Tuuletar, Teosto, beat box
13.09.2017 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Aija Lehtonen

Kansanperinteestä innoituksensa saanut Tuuletar yhdistää musiikissaan hiphop-henkisiä beatbox-rytmejä. ”Monet ovat epäilleet voimmeko suomen kielen takia pärjätä ulkomailla. Hommamme on toiminut kuitenkin alusta saakka erityisen hyvin juuri ulkomailla.”

Tuuletar-yhtyeen tarina alkoi Tanskassa, Århusin Musiikkiakatemiassa, jossa Sini Koskelainen, Piia Säilynoja, Venla Ilona Blom ja Johanna Kyykoski olivat vaihto-opiskelijoina vuosina 2011-12. Heti ensimmäisenä koulupäivänä nelikko heitettiin projektiin, jonka seurauksena he löysivät itsensä tanssimasta ja laulamasta pitkin Århusin katuja ghanalaisen muusikkoryhmän kanssa.

Nuoret naiset viettivät syyslukukaudella paljon aikaa yhdessä. Ennen joululomaa he äänittivät kansainvälisille ystävilleen joululahjaksi version suomalaisesta Kaipaava-kansanlaulusta.

- Kun keräännyimme itsenäisyyspäivänä Musiikkiakatemian kamarimusiikkisaliin improvisoimaan sovitusta, tapahtui jotakin maagista. Huomasimme ääniemme resonoivan erittäin mielenkiintoisella tavalla yhteen. Lisäksi meistä tuntui, että erilaiset persoonamme muodostivat yhdistyessään työskentelytilaan erityisen energiakentän, Venla Ilona Blom kertoo.

Naiset totesivat yhteen ääneen, että tätä täytyy tehdä lisää. Blom antoi jokaiselle tehtäväksi säveltää joululomalla aihion johonkin Kantelettaren runoon.

- Uudenvuoden jälkeen Tanskaan palatessamme meillä oli kolme omaa biisiä tekeillä. Ensimmäiset keikkamme vedimme keväällä 2012. Meillä oli vahva tunne siitä, että tarina tulisi jatkumaan.

Eri tyylien fuusioimista

Ja tarina tosiaan jatkui. Tuuletar sai ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä useita palkintoja Vokal Total -yhtyelaulukilpailussa Itävallassa Grazissa kesällä 2015.

Kesäkuussa 2016 julkaistiin debyyttialbumi Tules Maas Vedes Taivaal, joka nousi sekä Euroopan World Music Charts- että maailmanlaajuisen Transglobal World Music Charts -listojen kärkikymmenikköön.

Sittemmin yhtye on tähdittänyt useita kansainvälisiä festivaaleja ja esiintynyt ahkerasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Suomalainen kansanperinne oli selkeä alkusysäys projektille. Jo varhaisessa vaiheessa Tuuletar päätti pysytellä ihmisäänissä ja tuoda mukaan vahvoja hiphop-vaikutteisia beatbox-rytmejä. Yhtye on fuusioinut monia eri tyylejä ja elementtejä.

- Oleellista on löytää sävellystä parhaalla mahdollisella tavalla tukeva sovitus. Saatamme yhdistellä vaikkapa yläsävellaulua, beatboxausta, suomalaisia luontovertauskuvia ja punk-asennetta. Maailmasta löytyy ihan mieletön määrä inspiroivaa musiikkia. Usein perinteisiin pohjautuva musiikki herättää meissä voimakasta resonointia, oli tuo musiikki sitten Mongoliasta, Ghanasta tai Pohjanmaalta, Blom pohtii.

- Varsinkin nykypäivänä musiikkityylien liika lokerointi aiheuttaa herkästi luovien ideoiden ja ajatusten tarpeetonta kontrollointia. On tärkeää olla kiinnostunut ja tietoinen musiikillisista perinteistä ja niiden estetiikan muotoutumisesta. Kaikilla on kuitenkin oltava oikeus tulkita perinnettä vapaasti. Kansanmusiikki on nimensä mukaisesti musiikkia, joka kuuluu kansalle.

Tuulettaren kaikki jäsenet säveltävät ja sovittavat musiikkia yhtyeelle. Sini Koskelaisen mukaan usein teoksen alkusysäyksenä on jokin luonnonvoima.

- Esimerkiksi virtaava joki, tulen lieskat, talven pakkanen ja kesän tuulet ovat tuottaneet melodioita, rytmejä ja äänimaisemia. Luonto on niin täynnä symboliikkaa, että sen innoittamana on mahdollista luoda vaikka minkälaisia sielukkaita ihmismieltä kuvaavia teoksia. Myös jokin tietty tunnetila saattaa antaa impulssin kappaleen tunnelmalle.

Suomen kieli kiinnostaa

Suomen kieli on ollut aina Tuulettaren musiikin ytimessä. Sanoitukset yhtye laatii 90 prosenttisesti itse. Lisäksi he poimivat tekstejä Kantelettaresta ja Kalevalasta, jotka toimivat muutenkin inspiraation lähteinä. 

- Monet ovat epäilleet voimmeko suomen kielen takia pärjätä ulkomailla. Hommamme on kuitenkin toiminut alusta asti erityisen hyvin juuri ulkomailla. Eksoottinen suomen kieli on nähty positiivisena musiikillisena mausteena ja kiinnostavana elementtinä, Blom kertoo.

Tuuletar kokee tärkeäksi murtaa ennakkokäsityksiä pelkällä ihmisäänellä tehdystä musiikista.

- Ihmisääni on instrumenttina valtavan monipuolinen. A cappella -musiikilla voi täyttää isojakin festivaalilavoja, ei pelkästään intiimejä konserttisaleja. Haluamme kehittää live-soundiamme vielä isommaksi. Siinä ääniteknikkomme Paavo Malmberg on tärkeässä roolissa, Piia Säilynoja kertoo.

Säilynojan mukaan kotimainen kansanmusiikkikenttä on laajentunut huomattavasti viime vuosina. Hän pitää muusikoiden ja taiteen tasoa hyvin korkeana.

- Olemme ylpeitä siitä, että saamme olla osa tätä kenttää. Meille on tärkeää tehdä omaa kansanperinnettämme tunnetuksi niin kotimaassa kuin maailmalla. Haluamme samalla olla musiikkimme kautta esimerkkinä siitä, miten toisista kulttuureista kiinnostuminen ja niistä ammentaminen luo positiivista vuorovaikutusta, kohtaamisia ja ymmärrystä ihmisten välille.

Säilynoja kertoo odottavansa innolla tulevia Taiwanin ja Intian kiertueita.

- Konserttiemme lisäksi pääsemme musisoimaan paikallisten muusikoiden kanssa. Tulevaisuuden haaveena on päästä myös toteuttamaan monitaiteellisia yhteistyöprojekteja.

Etnogaala Tavastialla 7.11.2017

Suomen ensimmäinen Etnogaala pidetään tiistaina 7.11. klo19 Tavastia-klubilla Helsingissä. Jatkossa vuosittain järjestettävässä gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin kiinnostavia ja ansioituneita toimijoita kaikkiaan seitsemässä eri kategoriassa ja kuullaan ja nähdään runsas määrä live-esityksiä. Yle välittää ja tallentaa tapahtumaa tv-, radio- ja nettikanavillaan. Palkintoehdokkaat julkistetaan 11. syyskuuta.

Lisätietoja gaalasta https://kansanmusiikki.fi/etnogaala

 

palaa alkuun