Kerkko Koskinen, Ultra Bra, Teosto
22.06.2017 Teksti: Henna Hietamäki. Kuvat: Jussi Helttunen

Ultra Bra palaa tänä kesänä festivaalilavoille. Yhtye esiintyy Provinssirockissa, Ruisrockissa ja Ilosaaressa. Kerkko Koskinen sukeltaa vuoden aikana useaan muuhunkin aiempaan projektiinsa, mutta tiedossa on myös uutta. ”Minua kiinnostaa hankkia itselleni aina hieman liian hankalia haasteita. Silloin energiataso pysyy hyvänä.”

Taistolaislaulujen estetiikasta ammentanut Ultra Bra nousi nuorten, tiedostavien aikuisten lempiyhtyeestä lähes koko kansan suosikiksi 1990-luvulla. 

Nokkelista ja varsinkin yhtyeen uran alkupäässä poliittissävytteisistä sanoituksista vastasivat monet kirjoittajat, joista parhaiten muistetaan nykyinen poliitikko Anni Sinnemäki. Pianisti Kerkko Koskinen vastasi Ultra Bran kappaleiden säveltämisestä ja mahtipontisista sovituksista.

”Loppujen lopuksi me ehdimme olla olemassa aika vähän aikaa – kuuden vuoden aikana tehtiin neljä albumia ja se oli siinä”, Koskinen toteaa. 

Yhtyeen kuoppaamisesta on nyt kulunut jo 16 vuotta. Osa porukasta on jatkanut musiikin tekemistä yhdessä eri kokoonpanoissa.

”Toisten kanssa ollaan nähty enemmän kuin toisten. 12 ihmistä ei osu hirveän helposti sattumalta saman pöydän ääreen, joten olemme järjestäneet vuosien varrella muutaman luokkakokoushenkisen tapaamisen”, Koskinen kertoo.

Luokkakokous taitaakin olla osuva termi. Nyt vanha porukka on taas koolla, kun kaikkien aikataulut antoivat vihdoin periksi muutaman yhteisen paluukeikan teon. Ultra Bra esiintyy Provinssirockissa, Ruisrockissa ja Ilosaaressa. Ydinporukan lisäksi mukana on muutama ylimääräinen puhallinsoittaja ja jousisektio.

”Sovitukset ovat kuitenkin alkuperäisiä. Monissa levyversioissa on esimerkiksi jouset mukana ja me pidimme aikoinaankin muutaman konsertin, joissa oli isompi orkesteri mukana”, Koskinen kertoo.

Laulut eivät unohdu

Ryhmä on ehtinyt pitää yhdet treenit. 

”Printtasin niitä varten yhteensä 368 sivua nuotteja”, Koskinen naurahtaa.

”Suurin osa nuoteista löytyi laatikoista, mutta jotkut olivat niin sotkuisia, että ne piti kirjoittaa uudestaan.”

Harjoitukset sujuivat kuulemma erittäin hyvin.

”Ne biisit tulevat takaraivosta. Niitä on niin paljon soitettu, että ei ne unohdu millään”, Koskinen toteaa.

Vuonna 2012 Ultra Bra esitti muutaman kappaleen Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan yhteydessä. Sitä varten yhtye ei ehtinyt treenata ollenkaan, mutta kaikki muistivat kappaleet silti.

Pitkästä aikaa Ultra Bran ohjelmistoa läpi käydessä Koskinen mietti yllättyneenä, että moni kappale tuntui edelleen hyvin onnistuneelta.

”Olen toki täysin jäävi näitä asioita arvioimaan, mutta esimerkiksi Minä suojelen sinua kaikelta tuntui edelleen persoonalliselta, mutta silti helposti lähestyttävältä. Ja Vesireittejä on edelleen hyvin kaunis kappale”, Koskinen myöntää.

Kaikki kolme festivaalia tulivat hyvin tutuiksi jo yhtyeen aktiiviaikoina.

”Muistan, miten jännittävää oli soittaa ensimmäistä kertaa Provinssirockissa vuonna 1996. Emme olleet ikinä soittaneet niin suurelle yleisölle – enkä ollut itse edes ollut koskaan aiemmin vieraana rock-festivaaleilla. Se oli ihmeellistä”, Koskinen kertoo.

