Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Päivi Brink
Kuva: Shutterstock

Tekijänoikeuslainsäädäntö uudistuu koko EU:ssa

Digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvä direktiivimuutos tarkoittaa sitä, että kansallista lainsäädäntöä muutetaan jäsenmaissa. Teoston yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten asioiden päällikkö Riikka Railimo toteaa, että nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö ei enää vastaa digiajan todellisuutta.

Digitaalisuuden myötä erilaiset kuluttajalle ilmaiset alustapalvelut, kuten Facebook ja YouTube, hyödyntävät muiden tekemää sisältöä ja saavat niiden avulla mainostuloja. Palvelut tekevät liiketoimintaa, mutta eivät maksa sisältöjen alkuperäisille tekijöille mitään tai maksavat vähän tai vain osasta sisältöjä. Ne kilpailevat lisensoitujen palvelujen, kuten Spotifyn ja Netflixin, kanssa. Asetelma vääristää kilpailua ja alentaa verkossa olevan luovan sisällön arvoa.

”Tekijänoikeusuudistus on osa suurempaa Euroopan unionin strategista kokonaisuutta. Komissio julkaisee ehdotuksen tekijänoikeusuudistuksesta syyskuun 21. päivä. Syyskuun lopussa komissio ja EU:n puheenjohtajamaa Slovakia järjestävät Digital Assembly -kokouksen, joka jatkaa keskustelua”, Railimo taustoittaa.

Alustapalveluiden roolin selkiyttäminen

Railimo näkee digistrategian valmistelussa mahdollisuuksia kehittää musiikkialaa.

”On musiikintekijöiden etu, että heidän musiikkiaan levitetään ja kuunnellaan eri alustojen kautta, ja että kuluttaja löytää heidän musiikkinsa digitaalisesti. On hienoa, että alalle tulee jatkuvasti uusia palveluntarjoajia ja kasvua. Oikeudenmukaista olisi kuitenkin se, että sisällöntuottaja saisi ansaitsemansa arvostuksen ja oman osuutensa alustapalveluiden tuottamista voitoista.”

Myös EU:ssa halutaan selkeyttää sääntöjä ja tuoda lainsäädäntöä ajan tasalle.

”EU:ssa näyttäisi olevan yksimielisyys luovien alojen kasvupotentiaalista ja siitä, että alustapalvelujen roolia on selkiytettävä. Erimielisyyttä on siitä, halutaanko alustojen maksavan korvauksia vapaaehtoisesti vai lainsäädännön velvoittamana. Teosto suosittaisi lainsäädännön määräävän, mitä kohtuullisella korvauksella tarkoitetaan.”

Vaikka Teostolla ei ole lakiuudistuksen prosessissa virallista asemaa, järjestö tuo luovan alan näkökulmaa esille päättäjille niin Suomessa kuin EU:ssakin.

”Meitä kuullaan kansallisissa kuulemisissa ja tuomme ratkaisuehdotuksia pöytään. Vaikutamme myös yhteistyössä kansainvälisten sisarjärjestöjemme kanssa”, Railimo kertoo.

Talouskasvua ja työpaikkoja

Tekijänoikeus ei ole kadonnut minnekään digitaalisuuden myötä.

”Tekijänoikeuksia arvostetaan, ja niistä halutaan pitää huolta. Digitaalisuus on kuitenkin luonut uudenlaisia palveluntarjoajia. Jotkut toimijat, kuten YouTube ja Facebook, sanovat olevansa välittäjiä, jotka tarjoavat alustan kuluttajien lataamille videoille ja musiiikille. Laki ei edellytä näiden alustojen kysyvän tekijöiden lupaa musiikin käyttämiseen, eivätkä ne siten maksa korvauksia samassa mittakaavassa kuin tekijöiden luvan tarvitsevat lisensoidut palveluntarjoajat. Termit arvonsiirto ja arvokuilu kuvastavat ongelmaa. Luovien sisältöjen arvo siirtyy alustapalveluille sen sijaan, että se palautuisi sisältöjen tekijöille”, Railimo sanoo. Englanniksi käytössä on ilmaisu Transfer of Value.

EU näkee digitaalisuudessa huimaa kasvupotentiaalia ja mahdollisuuden satojen miljardien talouskasvuun ja työpaikkojen lisääntymiseen.

”Myös luovilla aloilla on keskeinen rooli työpaikkojen luomisessa. Luova ala ei pysty kuitenkaan kasvamaan, jos pelisääntöjä digitaloudessa ja ansaintalogiikoissa ei tarkisteta. Digitalisaatiossa itsessään on kyllä valtavasti potentiaalia”, Railimo muistuttaa.

Osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tarkastellaan sitä, miten alustat voitaisiin saada myös kontrolloimaan vihapuhetta, jota heidän asiakkaansa voivat levittää alustan välityksellä.

”Kaikessa näkyy, että alustojen tarjoajien halutaan ottavan enemmän vastuuta siitä, mitä alustojen kautta levitetään. Uudistuksessa vaikuttaa taustalla eurooppalainen arvokeskustelu. Lainsäädännön uudistuksella halutaan myös yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.”

Direktiiviehdotuksen vaikutukset muutaman vuoden kuluessa Suomessakin.

”Tärkein muutos on todennäköisesti – ja toivottavasti – alustojen eli välittäjän roolin muutos. Lähtökohtana tulee olla, että uudistustyön vaikutukset musiikintekijälle näkyisivät korvauksien määrän muuttumisena ja korvauksen maksajan roolin selkiytymisenä. Nyt käsillä on mahdollisuus korjata musiikkibisneksen epäkohtia”, Railimo summaa.

Taustatietoa: Digitaaliset sisämarkkinat sekä luovien sisältöjen käyttö

Eurooppalaiset luovien alojen tekijänoikeusjärjestöt ovat yhteistyössä julkaisseet vetoomuksen liittyen tekijänoikeusuuudistukseen. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 15 000 eurooppalaista luovan alan tekijää. Suomesta allekirjoituksia on kertynyt yli 1 000. Vetoomuksella halutaan ohjata uudistusta siihen suuntaan, että digibisneksessä sisältöjen käytöstä tulee reilumpaa  luovan työn tekijöiden kannalta.

Euroopan komissio julkaisee 21.9. direktiiviehdotuksen tekijänoikeuslain muutoksista. Vetoomus allekirjoituksineen luovutetaan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille syyskuussa ennen ehdotuksen julkaisua.

Lue aiheesta: Creators tell the Commission enough is enough

 

Jaa somessa