Finlanders, Aarne Hartelin, Teosto, Teostory
02.05.2016 Teksti: Mervi Vuorela. Kuvat: Suvi Elo

Finlanders-yhtyeen basisti-laulaja Aarne Hartelin on keikalla lähestulkoon joka toinen päivä. Yli 30 vuotta jatkuneesta urasta huolimatta kipinä esiintymiseen hehkuu yhä. Esitysilmoitukset Teostolle hän hoitaa sujuvasti Keikkamobiili-palvelulla.

Finlanders soittaa suurimman osan keikoistaan tanssilavoilla. Asiassa tuskin tapahtuu muutosta tulevaisuudessakaan, vaikka tanssilavojen lukumäärä on laskenut murto-osaan 80–luvun vuosista.

”Nykyiset lavat ovat suuria viihdekeskuksia. Lavatanssi harrastuksena ja liikuntamuotona on noussut perinteisen parinmuodostuksen rinnalle. Humppien ja tangojen rinnalle ovat tulleet lattarit, bugg ja hitaat valssit, jopa masurkatkin, jotka kukin vaativat tanssijoiltaan aikaisempaa enemmän taitoa. Opetusta ja ohjausta järjestetään lavoilla monesti ennen tanssi-illan alkua”, Finlandersin alkuperäisjäseniin kuuluva basisti-laulaja Aarne Hartelin kertoo.

Tanssien järjestäjät ja maksava yleisö ovat toistuvasti äänestäneet Finlandersin tanssilavojen ykköseksi. Hartelin veikkaa suosion syyksi oikeanlaista ohjelmistoa, hyviä tempoja, iloista yleisilmettä ja pilkettä silmäkulmassa. Myös vakiintuneella suosiolla lienee osansa palapelissä.

”Kenties monet yleisön joukosta ajattelevat, että se-ja-se tanssikaverikin löytyy Finkku-tansseista, joten toimimme ehkä yhdistävänä tekijänä noin niinkuin sosiaalisesti.”

Tanssilavakeikkojen lisäksi Finlanders esiintyy etenkin talvisaikaan tanssiravintoloissa ja laivoilla. Kun otan Harteliniin yhteyttä sopiakseni haastattelusta, tavoitan hänet – yllätys yllätys – laivalta.

”Täällä on ollut varsin hyvä ja välillä suorastaan riehakkaaksi yltyvä tunnelma. Finlandersin risteilykeikat ovat arkilähtöjä, joten väestön ikärakenne on selkeästi vanhempi kuin viikonloppulähdöillä tai lomaperiodien aikoina. On kiva, että eläkeläiset osaavat ottaa ilon irti! Laivakeikoilla on myös hyvin aikaa tehdä musajuttuja nuotinnusohjelmalla tai äänisoftalla.”

Hartelinin mukaan Finlanders ei laadi settilistojaan etukäteen, vaan illan ohjelmisto varioidaan kunkin keikan yleisörakenteen mukaan. Puolet biiseistä on yleensä omaa tuotantoa, puolet covereita, kuten ikivihreitä ja päivän hittejä. Poikkeuksen muodostavat konserttikiertueet, joissa biisit ja niiden esitysjärjestys on tarkkaan mietitty.

Tien päällä sattuu ja tapahtuu

80-luvun puolivälissä iskelmäyhtye Finlanders oli noussut tanssilavakansan suosioon ja oli jälleen lähdössä tien päälle. Keikkabussinaan heillä oli räikeänkeltainen Mercedes, jossa ei ollut väliseinää soittolaitteiden ja miehistönkuljetustilan välillä. Aina kun tuli äkkijarrutus, laitepinosta ampaisi päällimmäinen tavara, useimmiten basso, muusikoiden niskaan.

Ennen lähtöä yhtye päätti poiketa Turun keskustan Alkossa. Kun parkkipaikkaa ei ruuhka-ajasta johtuen löytynyt, kuskina toiminut laulaja Arto Nuotio parkkeerasi Finlanders-logolla varustetun Mersun rotvallin reunalle Alkon eteen. Sen jälkeen hän lähti käymään pitkäripaisessa.

