Investointeja luovaan talouteen

Moni tuntee Suomen Sibeliuksesta, pelituotteista ja designista. Millaiselta näyttää tulevaisuuden Suomi – panostammeko luovuuteen, joka synnyttää innovaatioita, työpaikkoja, vientiä ja hyvinvointia?

Monissa kilpailijamaissamme luovuus ja aineettoman arvon luominen on tunnistettu talouden dynaamisuuden edistäjäksi ja kilpailutekijäksi. Menestynyt innovaatio ja kulttuurisisältö on saanut julkista rahoitusta tuotekehitykseen ja levitykseen kansainvälisille markkinoille.

Olennainen osa suomalaista kulttuurin tukijärjestelmää on yksityisen kopioinnin hyvitys. Hyvitysvarat ohjautuvat luovan työn tekijöille ja tuotantoyrityksille. Rahoituksen avulla syntyneiden tuotantojen ja  tapahtumien välillinen vaikutus esimerkiksi alueelliselle elinkeinoelämälle on merkittävä.

Luovien alojen koulutusinvestoinneilla vahvistetaan osaamista, hyvinvointia ja kilpailukykyä. Taideaineet tarjoavat mahdollisuuden kokeilla, oivaltaa ja ilmaista itseään, ja ne tukevat muidenkin oppiaineiden opiskelua. Musiikki vahvistaa aivojen kykyä abstraktiin ajatteluun, parantaa elinikäisen oppimisen taitoja sekä tukee yhteisöllisyyttä. 

Teosto esittää:

  • Nostetaan taiteen ja kulttuurin julkista rahoitusta. Uudistetaan budjettirahoitteinen yksityisen kopioinnin hyvitys ja säilytetään se vähintään 11 miljoonan euron vuositasolla.
  • Luodaan luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja rahoitukseen erikoistunut Creative Business Finland -ohjelma.
  • Vahvistetaan luovien aineiden osuutta opetuksessa. Edistetään opettajien ja oppilaiden tekijänoikeustietoisuutta osana digitaalisia mediataitoja.

Taustatietoa

Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmän raportti, 2017: Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi