Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Päivi Brink
Kuva: Petri Artturi Asikainen / Music Finland ja Jonna Rutanen

Musiikin tekijänoikeustulot ulkomailta kasvussa

Music Finlandin tilastojen mukaan musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2018 yhteensä 78,5 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella. Tästä noin 50 miljoonaa euroa tulee musiikkiviennin muista tavaroista ja palveluista, joihin luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti.


Lähde: Music Finland

Tekijänoikeustuloja ulkomailta maksettiin 5,7 miljoonaa euroa, mikä tuloutui joko suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kautta tai suoraan musiikkialan yrityksille. Tämä on 22 % enemmän kuin vuonna 2017. Mistä moinen huima kasvuvauhti johtuu?

”Kyse on pitkän aikavälin toimintakulttuurin muutoksesta. Sekä musiikintekijöiden että musiikkiyritysten ajattelutapa on muuttunut kansainvälisemmäksi. Tekijät ja kustantajat ovat paremmin verkostoituneita ulkomailla, ja he voivat suunnata suoraan kansainvälisille markkinoille. Jakelu on muuttunut merkittävästi, ja erityisesti englanninkielisen julkaisun jakelu on lähtökohtaisesti maailmanlaajuista”, Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen kertoo.


Lähde: Music Finland  

Merkittävä osa esimerkiksi musiikinkustantaja Elements Musicin tuloista tulee musiikkiviennistä.

”Tekijänoikeustulojen kasvuluvuissa ei ole kyse vain formaatin muutoksesta, vaan immateriaalioikeusbisneksen kehittymisestä. Tätä on tukenut yritysten vientivalmiuksiin panostaminen. Vientitoimenpiteitä tehdään selvästi aiempaa enemmän”, Elements Musicin toimitusjohtaja Tommi Tuomainen kertoo.

”Suomessa on myös toimiva tukirakenne, joka edistää musiikin vientiä. Mutta yhtä tärkeää on, että meillä on musiikintekijöitä, jotka tuovat kirjoitustapahtumaan taiteellisen panoksensa lisäksi positiivista energiaa, ja joilla on tahtoa viennin tekemiseen”, Tuomainen lisää.

Eurooppa tärkein kohdealue

Suomen musiikkiviennin tärkeimmät kohteet vuonna 2018 olivat saksankielinen Eurooppa 24 %, Pohjoismaat 15 %, Yhdysvallat 15 %, Iso-Britannia 12 %, muu Eurooppa 9 %, Venäjä 8 % sekä Benelux-maat ja Ranska 6 %.

       
Antti Lötjönen ja Teppo Mäkynen Jazzahead-tapahtumassa Bremenissä. Kuva: Jonna Rutanen

Saksassa kuunnellaan paljon esimerkiksi klassista musiikkia, popia ja metallimusiikkia. Vuosina 2015–2016 toteutettu, saksankieliseen Eurooppaan suunnattu suomalaisen musiikin mittava kansainvälistymishanke Aus Finnland näkyy edelleen tuloksessa. Hankkeen aikana tekijänoikeuskorvaukset saksankielisestä Euroopasta kasvoivat vuositasolla yli 30 prosenttia.

”Myös Elements Musicin tärkein vientimaa on Saksa, ja saksankieliseen Eurooppaan suuntautuu lähes puolet viennistämme. Pohjoismaiset kustantajat tekevät viennin eteen paljon yhteistyötä, ja seurauksena siitä syntyy myös Pohjoismaiden markkinoille suunnattuja kappaleita. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat valtavan suuria ja kilpailtuja musiikin markkinoita, mutta onnistumiset siellä voivat näkyä isoina piikkeinä tilastoissa”, Tuomainen toteaa.

Jos suomalaisen kirjoittamaa musiikkia käytetään mainoksessa, televisio-ohjelmassa tai elokuvassa, tämä nostaa myös vaikeasti ennakoitavan piikin tilastoihin. Esimerkiksi Japanissa ja Saksassa on synkronoitu mainoksiin ja tv-sarjoihin suomalaisten kirjoittamaa musiikkia.

Kansainvälisessä tekijänoikeuskorvausten tuloutuksessa on kaikkiaan parin vuoden viive. Tekniikan kehityksen myötä viive lyhenee todennäköisesti kuitenkin lähitulevaisuudessa.

Teosvientiä Keski-Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan

Vuonna 2018 popmusiikin teosvienti kasvoi 76 musiikkikappaleeseen. Kasvu on huimaa verrattuna vuoden 2008 yhdeksään kappaleeseen. Joka kolmas näistä julkaisuista oli suunnattu Aasian markkinoille.


Arion-yhtye Hokuo Music Fest -tapahtumassa Tokiossa. Kuva: Petri Artturi Asikainen / Music Finland.

”Suomalaiset musiikintekijät kirjoittavat yhä enemmän kappaleita ulkomaisille artisteille, erityisesti kansainvälisten co-write-sessioiden kautta. Jos vertaamme esimerkiksi ruotsalaisiin musiikinkirjoittajiin, olemme vielä kaukana heidän kappalemääristään, mutta tässä on hyvää kasvua”, Jalonen toteaa.

Osa musiikinkirjoittajista keskittää panostuksiaan tietylle markkina-alueelle. Elementsin tekijöistä esimerkiksi Mikko Tamminen ja Axel Ehnström ovat olleet aktiivisia erityisesti Saksan markkinalla, Antti Hynninen puolestaan Aasian markkinoilla.

”Aiemmin suomalaiset musiikintekijät osallistuivat vain yksittäisiin biisinkirjoitustapahtumiin, mutta nykyään meillä on tekijöitä, jotka toimivat pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla. Heidän työnsä on määrätietoista ja ammattimaista, ja he ovat usein keskittäneet toimenpiteitään alueellisesti”, Tuomainen sanoo.

Kaukoidän toimintatavat tutuksi

Elements Music tekee paljon teosvientiä Aasian markkinoille, erityisesti Japaniin, Taiwaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Näissä maissa on kussakin omanlaisensa popmusiikkikulttuurit, jotka pitää tuntea, jos niihin haluaa osalliseksi.

Aasiassa musiikkiperinteet, tekijänoikeuksien hallinnointi ja toimintakulttuurit yleisemmin ovat erilaisia kuin Euroopassa. Vain pari suomalaista kustantajaa kohdentaa selvästi Aasian markkinoille, mutta sieltä tuli vuonna 2018 jo noin 4% musiikkiviennin tekijänoikeustuloista.

”Aasia kasvaa koko ajan. Japani, Kiina ja Korea eivät näy tilastoissa vielä kovin suurena vientikohteena, mutta siinä voi olla kyse tilitystavasta. Sieltä ei välttämättä tule tilityksiä joka vuosi eikä läheskään aina perinteisiä reittejä. Aasialaisissa kulttuureissa hyvien, luottamuksellisten henkilösuhteiden rakentaminen kestää kauan ja ne ovat erittäin tärkeitä”, Tuomainen toteaa.

Teostossakin nähdään Kaukoitä vahvana kasvualueena.

”Monet kirjoittavat ennen muuta Japanin ja Korean markkinoille. Tekijänoikeuskorvaukset jaetaan siellä eri tavoin, ja me Teostossakin opiskelemme näitä toimintatapoja parhaillaan”, Jalonen kertoo.  

Konsertit tukevat suomalaisen musiikin menestystä

Jotkut jo klassikon asemaan nousseet pop-kappaleet sellaisilta tekijöiltä kuin esimerkiksi Bomfunk MC’s, The Rasmus ja Darude pysyvät kansainvälisessä soitossa vuosikymmeniä.

”Ulkomailla menestyneissä pop-kappaleissa harvoin on mitään leimallisesti suomalaista. Musiikintekijä tuo kirjoitustilanteessa musiikillisesta taustastaan kumpuavan tyylinsä esiin, mutta oman kulttuuriperimänsä lisäksi hänen on hyvä tuntea markkinaa”, Tuomainen sanoo.

Elävän musiikin vienti toi vientituloja Suomeen noin 13 miljoonaa euroa vuonna 2018. Konsertit ulkomailla vaikuttavat merkittävästi myös tekijänoikeustuloihin.

”Kustantajat valvovat ja vahvistavat, että kiertueiden tekijänoikeustulot saadaan tekijöille. Artistien tekemä raportointi on tässä todella tärkeää”, Tuomainen muistuttaa.

”Raportointi on tärkeää myös Teostolle, jotta saamme tiedon ulkomaan konserteista ja pystymme seuraamaan korvauksia”, Jalonen huomauttaa.   

Sibelius hallitsee soitetuimpien listaa

Erityisesti saksankielisessä Euroopassa kuunnellaan paljon suomalaisten säveltäjien kirjoittamaa klassista musiikkia. Jean Sibelius dominoi edelleen ulkomailla soitetuimpien kappaleiden listaa. Vuoden 2018 listalla näkyy Suomen 2017 itsenäisyyden juhlavuosi, jolloin Sibeliuksen kappaleita esitettiin ulkomaillakin paljon.  

”Sibeliuksen teosten suoja-aika päättyy vuonna 2027, minkä jälkeen hänen kappaleidensa esityksestä ei makseta säveltäjän tekijänoikeusmaksuja. Tämä vaikuttaa merkittävästi tekijänoikeuksista saataviin musiikkiviennin tuloihin”, Jalonen kertoo.

Kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset klassisen musiikin nykysäveltäjät ovat erittäin aktiivisia ja arvostettuja, esimerkkeinä vaikkapa Kaija Saariaho ja Magnus Lindberg.

”Korvaukset perustuvat usein yksittäisiin konserttiesityksiin, ja siksi niiden tulomuodostuksen logiikka on hieman erilainen kuin esimerkiksi pop-musiikissa, missä radion ja streaming-palveluiden tulot ovat isompia. Klassisen osuus Teoston ulkomaantuloista on merkittävä, ja keskeinen tausta tälle on Sibeliuksen repertoaari”, Jalonen toteaa.

Jutun pääkuvassa: Antti Paalanen Finest Sounds -tapahtumassa. 

Music Finland: Musiikkiviennin kasvu heijastelee alan ansaintamallien muutosta 

Vuoden 2018 ulkomailla soitetuimmat kappaleet Teoston sivuilla

Teostoryssa aiheesta lisää:

Musiikinkustantaja Sugar House Publishing tuntee Aasian markkinat

Haastattelussa Eva Louhivuori ja Janne Hyöty kansainvälisen uran aukeamisesta 

Esiintymisilmoitus tuo tekijänoikeuskorvaukset Yhdysvalloista

Venäjän musiikkimarkkinoilta löytyy tilaa

Jaa somessa