Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät maailmanlaajuisesti 29,5 miljoonaa ihmistä

Kulttuuri- ja luovat alat kattavat kolme prosenttia maailman BKT:stä 2 250 miljardin dollarin liikevaihdollaan. Alojen liikevaihto on määrältään suurempi kuin tietoliikennepalveluiden liikevaihto, ja ne työllistävät 29,5 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin esimerkiksi Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain autoteollisuus yhteensä (25 miljoonaa).

Kulttuuri- ja luovien alojen mittavaa panosta globaaliin talouteen on selvitetty uudessa tutkimuksessa, jonka esittelivät tänään Pariisissa maailman tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

”Cultural Times – the First Global Map of Cultural and Creative Industries” -tutkimuksen on julkaissut EY, ja siinä analysoidaan 11:sta kulttuuriteollisuuden alaa* Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idän alueella.  Kulttuuriteollisuudella on omat vahvuutensa jokaisella alueella.

Tutkimuksessa todetaan, että kulttuuri- ja luovien alojen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tekijöiden on saatava reilu korvaus luovien teostensa käytöstä, jotta he voivat jatkaa kulttuurin ja talouden vahvistamista työskentelyllään myös tulevaisuudessa.

Teosto on yksi Cisacin jäsenjärjestöistä.

Luovat teokset avainasemassa digitaalisen talouden kasvattamisessa

Vuonna 2013 kulttuurisen sisällön osuus oli 200 miljardia dollaria digitaalisesta myynnistä, mikä vahvisti digitaalisten laitteiden myyntiä ja kasvatti myös nopeiden verkkoyhteyspalvelujen kysyntää. Digitaalisten kulttuurihyödykkeiden myyntitulot olivat 65 miljardia dollaria, ja verkkomedian ja ilmaisten suoratoistosivujen mainostulot 21,7 miljardia dollaria.

Katsaus kulttuuriteollisuuteen

Aasian ja Tyynenmeren alue: 34 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 40 % työpaikoista, suurin asiakaskunta ja nopeasti kasvava keskiluokka. Tietokonepelisektorin johtaja. Elokuva- ja kirja-alan nopea kasvu.
Eurooppa: 32 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 25 % työpaikoista. Kulttuuritalous juontaa juurensa historiasta, ja sillä on laaja julkinen kannatus, väestö on korkeasti koulutettua, taiteilijoiden suhteellinen osuus suuri.
Pohjois-Amerikka: 28 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 15 % työpaikoista. Vahva kansainvälinen vaikuttaja ja johtoasema elokuva-, TV- ja esittävien taiteiden alalla.
Latinalainen Amerikka: 6 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 16 % työpaikoista. TV:n vahva asema: TV-sarjat Latinalaisesta Amerikasta leviävät ympäri maailmaa, samoin kuin musiikki ja tanssi.
Afrikka ja Lähi-itä: 3 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 8 % työpaikoista. Elokuvatuotannossa mahdollisuuksia. TV ja musiikki. Epävirallinen talous, esimerkiksi epäviralliset musiikkiesitykset, on merkittävä osa kulttuuritoimintaa ja synnyttää myös työpaikkoja.

* Mainosala, arkkitehtuuri, kirjallisuus, tietokonepelit, musiikki, elokuvat, sanomalehdet ja aikakauslehdet, esittävät taiteet, radio, TV ja visuaaliset taiteet.

Tutkimus: The first global map of cultural and creative industries (December, 2015)

Luovat alat nopeimmin kasvavia sektoreita

Tutkimus sisältää tietoa, jolla kartoitetaan luovan toiminnan monipuolisuutta eri puolilla maailmaa. Se heijastelee samaa tematiikkaa, jota Unescon Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuodelta 2005 edustaa. Tutkimus myös tukee Unescon maailmanlaajuista ponnistelua ”kasvavaan tietomäärään ja parempiin mittareihin kulttuurin roolista yhteiskunnan kehityksessä”.

”Tämä kansainvälinen kulttuuriteollisuuden alojen tutkimus todistaa, että tekijät ympäri maailmaa kaikilla taiteen aloilla edistävät maailmantaloutta merkittävällä tavalla sekä liikevaihdon että työpaikkojen kannalta. Tekijöiden täytyy saada työskennellä ilmapiirissä, jossa heidän moraalisia ja taloudellisia oikeuksiaan suojellaan, jotta heidän luova työskentelynsä säilyy kannattavana. Luovat alat auttavat rakentamaan kestävää taloutta, niillä luodaan paikallisia työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, ja ne tarjoavat miljoonille ihmisille, usein nuorille, mahdollisuuden elättää itsensä omilla taidoillaan”, toteaa CISACin johtaja ja Unescon hyvän tahdon lähettiläs Jean-Michel Jarre.

”Kulttuuriteollisuuden alat ovat olennainen talouden kiihdyttäjä yhtä lailla teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Maailmanlaajuisesti se on nopeimmin kasvavia sektoreita, ja vaikuttaa tulonmuodostukseen, työpaikkojen syntymiseen ja vientituloihin. Se voi olla avain parempaan tulevaisuuteen monille maille ympäri maailmaa”, sanoo Unescon pääjohtaja Irina Bokova.

Tutkimuksen infograafit ja tiivistelmät sivulla: www.worldcreative.org

 

Tietoa CISACista

CISAC – the International Confederation of Societies of Authors and Composers on maailman johtava tekijänoikeusjärjestö. CISACilla on 230 jäsenjärjestöä 120 maassa, ja se edustaa neljää miljoonaa taiteilijaa kaikista maanosista ja kaikilta taiteen aloilta, joita ovat musiikki, audiovisuaalinen taide, draama, kirjallisuus ja visuaalinen taide. CISACia johtaa elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre, ja organisaation neljä varajohtajaa ovat beniniläinen laulaja Angélique Kidjo, senegalilainen kuvanveistäjä Ousmane Sow, intialainen kirjailija, käsikirjoittaja ja sanoittaja Javed Akhtar ja argentiinalainen ohjaaja Marcelo Piñeyro.

CISAC puolustaa taiteilijoiden oikeuksia ja ajaa heidän etujaan ympäri maailmaa. Järjestö varmistaa, että tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoivat organisaatiot pystyvät edustamaan taiteilijoita saumattomasti ja että tekijänpalkkiot päätyvät tekijöille, kun heidän teoksiaan käytetään missä päin maailmaa tahansa.

CISAC perustettiin vuonna 1926. Se on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, ja sen pääkonttori sijaitsee Ranskassa ja aluekonttorit Afrikassa (Burkina Faso), Latinalaisessa Amerikassa (Chile), Aasian ja Tyynenmeren alueella (Kiina) ja Euroopassa (Unkari).
www.cisac.org | Twitter: @CISACNews | Facebook: CISACWorldwide.

Tietoa Unescosta
www.unesco.org