”Kun Arto palasi lestien kanssa kuskinpenkille ja alkoi ottaa käsijarrua pois päältä, hän tunsi kädessään jotain ylimääräistä”, Hartelin muistelee. ”Silloin huikkasi pitkäjalkainen Lammelan Jussi takapenkiltä, että 'ne on mun jalat, anteeks nyt vaan'. Olikin käynyt niin, että Jussin kengissä oli kulkeutunut bussiin aimo annos koirankakkaa ja Arto oli lyönyt kätensä siihen. Arto parkaisi ja nieleskeli, ja rullasi samantien Alkon edessä ikkunan auki ja oksensi kuskinpukilta suoraan kadulle.”

Operaatio herätti sen verran huomiota, että nuoret musikantit ottivat äkkilähdön Alkon pihasta ja ajoivat kaupungin ulkoreunalle tilannetta selvittämään. Nuotio oksenteli ikkunasta koko ajomatkan ajan.

Hassujen keikkakommellusten lisäksi 53-vuotiaan Hartelinin mieleen on jäänyt kymmenittäin hienoja esiintymisiä. Se ei ole mikään ihme, sillä Finlanders soittaa vuosittain huikeat 170 keikkaa. Se tarkoittaa noin 15–20 keikkaa kuukaudessa. Ainoastaan heinäkuussa yhtye lomailee.

”Joskus 80–luvulla tahti oli vallan toisenlainen. Silloin saatettiin tehdä jopa 300 keikkaa vuodessa”, Hartelin paljastaa.

”Artistin kannattaa tehdä esitysilmoituksia keikoistaan”

15–20 keikan kuukausitahti tarkoittaa sitä, että Hartelin on poissa kotoaan teoriassa joka toinen päivä. Kaikki eivät moiseen pystyisi, mutta Hartelinin mukaan keikkailu on tuntunut hänestä luontevalta siitä lähtien, kun hän aloitti uran basistina Matin ja Tepon taustabändissä 80-luvun alussa.

Reissaamisessa on silti varjopuolensakin. Hartelin sanoo, että vuorokausirytmiin – tai pikemminkin sen puutteeseen – mukautuminen on vuosien varrella vaikeutunut. Lisäksi keikkapaikkojen vähentynyt määrä on pidentänyt välimatkoja.

”Toisaalta olemme matkustusolosuhteiden puolesta loistavassa asemassa. Kaikilla on keikkabussissa omat sängylliset loosit, joissa on mahdollista saada vähän omaa rauhaa.”

Finlandersille keikkailu merkitsee ylivoimaisesti suurinta tulonlähdettä.

"Keikkapalkkioiden lisäksi tuloja kertyy Teostolle tehdyistä esitysilmoituksista."

Aikaisemmin Hartelin teki esitysilmoitukset tietokoneella, mutta viime keväänä häntä pyydettiin Keikkamobiili-nimisen pilottiversion koekäyttäjäksi. Siitä lähtien hän on tehnyt esitysilmoitukset pääosin kännykällä.

”Ilmoituksen tekeminen mobiililla on joutuisaa, jos on peräkkäin useita samaohjelmaisia keikkoja samoissa esiintymispaikoissa. Näin on usein laita esimerkiksi laivaristeilykeikoilla. Jos nettiyhteys toimii, ilmoituksen tekemiseen menee vain hetki. Keikkamobiilin käytettävyys on myös parantunut uusien ominaisuuksien myötä.”

Hartelin kannustaakin kaikkia artisteja tekemään esitysilmoituksia keikoistaan.

”Olen kuitenkin siinä luulossa, että jopa jotkut sellaiset artistit, joilla on tekijänoikeuksia keikoilla esittämiinsä lauluihin, saattavat jättää ohjelmailmoitukset tekemättä. Tässä voisimme kenties valjastaa viidakkorummun käyttöön, vaikka informoimalla yhtyetoveria tai tuttavapelimannia.”

Keikkamobiilista tulossa myös Android-versio

Artistit ja bändit voivat ilmoittaa esittämänsä kappaleet Keikkamobiililla heti keikan yhteydessä tien päällä. Tällä hetkellä palvelu löytyy AppStoresta, mutta kevään aikana Keikkamobiilista julkaistaan myös Android-versio ja palvelu tulee käyttöön myös englanninkielisenä Lue lisää

 

palaa alkuun