkija Juha Nikulaiselle.

Säätiön hallitus palkitsi Tuula Marita Taavitsaisen (1968) monipuolisesta urasta ja taitavista tulkinnoistaan.

”Marita Taavitsainen on taiteilija ja erittäin taitava sellainen. Harva ihminen näyttää niin onnelliselta laulaessaan kuin hän”, luonnehti säätiön puheenjohtaja Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Suuri yleisö oppi tuntemaan Marita Taavitsaisen vuonna 1995, jolloin hänet valittiin tangokuningattareksi. Laulaja on todennut, ettei pysty vieläkään kuvailemaan tuon illan, suuren muutoksen luomaa säihkettä. Elämä muuttui kertaheitolla, pysyvästi.

Kun vuonna 1998 Syksyn sävelessä kuultiin Kari Litmasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama André, monille jäi mieleen tulkinta ja laulu, joista Taavitsainen tunnetaan vieläkin. 

”Kappaleessa koettiin salaperäinen feministinen vivahdus, veikeä silmänisku ja haikea tarina, jolle luvattiin jatkoa. André voitti Syksyn sävelen ylivoimaisesti”, Niiniluoto kuvaili tilaisuudessa.

”Laulaminen on parasta, mitä elämässä voi tehdä”, sanoo Marita Taavitsainen. Aikoinaan hänet johdattivat musiikin maailmaan muun muassa radiossa soineet ikivihreät sekä musiikkiopiston luokkahuoneista kaikunut äänimaailma.

Taavitsainen on puhunut paljon tangon ja tanssimusiikin tuomasta syvästä terapiasta ihmiseen.  Parhaillaan hän kiertää Mikael Konttisen kanssa Sydämeni tango –konserttikiertueella hoivakodeissa ja kertoo, että on ikäihmisille laulaessaan saanut kokea olevansa muistojen välittäjä vuosisadan takaa.

Tangon suurlähettiläs Markus Allan 

Helsingissä syntynyt Markus Allan (oik. Hemmi Allan Isberg 1945) aloitti laulajan uransa nuorena. Jo 16-vuotiaana häntä kuultiin laulusolistina Expo-hallissa. Nyt hän on laulanut yhtäjaksoisesti 50 vuotta.

Maarit Niiniluoto kertoi puheessaan, että lapsena Allan oppi jo varhain radiosta 1930-luvun tangon Ruhtinaan viulu, joka on Valto Tynnilän säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama. Tämä klassikkotango on sittemmin kuulunut aina taiteilija Markus Allanin ohjelmistoon ja soi edelleen suomalaisilla tanssilavoilla.

Varhaisista teinivuosistaan laulaja muistaa nähneensä Olavi Virran Korson sirkuksessa, missä tangokuninkaan hymy, sulava olemus, eloisat silmät jäivät ikuisesti mieleen upean äänen lisäksi. Olavi Virran vaikutusta hän luonnehtii maagiseksi.

Teini-iässä 1960-luvun alkupuolella Markus Allan osallistui Suomen Laulumestaruuskilpailuun voittaen miesten sarjan.

Toivo Kärki päätti ottaa ensimmäiset suomalaiset romanilaulajat äänilevylle 1960-luvun alussa. Heitä olivat Taisto Tammi (Lundberg) 1962, Markus Allan 1963 ja Anneli Sari (Lundberg) 1964, kaikki alle 20-vuotiaita.

”1960-luvulla oli niin paljon laulukeikkoja lavoilla kuin vain jaksoi tehdä”, sanoo Markus Allan, joka lauloi niin Olavi Virran kuin oman tangosukupolvensa Taisto Tammen, Esko Rahkosen ja Reijo Taipaleen kanssa. Ilmoille kaikuivatkin sellaiset tangot kuin Sokeripala, Mustalaisen kaipaus ja Kaiken vaihtaisin tangoon.

Vuonna 1985 Markus Allan sai yllättävän soiton uudelta elokuvaohjaajalta Aki Kaurismäeltä. Sen myötä hän on laulanut Veikko Aaltosen elokuvassa Tilinteko sekä Kaurismäen elokuvissa Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä ikivihreitä suomalaisia tangoja. Hän on esiintynyt Sodankylän elokuvajuhlilla, ja yhdeksi kohokohdakseen Allan mainitsee esiintymisen Cannesin elokuvajuhlilla.

”Esiinnyimme avotaivaan alla koko orkesterin kanssa ja lauloin elokuvaväelle sellaisia tangoja kuin Siks oon mä suruinen, Liljankukka, Elämän valtateillä, Kauas pilvet karkaavat. Sen suomalaisempaa ei ohjelmisto olisi voinut olla. Yleisö kuunteli ja tanssi.” 

Markus Allanin ura on ollut erittäin monipuolinen ja 2000-luvulla hänestä on tullut eräänlainen suomalaisen tangon suurlähettiläs ulkomailla sekä tangoaiheisissa dokumenttielokuvissa. Tulevan osalta Allanin mielessä ovat uudet suunnitelmat: Tammikuussa hän alkaa taltioida argentiinalaisia tangoja yhdessä lahtelaisten muusikkojen kanssa, Raimo Hastin sovituksina ja Rauli Nordbergin sanoituksin.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 4000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Tunnustus Juha Nikulaiselle

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna äänilevytuottaja, tutkija Juha Nikulainen. Palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Kulttuurituottajaksi valmistunut Nikulainen kiinnostui jo varhain musiikin kuuntelusta. Hänellä oli opintojensa myötä määrätietoinen suunnitelma jalostaa musiikkiharrastuksensa ammatiksi; jatkaa musiikin levittämistä laajemmin, paremmilla resursseilla ja ammattitaitoisemmin.

Maarit Niiniluoto totesi puheessaan, että Nikulaisen onnistui tutustua musiikin tekijöihin, levy-yhtiöihin ja muuhun verkostoon melko pian jo ammatillisen tiensä alkuvaiheissa.

Uransa aikana Nikulainen on luonut merkittäviä cd-kokoelmia, joista ensimmäisenä ilmestyi Jormas.

”Nikulainen kokosi Jormasia täyspäiväisesti useamman kuukauden ajan, selvitti tarkasti bändin historian, miehistönvaihdokset, levytyskokoonpanot, kappaleiden taustatiedot, haastatteli kymmeniä aikalaisia”, Niiniluoto kuvaili Nikulaisen työskentelyä, johon liittyy tapa perehtyä mahdollisimman syvälle bändin nahkoihin.

Nykyisin Nikulainen julkaisee riippumattomalle vinyylifirmalle Svart Recordsille ainutlaatuisia kokoelmia, joissa musiikillinen skaala on laaja. Levyjen julkaisusta Nikulainen toteaa, ettei ole ns. formaattiuskovainen.

”Cd on varmempi, mutta vinyylissä on tiettyä jännitystä ja syvyyttä enemmän. Enemmän emotionaalista tarttumapintaa”, Nikulainen toteaa       

Lisätietoja: Kullervo Linnan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Maarit Niiniluoto, puh. 040 546 2405.

Tiedustelut tilaisuuden kuvista: Kaisa Huikuri, viestintäpäällikkö, Teosto, puh. 045 773 493 47, kaisa.huikuri@teosto.fi

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna