Stefan Möller, radio, musiikki, kuuntelu, striimaus
14.03.2018 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Audiopalveluiden ja sisältöjen kuuntelu elävät parhaillaan vilkasta aikaa. Kuuntelu monipuolistuu ja vaikka musiikilla on keskeinen rooli monen radiokanavan profiilissa, näyttäytyy puhesisältöjen kasvu yhtenä nousevana trendinä. ”Mielestäni vuosi 2018 onkin audion vuosi”, sanoo RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller.

Miten saada omaa musiikkia kaupalliseen radioon? Kaupallisten radioiden kattojärjestö RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller toteaa alkuun faktat: musiikintekijöitä on paljon ja erottautuminen on hankalaa.

"Musiikkia on määrällisesti entistä enemmän, kun oma tietokone on alkanut toimia musiikintekijän studiona.”

Möllerin mukaan pelkkä demon lähettäminen ei riitä. Sähköpostiin lähetetty äänite hukkuu helposti massaan.

”Oma näkemykseni on se, että artistin kannattaa yrittää olla suoraan yhteydessä musiikilliseen johtoon, tämä pätee niin radiokanaviin kuin levy-yhtiöihin. Heitä lähestyttäessä kannattaa kertoa, mikä oma tarina on ja miksi juuri se olisi ihmisille kiinnostava.”

Viime vuosina esiin on päässyt esimerkiksi somepersoonia, jotka ovat alkaneet sittemmin tehdä myös musiikkia.

”Tämä on yksi hyvä väylä, mutta on muunkinlaisia hyviä väyliä ja tarinoita. On löydettävä omansa”, sanoo Möller ja muistuttaa, että esiin pääsyssä hyvällä musiikilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli.

Radion puheosuudet kasvussa

RadioMedia ry vastaa suomalaisen kaupallisen radiotoimialan edunvalvonnasta, tutkimus- ja tietopalveluista sekä markkinoinnista. Sen jäsenistö edustaa lähes kaikkia Suomen radiotoimiluvan haltijoita.

Edunvalvonta on tullut RadioMedian toimintaan vahvemmin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Möllerin mukaan sitä ennen järjestö oli lähinnä markkinointiorganisaatio. Hän itse aloitti toimitusjohtajana vuonna 2007.

”Aika nopeasti kävi ilmi, että toimialan tulee olla keskitetysti mukana lainsäätäjien kanssa käytävissä keskusteluissa. Muuten tehdään tiedon puutteen takia helposti päätöksiä, joissa ei ole huomioitu radion erityislaatuisuutta. Tämä liittyy esimerkiksi mainonnan säätelyyn sekä taajuus- ja toimilupapolitiikkaan.”

Radionkuuntelijoille on tarjolla laaja repertuaari. Valtakunnallisia kotimaisia kanavia on kolmetoista. Alueelliset ja paikalliset kanavat mukaan lukien toimilupia on yhteensä yli 100.

”Eri radioilla on omat profiilinsa ja perinteisesti musiikki on ollut suurin profiilia määrittävä tekijä. Musiikilla on ylipäätään hyvin suuri merkitys kaupallisille radiokanaville.”

Radion tilanne on kuitenkin muuttunut. Alan trendinä on sisällön monipuolistuminen ja puheosuuksien kasvu.

”Radiokanava on entistä enemmän kokonaisuus, johon sisältyy musiikkia, viihdettä, uutisia ja muita ajankohtaisia asioita. Juontajilla on aiempaa suurempi merkitys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat isossa kuvassa syrjäyttämässä musiikkia.”

Radiot.fi tuo radion käyttäjän taskuun

Kansainvälisesti vertailtaessa suomalaiset kuuntelevat paljon radiota, keskimäärin lähes kolme tuntia päivässä.

Nuoret ovat radiokanaville haaste ja kysymysmerkki.

”Nuortenkin radionkuuntelu on aktivoitunut silloin, kun on tullut uusia erityisesti nuorisolle suunnattuja kanavia. Kyllä radio kiinnostaa nuoria, kun siellä vaan on oikeanlaista musiikkia ja muuta sisältöä.”

Möller toteaa, että nykyään musiikkia, viihdettä ja muuta sisältöä on saatavissa entistä useammista lähteistä.

”Ei nuori enää kävele kauppaan ostamaan perinteistä radiovastaanotinta. Hän ostaa älypuhelimen tai tietokoneen ja ajattelee saavansa sitä kautta haluamansa sisällön.”

Muuttuneessa tilanteessa myös radiokanavien tulee olla läsnä monipuolisemmin kuin ennen. Ne ovatkin satsanneet erilaisiin striimauspalveluihin, podcasteihin ja muihin uudenlaisiin audiosisältöihin, jotka ovat vahvasti puhe- ja persoonapainotteisia.

Kaupalliset radiot ja Yleisradio ovat lanseeranneet myös Radiot.fi -yhteishankkeen.

”Tämä ilmainen digitaalinen applikaatio ja nettipalvelu on tuonut koko Suomen radio-ohjelmatarjonnan käyttäjän taskuun. Perinteisemmän kanavatarjonnan lisäksi se sisältää runsaasti muita ominaisuuksia: esimerkiksi tallenteita, kalenterisovelluksen ja erilaisia hakutoimintoja.”

Möllerin mukaan nuoret ovat ottaneet radiot.fi -nettipalvelun hyvin vastaan.

”Kehitämme sitä saadun palautteen perusteella. Oli hellyttävää, kun taannoin eniten haluttu lisäominaisuus oli uniajastin. Nyt se on mukana palvelussamme. Radiot.fi:n Android-sovelluksessa on nyt myös ajankohtainen puheohjaus, joka tulee kevään aikana saataville iOS-puhelimiin.”

Striimauspalvelut hakevat radion tunnelmaa

Möller toteaa, että erilaiset striimauspalvelut ovat alkaneet luoda radionomaista tunnelmaa lisäämällä tarjontaansa podcasteja ja muuta puhesisältöä.  Hän uskoo radion ja kuunneltavan sisällön säilyttävän kuitenkin asemansa.

”Radio löytyy lähes joka laitteesta ja se tarjoaa ilmaista hyvin tuotettua sisältöä. Audion kulutus on ollut kasvussa ja tulee luultavasti edelleen kasvamaan lisääntyneen tarjonnan myötä. Mielestäni vuosi 2018 onkin audion vuosi.”

Teosto mukana RadioGaalassa

Perjantaina 16.3. pidettävässä RadioGaalassa jaetaan kaupallisen radiotoimialan RadioAwards-palkinnot sekä palkitaan radiomainoskilpailu Kaikun voittajat. Teosto osallistuu gaalaan osana 90-vuotisjuhlavuottaan ja jakaa palkinnot kahdessa yleisöäänestyskategoriassa: Vuoden radio-ohjelma -palkinnon jakaa Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä ja Vuoden paikallinen radio-ohjelma -palkinnon jakaa varatoimitusjohtaja Risto Salminen

Gaalassa esiintyvät Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana, ABREU, Aleksanteri Hakaniemi ja Reino Nordin. Lisätietoja gaalasta ja kaikki palkintoehdokkaat löydät gaalan nettisivuilta http://www.radiogaala.fi/etusivu. Lisätietoa Teoston juhlavuodesta: 90 vuotta musiikintekijöiden menestykseksi