Ministeri Sanni Grahn-Laasonen | Teostory | Teosto
26.06.2015 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Laura Kotila (VNK)

Kulttuuri on yksi tuoreen hallituksen kärkihankkeista. Ministeri Grahn-Laasonen toteaa, että vaikeinakin aikoina kulttuuriin on haluttu panostaa. Hänen mukaansa uusi hallituskausi on mahdollisuus kehittää monipuolista kulttuuritarjontaa sekä turvata luovan alan tekijöiden asemaa muutoksen keskellä.

Tuore opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa tehtävän tuntuvan luontevalta ja mieluisalta. Grahn-Laasonen sanoo olevansa monipuolinen kulttuurin kuluttaja ja harrastaneensa musiikkia koko ikänsä.

– Olen laulanut sekä soittanut haitaria, viulua ja rumpuja. Kouluaikoina musiikki oli jokapäiväinen osa elämää. Oli musiikkiteatteria, bändikilpailuja ja muuta bänditoimintaa. Jo yli kymmenen vuoden ajan olemme järjestäneet kotikaupungissani Forssassa joulukonsertin, josta on kasvanut hieno hyväntekeväisyystapahtuma. Siinä paikalliset nuoret laulajat ja soittajat pääsevät ääneen.

Grahn-Laasonen toteaa, että viime vuosina tämä musiikkiharrastus on kärsinyt työkiireiden vuoksi.

– Kokoonnumme kuitenkin edelleen muutaman kerran vuodessa soittelemaan lähinnä terapiamielessä. Nyt olen siirtynyt enemmän katsomoon nauttimaan muiden osaamisesta. Olen vapaa-ajalla esimerkiksi innokas konserteissa kävijä. Varsinkin viime vuosina olen tullut hyvin moniruokaiseksi musiikin suhteen. Viimeisen puolen vuoden aikana olen kuunnellut neljä Sibelius-konserttia, mutta yhtä lailla kalenterissa on Jari Sillanpään stadionkeikka.

Kulttuuri on yksi uuden hallituksen kärkihankkeista. Leikkauksia tehdään edellisen hallituksen päätösten myötä, mutta tuoreessa hallitusohjelmassa ei ole uusia kulttuuriin ja taiteeseen kohdistuvia suoria leikkauksia.

– Vaikeinakin aikoina on haluttu panostaa kulttuuriin, nostaa se yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi ja nähdä kulttuurin monet hyvinvointivaikutukset. Uusi hallituskausi on siten ennen kaikkea mahdollisuus kehittää monipuolista kulttuuritarjontaa sekä turvata luovan alan tekijöiden asemaa muutoksen keskellä, ministeri linjaa.

Kokoomuslainen Grahn-Laasonen, 32, on toisen kauden kansanedustaja, joka toimi edellisessä hallituksessa jonkin aikaa ympäristöministerinä. Nykyistä ministerinpestiään hän on hoitanut noin kuukauden ajan. Grahn-Laasonen sanoo haluansa vaalia kulttuuriministerinä avointa keskustelua ja hyvää yhteistyötä niin opetus- ja kulttuurisektorin järjestöjen kuin näiden alojen ammattilaisten kanssa.

– Heti ministerintehtäväni alussa halusin käydä tervehtimässä luovien alojen edustajia tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa. Jatkan nyt tutustumista alan tekijöihin ja keskustelua. Toivon tiiviin yhteydenpidon jatkuvan koko ministerinkauteni ajan.

Ministeri toteaa, että tekijänoikeuden avulla yhteiskunta kannustaa luovaan toimintaan ja edistää samalla esimerkiksi kotimaisen musiikin tuotantoa, levitystä ja kauppaa.

– Tarkoitus on luoda lisää työtä ja tuloja sekä tekijöille että yrityksille. Luovan alan tekijöiden edellytysten turvaaminen luo pohjaa kansalliselle kulttuurille ja yhteiskunnan kehitykselle.

– Musiikilla on myös merkittäviä kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Haluan kannustaa niin musiikki- kuin muiden kulttuurialojen suomalaisyrityksiä lähtemään rohkeammin esimerkiksi rajat ylittävään verkkobisnekseen.

Verotusjärjestelmän muutos pohdintaan

Grahn-Laasonen sanoo olevansa kiitollinen luovan alan tekijöiltä saamistaan viesteistä.

– Teoston hallitusohjelmatavoitteissahan esitetään uudistusta tekijänoikeustulon verotuskysymyksiin. Erityisesti musiikin tekijät ovat esittäneet verotusjärjestelmän uudistamista siten, että jatkossa tekijänoikeustuloja voitaisiin tulouttaa tekijän omistamalle yritykselle. Lupaan ottaa asian pikimmiten pohdittavaksi.

Grahn-Laasonen toteaa tekijänoikeuksien kytkeytyvän hallitusohjelmassa erityisesti digitalisaatioon ja koulutuksen uudistamiseen. Ministerin mukaan on huolehdittava siitä, että uudistuksia tehtäessä eri osapuolten näkemykset otetaan huomioon.

Luovan alan edustajat ovat nähneet huolestuttavia puutteita eläke- ja sosiaaliturvakysymyksissä.

