Musiikkialan rahoitus pirstaloitunutta

Pääomarahoitus loistaa poissaolollaan

Musiikkialan rahoituksesta tehdyn katsauksen perusteella käynnissä tuntuu olevan toimintamallien muutos, jossa tekeminen pirstaloituu entisestään. Musiikkialalla on tulevaisuudessa entistä vähemmän yhden asian tekijöitä.

Teoston toimeksiannosta toteutettu katsaus musiikkialan rahoituksesta julkistettiin Teoston seminaarissa 22.11.2012.

”Halusimme herättää laajempaa keskustelua siitä, millaista musiikkialan rahoitus tällä hetkellä on ja mitä päämääriä eri rahoituslähteet palvelevat”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.

Selvityksessä muodostetaan katsauksenomaisesti kuva sekä yksityisesti että yritysmuotoisesti toimivista musiikkialan toimijoista, näiden tulonmuodostuksesta ja toiminnan luvuista sekä rahoituksesta.

"Haasteisiin vastaaminen edellyttää muutoksia mm. työllisyyslainsäädäntöön joustavan työn tekemisen mahdollistamiseksi. Samoin ministeriöiden yhteistyötä tulee vahvistaa julkisen rahoituksen linjausten yhdenmukaistamisessa. Rahoituksen tulisi perustua kokonaisvaltaiseen näkemykseen musiikin arvoketjun kehittämisestä. Apurahojen, avustusten ja tuen ohjaamisella vahvistetaan ketjun kaikkia osia ja vaikutetaan koko toimialan elinvoimaisuuden lisäämiseen. Siten varmistetaan myös monipuolisen ja rikkaan musiikin luominen”, sanoo katsauksen tehnyt Leena Hoppania Soficom Finlandista.

Hoppanian mukaan toimialan rahoituksessa ei näytä olevan suuria aukkoja tai puutteita. Varsinaista pääomasijoitusrahoitusta on kuitenkin ohjautunut musiikkialalle vähän. Suurimmat haasteet alalle sijoittamiseen liittyvät IP-oikeuksien (aineettoman pääoman) hallintaan ja tuoton epävarmuuteen.

“Musiikissa kyse on musiikkiteoksista, niiden kokemisesta ja oikeuksista. Jos musiikkialan jalostusarvo on matala, ei sijoittajallekaan ole luvassa skaalautuvaa tuottoa. Tällä hetkellä sijoittaja ei voi tulla mukaan luontevalla tavalla musiikin ytimeen eli IP:hen vaan sen liepeille, muuhun liiketoimintaan”, totesi Vision+ -tuotesijoitusrahaston Tanu-Matti Tuominen Teoston seminaarissa.

Katsauksen tarkastelussa olevalla musiikin toimijoiden kentällä näyttää rahoituksen osuus olevan 560 miljoonaa euroa. Yksityisen tulorahoituksen (sis. tekijänoikeuskorvaukset) osuus tästä on 326 miljoona euroa ja julkisen 234 miljoonaa euroa. Palkkioiden ja palkkojen osuudet eivät sisälly näihin lukuihin eikä niitä tämän katsauksen puitteissa ole arvioitu.

Katsauksessa tarkastelun keskiössä olivat musiikin säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat, musiikin esittäjät sekä musiikin tuottajat ja kustantajat. Rahoitusta tarkastellessa erotettiin yksityinen tulorahoitus, johon kuuluvat myyntitulot, tekijänoikeuskorvaukset sekä yksityiset säätiöt ja rahastot, pääomarahoitus ja julkinen rahoitus, joka kattaa sekä julkisen yrityspalvelujärjestelmän, valtion apurahoitusjärjestelmän että muut julkiset tuet säveltaiteelle.

Lisätietoja:
Leena Hoppania, Soficom Finland, 040 724 2076
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen, Teosto, 050 449 9575

Tutkimusraportti Katsaus musiikkialan rahoitukseen 2012
 

 

"Halusimme herättää laajempaa keskustelua siitä, millaista musiikkialan rahoitus tällä hetkellä on ja mitä päämääriä eri rahoituslähteet palvelevat."