03.09.2018 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Redfordin kuvaaja Suvi Elo. Alatalon pressikuva.

80-luvulla Syksyn sävel, Levyraati, Iltatähti ja Hittimittari nostivat artisteja ja biisejä koko kansan tietoisuuteen. Televisio kasvatti myös rakastettujen biisintekijöiden Mikko Alatalon ja Ressu Redfordin suosiota. Samoihin aikoihin maailmalle esiteltiin cd-levy ja tekijänoikeusjärjestöjä askarrutti piraattiäänitteiden yleistyminen.

 

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.  

”Ohjelmissa esiteltiin uutta suomalaista ja kansainväistä musiikkia. Pop-musiikki oli entistä kaupallisempaa 80-luvulla, ja konemusiikki ja disco tulivat Suomeen. Jos hyvä kappale soitettiin Hittimittarissa, siitä saattoi tulla valtava hitti yhdessä yössä."

Alatalo toimi ensin yhtenä Iltatähden ja sitten Hittimittarin nasevana juontajana tv:ssä 80-luvulla.

”Nostimme aina välillä esiin myös jotakin kummallista, joka ei sopinut valtavirtaan. Saimme Hittimittarista yllättävän vähän negatiivista palautetta”, Alatalo toteaa.

Noin 700 musiikkikappaletta kirjoittaneen Mikko Alatalon pitkä ja monipuolinen ura musiikin parissa alkoi jo 1970-luvun alussa Coitus Int-yhtyeessä. Hän voitti Syksyn sävel -kilpailun neljä kertaa vuosina 1978–1986.

1980-luvulla menestyksen portinvartijoita oli ehkä vähemmän kuin nyt, mutta yhtä tärkeitä ne olivat. Ressu Redfordkin muistaa katsoneensa usein Hittimittaria.

”Vaikuttamiskanavat olivat kovin erilaiset kuin tänä päivänä. Muutamat isot lehdet olivat tärkeitä, Suosikki ennen muita. Tv-puolella tärkeitä olivat Yle ja Maikkari ja radiossa Yle. Ei ollut liikaa tarjontaa nuoriso-ohjelmista tv:ssä eikä radiossa”, Redford sanoo.

Redford, joka on tehnyt hienoa soolouraa 1990-luvulta lähtien, aloitti uransa Bogart Co. -yhtyeen laulajana ja biisinkirjoittajana 1980-luvun alussa. Englanninkielistä dance- ja diskomusiikkia tehnyt bändi panosti laadukkaisiin videoihin ja värikkääseen imagoon.

Bogart Co:n jäsenien vetävät taiteilijanimet olivat Reddie ”Ressu” Redford, Sam Eagle, Vinnie Lane, Guy Stoneman ja Johnny Gustafsson. Bogart Co. teki 80-luvulla seitsemän Lp-levyä. 

Musiikkityylit haluttiin pitää erillään

Alatalo pitää uransa pääteoksena vuosina 1978–1982 julkaistua trilogiaa Lauluja Siirtomaa-Suomesta, jonka sanoituksissa hän lauloi Ruotsiin suuntautuvasta siirtolaisuudesta ja tyhjenevästä maaseudusta. Sarja koostui kolmesta levystä, joista jokaista myytiin yli 20 000 kappaletta. Moni hänen suurimmista hiteistään on kuitenkin ollut huumori- ja lastenmusiikkia.

Raja rockin ja iskelmän välillä oli 80-luvulla jyrkkä, eikä sen ylittämistä katsottu hyvällä. Levyillään vakavista aiheista laulanut Alatalo sai osakseen kriitikkojen paheksuntaa siirtyessään huumorimusiikkiin. Rock-väki ei myöskään hyväksynyt hänen iskelmäkappaleitaan.

Alatalo voitti 1980 Syksyn Sävel -kilpailun kappaleella "Rikoo on riskillä ruma". Lehtikuva / Peter Jansson.
Alatalo voitti 1980 Syksyn Sävel -kilpailun kappaleella "Rikoo on riskillä ruma". Lehtikuva / Peter Jansson.

”Syksyn sävel oli merkittävä tv-ohjelma monen muusikon uralle. Voitin sen neljä kertaa kappaleilla Vicky Lee (1978), Rikoo on riskillä ruma (1980), Mummoni ja moukarinheitto (1981) sekä Minna (1986). Näistä kolme oli humoristisia kappaleita ja esiinnyimme kilpailuissa hassuissa asuissa. Se oli sellaista esi-Kummelia, ja meillä oli hauskaa. Osa porukasta suuttui näistä hullutteluista, erityisesti, koska voitimme. Moni kuitenkin myös innostui, sillä esimerkiksi Vicky Leetä äänesti postikortilla jopa 70 000 katsojaa. Näistä lauluista minut muistetaan, ei taiteellisemmasta musiikista”, Alatalo naurahtaa.

Lisäksi hän esiintyi lastenohjelmissa esimerkiksi Känkkäränkkä-lauluja esittäen.

”Näiden ohjelmien myötä minusta tuli koko kansan Mikko, ja minut tunnistetaan kaikkialla edelleen”, Alatalo toteaa.

Levyraatimenestys sai yleisössä aikaan hysteriaa

Levyraati oli pitkäikäinen formaatti, jota esitettiin ensin Ylen ja myöhemmin MTV3:n kanavalla vuosina 1961–1997 ja vielä 2002–2005. 1980-luvulla sen juontajana toimi Jukka Virtanen.

Raati arvioi kotimaisia ja ulkomaisia kappaleita asteikolla 1–10. 1980-luvulla mukaan tulivat videot. Bogart Co:lle menestys Levyraadissa oli varsinainen lottovoitto.

”Bogart co:n kanssa kului muutama vuosi läpimurtoa yrittäessä, kunnes pääsimme Levyraati-ohjelmaan vuonna 1985. All the best girls -kappaleemme voitti, ja se voitto muutti kaiken. Seuraava keikka Helsingissä oli ihan erilainen kuin ennen: huutoa, kiljuntaa, hysteriaa… Aika nopeasti meitä alettiin viedä joka paikkaan ja keikkoja tuli läjäpäin”, Redford muistelee.

1980-luvulla musiikkivideoista tuli kansainvälisesti merkittävä tekijä monen bändin menestyksen kasvattajana. Suomessa videoita esittivät juuri Hittimittari ja Levyraati. Videot sopivat hyvin Bogart Co:n visuaalisesti herkulliseen imagoon.

”Bogartille oli tärkeää tehdä videoita. Me ihailimme ulkomaisten artistien videoita ja yritimme suomalaisin voimin pikkiriikkisellä budjetilla tehdä mahdollisimman hyviä itsekin. Se oli vaikea yhtälö.”

All the best girls -video tehtiin Ruotsissa, mutta esimerkiksi Princess-videon ohjasi helsinkiläinen Juha Tapaninen, jonka jälkeä fiilasin paljon. Hänen kanssaan sain tehdä muutaman videon. Yhteistyönä tuotimme myös ensimmäisen suomenkielisen soolohittini Kuka on se oikea. 90-luvusta tuli minulle henkilökohtaisesti isomman menestyksen vuosikymmen kuin 80-luku oli. Suomenkieliset levyt myivät entistä enemmän ja yleisöni laajeni,” Redford toteaa.

Suomirockin kulta-aika

Alatalo on suomirockin edelläkävijä. Hänen yhteistyönsä Juice Leskisen ja Harri Rinteen kanssa 1970-luvulla oli uraauurtavaa. Alatalon usein Rinteen kanssa yhdessä kirjoittamat sanoitukset keräävät kiitosta, ja heidät on palkittu työparina Juha Vainio -palkinnolla.

Alatalo on kirjoittanut kappaleita ja sanoituksia myös monelle muulle suosikkiartistille. Esimerkiksi Maarit Hurmerinnan esittämä Jäätelökesä ja Frederikin siirtolaisuudesta kertova Tule tyttö kyytiin ovat hänen sanoittamiaan.

”Juicen kanssa kylvimme suomirockin siemenet. Halusimme kuroa umpeen eron angloamerikkalaiseen musiikkiin ja tehdä suomenkielistä rockia. Coitus Intin kanssa samaan aikaan suomenkielistä rockia tekivät jo Dave Lindholm ja Hector. Esimerkiksi Pate Mustajärvi ja Heikki Salo ovat kertoneet saaneensa Coitus Intistä herätyksen tehdä suomenkielistä musiikkia.”

”Nykyajan suomirockiin kaipaisin lisää kantaaottavia sanoituksia. Niitä ei tehdä paljoa, eikä niitä varsinkaan soiteta radiossa”, Alatalo pohtii.

Kansainvälisiä vaikutteita Tukholmasta ja Lontoosta

Manserockin ihailijoille turkulainen Bogart Co. ei maistunut.

”Aika paljon tuli rock-kriitikoilta kritiikkiä. Välillä se tuntui aika rajultakin, mutta kyllä sen kesti, ja se pani nuoret miehet yrittämään kovemmin. Huima suosio tietenkin auttoi tässä valtavasti. Dj-kulttuurin puolella meidän jutulle oli paljon ymmärtäjiä”, Redford toteaa.

Bogart Co:n tavoitteena oli breikata myös ulkomailla.

”Se jäi yrityksestä huolimatta haaveeksi. Levyjä käytiin tekemässä Ruotsissa ja Englannissa hyvissä studioissa pro-ihmisten kanssa. Studiotyöstä opimme paljon niillä reissuilla”, Redford kiittää.

Bogart Co. haki tyyliinsä vaikutteita Tukholmasta ja Lontoosta.

 ”Meille oli alusta asti selvää, että Bogartin juttu oli omanlaisensa. Se koski myös esiintymisvaatteita. Otimme vaikutteita Tukholman kaduilta. Ostimme vaatteita sieltä ja teetimme haluamamme tyylisiä vaatteita täällä. Lontoossa ollessamme pienet vaatedesignerit alkoivat tehdä meille vaatteita, ja tyylikin muuttui samalla vähän lähemmäs Lontoon fashionia. Pukeutumistyyli ja meidän tyyli kaikkiaan – biisien lisäksi – oli tärkeä osa Bogartin menestymistä. Vastustajia tietenkin riitti jonoksi asti, mutta onneksi iso yleisö diggasi. Kaikkiaan Bogart-vuodet olivat hienoa aikaa: nuorena miehenä sai kokea sellaisen suosion ja hysterian”, Redford hymyilee.

Vuonna 2018: uutta musiikkia tulossa

Alatalon 2000-luku on sujunut vahvasti politiikan merkeissä, keskustan kansanedustajana. Hän on pitänyt eduskunnassa esillä muun muassa tekijänoikeuksia. Alatalo on levyttänyt kultaa myyneen Senaattori ja boheemi -levyn Juicen kanssa vuonna 2004 ja kolme kantrimusiikkilevyä. Alatalo keikkailee ahkerasti: keikka viikossa talvisin ja kesällä enemmän.

”Olen juuri tekemässä viimeistä levyäni, joka julkaistaan syyskuussa. Musiikkia teen edelleen, mutta levyjen aika taitaa olla ohi. Levyni nimeksi tulee Viimeinen juna, ja olemme työstäneet siihen kappaleita Harrin kanssa. Olen tietoisesti tehnyt levytyksiä luomumenetelmänä, studiolivenä oikealla bändillä. Kun on Nykäset ja Haavistot mukana, ei tarvitse paljon korjailla. Käytin jäähyväislevyllä myös oikeita jousisoittajia”, Alatalo toteaa.

Keikoilla yleisö osaa edelleen laulujen sanat ulkoa.

”Täytän pian 70 vuotta, ja ehkä teen silloin vielä vinyylikokoelman. Radiossa musiikkiani ei paljoa soiteta, mutta tuotantoni on kyllä Spotifyssa. Uskon, että manserock nousee taas esille ensi vuonna, kun Juice-elokuvaa esitetään. Elokuvassa on keskeinen rooli myös Alatalolla ja Rinteellä”, Alatalo kertoo.

Myös Ressu Redfordin ura jatkuu monipuolisena. Hän on 2000-luvulla esimerkiksi keikkaillut Neon2-bändistä tunnetun Jussi Rainion kanssa.

”Tällä hetkellä teen biisinkirjoittajien ja tuottajien kanssa musaa omaa julkaisuani varten. Olen onnekas, kun saan tehdä musiikkia kovien tekijöiden kanssa. Ennen tätä olen keskittynyt enimmäkseen co-writeen muille artisteille. Biisejäni on päätynyt mm. Teflon Brothersille, Arttu Lindemanille, Petri Nygårdille, Robinille, Evelinalle, Sanille, Asteelle, Brädille, Anne Mattilalle sekä Matille ja Tepolle”, Redford kertoo.

Teflon Brothersin ja Dj-ryhmä HeavyWeightin kanssa vuonna 2016 yhteistyönä tehty biisi Hubba Bubba otettiin hyvin vastaan.

Hubba Bubba oli viime vuonna kaikkien aikojen kymmenen eniten striimatuimman suomenkielisen biisin joukossa, mikä tarkoittaa yli triplaplatinaa." 

Hubbis kuuluu nykyään myös minun keikkasettiini

"Biisi toimii livenä erittäin hyvin. Olen ollut fiittaamassa muutamilla Teflonien keikoilla. Niillä on kova meno ja on ollut tosi nastaa hypätä hetkeksi stagelle”, Redford hehkuttaa.

Musiikkia ja tapahtumia 1980-luvulla

1980: Laittomat piraattiäänitteet yleistyvät. Tekijänoikeusjärjestöt järjestävät yhteispohjoismaisen antipiraattiseminaarin.

1981: Porissa tapahtui, kun Yö-yhtye perustettiin 1981 ja Dingo 1982.

1983: Kansainvälisessä musiikkialan tapahtumassa Midemissä esitellään uutuus: CD-levy!

1984: Teostory-lehteen aletaan painaa tekstin lisäksi mustavalkoisia kuvia.

1986: Teoston henkilökunnan määrä on 55

1988: Akateemikko Joonas Kokkosesta Teoston kunniapuheenjohtaja

Lue lisää:

Teoston historiikki verkossa

Hittimittari-ohjelma (Ylen sivuilla)