– Ymmärrän ministerinä tämän huolen. Kulttuurin tekijöillä on usein pienet tulot ja he tekevät työtään sydämellä. Vaikka verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä ei käsitellä opetus- ja kulttuuriministeriössä, teen tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa ja tuon luovilla aloilla toimivien toiveita esille hallituksessa.

Grahn-Laasonen toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriöön on koottu muun muassa suomalaisen koulutuksen, kulttuurin, taiteen ja tekijänoikeusasioiden vahvaa asiantuntemusta.

– Ministeriön johto ja työntekijät ovat kaikki yhdessä mukana kehittämässä koulutus- ja kulttuurikenttäämme. On innostavaa johtaa tällaista sitoutuneista asiantuntijoista koostuvaa ministeriötä. Pidän perusteltuna, että merkittävät kulttuuri- ja taidepolitiikan edistämiseen liittyvät tehtävät pidetään jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. Tekijänoikeuskysymykset ovat tästä yksi esimerkki.

Musiikki prosenttiperiaatteen piiriin?

Prosenttiperiaatteella on tarkoitettu sitä, että tietty osuus rakentamisbudjetista käytetään kohteessa taiteen hankintaan tai taiteelliseen suunnitteluun. Tähän mennessä prosenttiperiaatetta on toteutettu uudisrakennus- ja korjausrakennushankkeissa ja se on painottunut kuvataiteen eri muotoihin ja muotoiluun.

– Prosenttiperiaate on erinomainen tapa tukea luovien alojen toimintaa ja tuoda toimeentuloa alan tekijöille. Jatkossa prosenttiperiaatteen piiriin voitaisiin ottaa muutkin taiteenalat, myös musiikki. Tulemme yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pohtimaan, miten uudistus saadaan parhaiten liikkeelle, Grahn-Laasonen sanoo.

Grahn-Laasosen mukaan kulttuuripolitiikan onnistumiseksi on tärkeää turvata mahdollisuudet kulttuurin harrastamiseen eri puolilla maata. Hän toteaa, että Suomessakin väestö keskittyy yhä enemmän suuremmille kaupunkiseuduille.

– Samaan aikaan meillä on vahva tavoite turvata tasavertaiset palvelut kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Tarvitsemme tässä työssä uusia ideoita ja kuntien parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä, jotta taide- ja kulttuuripalvelut voidaan turvata suomalaisille. Pidän tärkeänä, että jokaisella on mahdollisuus saada kulttuurista kokemuksia ja elämyksiä varallisuudesta tai taustasta huolimatta.

Hallitusohjelman mukaisesti taide ja kulttuuri halutaan jatkossa ulottaa myös hyvinvoinnin tukemiseen ja sote-sektorille.

– Taide- ja kulttuuritoiminnalla on mahdollista kehittää hoito- ja hoivatyötä sekä katkaista laitoshoidon arkea. Musiikki ja muut taiteenalat antavat elämyksiä sekä avaavat uusia mahdollisuuksia vaikuttaa hoito- tai hoivayksikön asiakkaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Olen nähnyt sen lukuisia kertoja ominkin silmin, kun olen esiintynyt vanhainkodeissa ja sairaaloissa.

Taideopetuksen tärkeys

Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kulttuuria. Ministerin mukaan lähtökohtana on, että myös jokaisella lapsella on oikeus kulttuurielämyksiin ja kulttuurin harrastamiseen perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta.

– Varhaiskasvatuksellamme ja kouluillamme on suuri vaikutus siihen, miten lapset pääsevät nauttimaan kulttuurista ja myös tekemään sitä itse.
Lapset tarvitsevat tietoa, taitoja ja kokemuksia. Silloin lapsi osaa myös itse valita oman kiinnostuksen kohteen ja harrastuksen. Kulttuuriperinnön ja monipuolisen kulttuurikasvatuksen tulee olla osa lapsen elämää. Tämä voi toteutua vaikkapa kuuntelemalla musiikkia ja keskustelemalla siitä.

– Parhaiten nämä asiat toteutuvat korkeasti koulutettujen ammattilaisten ohjauksessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Perusopetuksen uudessa tuntijaossa taito- ja taideaineiden opetusta lisätään. Tämä on oikea ja kannatettava suunta. Taideopetus antaa pohjan luovien taitojen kehittämiselle ja ilon nauttia kaikista taiteen aloista myös aikuisena.

Sanni Grahn-Laasosen omaa suosikkimusiikkia on suomalainen kevyt musiikki. Ykkössuosikikseen hän nimeää 1960-1980 -lukujen iskelmätähden Seija Simolan.

– Seija Simolan tulkinnoissa on sellaista syvyyttä ja rohkeutta, mitä ei oikeastaan enää juuri kuule. Joku joskus sanoi, että olen musiikkimakuni puolesta syntynyt väärällä vuosikymmenellä. Hauska sattuma oli, kun paljastui, että minua monet kerrat säestänyt forssalainen musiikin ammattilainen Risto Pelli on nuorena säestänyt myös Simolaa.

Entä mikä on ministerin paras musiikkimuisto?

– Ne lukuisat kerrat, kun on kavereiden kanssa soitettu ja laulettu aamuun.

Tilaa Teostoryn uutiskirje

Haluatko musiikkialan uutiset kerran kuukaudessa sähköpostiisi? Teostoryn uutiskirje sisältää viimeisimmät jutut ja kirjeen tilauksen voi lopettaa milloin tahansa. Liity tilaajaksi

palaa alkuun