Jo 40 %:lla suomalaisista on matkapuhelin, johon voi tallentaa musiikkia tai videokuvaa. Määrällisesti matkapuhelimet ovat jo ohittaneet mp3-soittimet, joita on 33 %:lla suomalaisista. Tämä käy ilmi Otantatutkimuksen toukokuussa tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin Teoston hyvitysmaksuyksikön toimeksiannosta mp3-soittimien ja matkapuhelimien musiikki- ja videokäyttöä. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 1001:tä iältään 15 - 79-vuotiasta suomalaista. Tutkimus osoitti, että enemmistö tällaisten puhelimien omistajista myös käyttää puhelimen tallennusominaisuutta. Matkapuhelimen osalta kyselyyn vastanneista (n = 255) 72 % sanoo tallentaneensa puhelimeensa musiikkia tai videoita ja 39 % on tehnyt näin viimeisen kuukauden aikana. Tärkein puhelimeen tallennetun musiikin lähde on omat cd-levyt (60 %), toisena kaverien tai perheenjäsenten cd-levyt (41 %), kolmantena kavereilta tai perheenjäseniltä tiedostoina saatu musiikki (38 %). Samat lähteet korostuivat myös mp3-soittimien osalta. Matkapuhelimeen musiikkia tallentaneista joka neljännellä oli kyselyhetkellä puhelimessaan verkkokaupoista ostettuja musiikkitiedostoja ja yhtä monella oli puhelimessaan vertaisverkosta ladattua musiikkisisältöä. Tallennusominaisuuksilla varustetuilla matkapuhelimilla kuunnellaan selvästi enemmän tallennettua musiikkia kuin radiota. 43 % kuuntelee puhelimeen tallennettua musiikkia päivittäin tai muutaman kerran viikossa. Radiota kuuntelee päivittäin tai muutaman kerran viikossa 21 %. Matkapuhelimeen musiikkia tallentaneilla oli puhelimessaan tyypillisesti 20 musiikkitiedostoa (mediaani), kun tavallisten mp3-soittimien käyttäjillä oli vastaavasti 86 musiikkitiedostoa ja näytöllisten mp3-/mediasoittimien käyttäjillä 200 musiikkitiedostoa. Puhelimien musiikkikäyttö painottuu nuoriin, alle 25-vuotiaisiin, kun taas mp3-soittimien käyttö jakaantuu tasaisemmin eri-ikäisten kesken. 15 - 24-vuotiaista vastaajista 63 %:lla oli käytössään musiikkia tai videokuvaa toistava matkapuhelin. Lisätietoja: Ano Sirppiniemi, tekninen asiantuntija / tutkimuspäällikkö Teoston hyvitysmaksuyksikkö puh. (09) 6810 1287, 050 325 6530 www.hyvitysmaksu.fi Mikä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on? EU-direktiivi edellyttää tekijöille hyvitystä heidän teostensa yksityisestä kopioinnista, mutta jättää käytännön säätämisen jäsenmaiden omaan harkintaan. Suomen uuden tekijänoikeuslain hyvitysmaksua koskevat muutokset tulivat voimaan vuoden 2007 alussa. Maksu koskee vain niitä laitteita, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin. Hyvitysmaksun piiriin tulevista laitteista päättää opetusministeriö, ja lausunnon asiasta antavat sekä liikenne- ja viestintäministeriö että elinkeinoministeriö. Päätöksenteko siirtyy valtioneuvostolle ensi vuonna. Suomessa hyvitysmaksu on ollut käytössä yli 20 vuotta. Opetusministeriö valtuutti Teoston vuoden 2007 alusta lähtien edelleen keräämään ja tilittämään maksut koko luovalle alalle. Myönnetty jatkoaika on viisi vuotta. Teosto kerää hyvitysmaksun ja opetusministeriö tekee vuosittain päätöksen tuottojen jakamisesta. Vuonna 2007 tilitetty summa oli 11,4 miljoonaa euroa. Suurin osa varoista tilitetään suorina korvauksina yksittäisille tekijöille ja osa käytetään tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Teoston oikeudenomistajien eli säveltäjien ja sanoittajien sekä musiikin kustantajien osuus korvaussummasta oli 1,7 miljoonaa euroa. Henkilökohtaisia korvauksia ovat saaneet tekijät, joiden teoksia on esitetty radiossa tai televisiossa tai tallennettu ääni- tai kuvatallenteelle. Henkilökohtaiset korvaukset maksetaan tekijänoikeusjärjestöjen välityksellä. Tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin tilitettävät varat käytetään muun muassa elokuva-, video- ja musiikkikulttuurin edistämiseen.