”Reissasimme mielettömään tahtiin. Kerran oltiin Oulussa keikalla, jonka jälkeen ajoimme aamulla Ilosaareen soittamaan ja ajoimme sieltä vielä illaksi Helsinkiin Lostariin bailaamaan. On nyt vaikea käsittää, miten yhden päivän aikana on ollut mahdollista tehdä niin paljon”, Koskinen pohtii.

”Nyt pelkkä Oulusta Helsinkiin ajaminen tuntuu raskaalta, saati että siinä soittaisi festarikeikan välissä. Mutta nuorena jaksaa”, Koskinen nauraa.

Katsaus menneeseen

Ultra Bran paluun lisäksi suunnitteilla on muitakin comeback-keikkoja. Kerkko Koskisen tuotannosta on tulossa loppusyksyllä kuuden CD:n kokoelma. Eri levyillä keskitytään miehen uran erilaisiin osa-alueisiin. Luettelo on hengästyttävä.

”Yksi koostuu soolomateriaalistani, yksi Kerkko Koskinen Kollektiivista, yksi levy on jazzia, yksi on elokuvamusiikkia ja yksi levy sisältää muille tekemiäni biisejä. Lisäksi on yksi levy, jossa on ennalta julkaisemattomia biisejä eri projekteille”, Koskinen kertoo.

Monipuolista uraa juhlistetaan syksyllä myös konsertein. Tavastialle on tulossa keikka, jossa Koskinen esittää 15 vuoden jälkeen originaalikokoonpanon kanssa ensimmäisen soololevynsä.

Kerkko Koskisen Kollektiivi, jossa laulavat Manna, Vuokko Hovatta ja Paula Vesala, esiintyy Kuopion nuorisokuoron kera Savoyssa. Lisäksi Umon kanssa järjestetään konsertti, jossa esitetään Koskisen Umolle 10 vuotta sitten säveltämä Agatha sekä Koskisen laatimaa elokuvamusiikkia.

Ensimmäinen konsertto

Ja niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi, Kerkko Koskinen ei keskity katselemaan uraansa taaksepäin, vaan työskentelee parhaillaan myös uuden aluevaltauksen kanssa. Hän on säveltänyt kaksi vuotta ensimmäistä sinfoniaorkesterille säveltämäänsä konserttoa. Lahden kaupunginorkesterille tehty teos esitetään ensimmäistä kertaa syyskuun 13. päivä Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja 14. päivä Lahden Sibeliustalossa.

”Olen haaveillut klassisen teoksen säveltämisestä jo kymmenen vuotta. Aluksi tästä piti tulla viulukonsertto, mutta mieli muuttui matkan varrella”, Koskinen kertoo.

Nyt kyseessä on saksofonikonsertto, jossa sinfoniaorkesterin kanssa soittaa kaksi saksofoni-solistia, Timo Lassy ja Linda Fredriksson.

”Hain ehkä tällä instrumenttivalinnalla vähän turvaa, sillä saksofoni on minulle tutumpi ja tuo teoksen liippaamaan lähemmäs jazzia”, Koskinen toteaa.

Koskinen on pitänyt kevään mittaan harjoituksia yhdessä solistien kanssa.

”Heiltä tullut paljon ideoita – ja he soittavat aina eri tavalla. On toisaalta hyvä olla mahdollisimman paljon vapauksia, sillä silloin muusikko pystyy ilmaisemaan itseään vapautuneimmin. Mutta kun mukana on iso orkesteri, pitää olla joku tolkku siinä, mitä tapahtuu”, Koskinen toteaa.

”Pitää hakea sitä balanssia, missä kohtaa vapautta voi olla enemmän ja milloin soiton pitää olla juuri tietynlaista”, Koskinen selittää.

Hän kertoo käyttäneensä uransa varrella kaikkia sinfoniaorkesterin instrumentteja eri orkestraatioissaan, mutta myöntää, että ensimmäinen varsinaisesti klassinen teos on ollut hyvin jännittävä projekti.

”Mutta minua kiinnostaa hankkia itselleni aina hieman liian hankalia haasteita”, Koskinen toteaa.

”Silloin energiataso pysyy hyvänä.”

palaa alkuun