Aleksi Malmberg, Benelux-instituutti, Teosto, Teostory
24.10.2016 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Pirita Männikkö

Suomen Benelux-instituutti tuo taiteen, tieteen ja kulttuurialan tekijöitä yhteen. Instituutti herättelee keskustelua ja törmäyttää taiteen tekijöitä Suomesta, Belgiasta, Alankomaista ja Luxemburgista.

Instituutin johtaja Aleksi Malmberg pitää ajatusta kansallisesta kulttuuriviennistä vanhanaikaisena. 

”Olemme sillanrakentajia Benelux-maiden ja Suomen taiteen- ja tieteen tekijöiden välillä. Vuorovaikutus lähtee kiinnostavista sisällöistä ja yhteisistä teemoista, eikä suomalaisuuden esiin nostamisesta sinänsä.”

Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia eri puolilla maailmaa.

”Niistä jokaista pitää yllä oma säätiö, joten ne ovat keskenään vähän erilaisia. Benelux-instituutti on perustettu 23 vuotta sitten, ja toimistomme on Brysselissä. Meillä ei ole omia näyttely- tai esiintymistiloja, vaan panostamme seinien sijaan osaavaan henkilöstöön. Instituutissa on itseni lisäksi hankevastaava, hallintopäällikkö ja 2-3 harjoittelijaa. Tehtävämme on luoda kontakteja myös niihin organisaatioihin ja toimijoihin, joilla on esiintymis- ja näyttelytiloja ja niiden ylläpitoon tarvittavaa henkilökuntaa. Yleisö löytää heille tutut esiintymistilat paremmin kuin instituutin omat tilat. Näin kiinteät kulumme pysyvät pieninä”, Malmberg kertoo.

Malmberg aloitti instituutin johtajana vuonna 2014, ja sitä ennen hän työskenteli Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä.

”Kiitos edellisen työpaikkani minulla on laajat verkostot Suomessa. Seuraamme instituutissa tarkkaan kulttuuri- ja taidekenttää sekä Suomessa että Benelux-maissa. Seuraamme, mitkä asiat ja teemat täällä nousevat keskustelussa esiin ja pohdimme, mitkä suomalaiset virtaukset täällä kolahtaisivat.”

”Joskus täällä toimii esimerkiksi sellainen musiikki, joka saa vain vähän suosiota Suomessa. Esimerkiksi suomalainen, Brysselissä asuva Anu Junnonen on täällä suosittu ja Suomessa vain vähän tunnettu jazzin, kansanmusiikin ja elektronisen musiikin tekijä. Erilaisten viestintäkanavien kautta kerromme taiteen- ja tieteentekijöille konkreettisista yhteistyömahdollisuuksista.”

Paras lopputulos syntyy silloin, kun taiteentekijä on itse aktiivinen.

”Me autamme sanoman välittymisessä ja kohtaamisessa, mutta pohjatyön tekeminen kuuluu tekijälle itselleen. Kun hän on itse kartoittanut kenttää ja tavoitteet ovat selkeät, voimme antaa omat verkostomme käyttöön ja toimia tukijana”, Malmberg toteaa.

TelepART-matkatukea esiintyville taiteilijoille

TelepART-matkatukea voi hakea verkossa jatkuvalla haulla vuosina 2016–2017. Se on tarkoitettu suomalaisille esiintyville taiteilijoille Benelux-alueelle suuntautuvia matkoja varten. Myös Benelux-maissa asuvat esiintyvät taiteilijat voivat hakea apurahaa Suomeen.

”TelepART-matkatukea voidaan myöntää tekijöiden kansainvälisiin esiintymistilaisuuksiin musiikin, teatterin, tanssin, sirkuksen sekä esitystaiteen aloilla. Hakuprosessi on nopea, ja vastauksen saa jo parissa viikossa. Näin ollen TelepART vastaa alan yhä kiihtyvään nopeatempoisuuteen. Esiintymismahdollisuudet eivät odota apurahapäätöksiä”, Malmberg toteaa.

Matka-apurahat kohdennetaan erityisesti uransa alku- ja keskivaiheilla oleville henkilöille. Kymmenet esiintyjät ovat jo saaneet matkatukea.

”Apurahasummat eivät ole suuria, mutta muutama sata euroa voi olla ratkaiseva summa esimerkiksi uransa alussa olevalle musiikintekijälle, joka voisi tulla esiintymään Benelux-maihin. Suomalainen tekijä on etäisyyden vuoksi usein epäreilussa kilpailutilanteessa keskieurooppalaiseen kollegaansa verrattuna. TelepART-tuen lisäksi haluamme panostaa uusiin kansainvälisiin yhteistilausrinkeihin. Olisi hienoa, jos yhteistyö tekijöiden välillä voisi johtaa myös uusien teosten luomiseen.”

Benelux-maat keskenään erilaisia

Belgia, Alankomaat ja Luxemburg eroavat toisistaan monin tavoin.

”Benelux-alue on kulttuurisesti ja maantieteellisesti laaja alue, jossa puhutaan ranskaa, hollantia, flaamia ja luxemburgia. Belgian kulttuurielämä on vahvasti jakautunut kahden kielialueen mukaan henkisesti ja rakenteellisesti. Hollannissa on puolestaan tehty suuria leikkauksia kulttuuritukiin.”

Benelux-instituutti hyödyntää toiminnassaan neuvonantajamallia ja tukea työhön saadaan Hollannissa asuvalta, vaihtuvalta Suomen kulttuurielämää hyvin tuntevalta henkilöltä.

Bryssel on Euroopan Unionin keskus, ja se näkyy kaupungin taide-elämässäkin.

”Suomella on kuitenkin oma EU-edustajisto, eikä kulttuuripoliittinen EU-vaikuttaminen ole Benelux-instituutin ydintehtävä. Toisaalta, kulttuuri on tärkeää myös EU:n ulkosuhteissa, ja instituuttiverkostolla on tässä oma roolinsa. EU-tasolla tekijänoikeuskysymykset ovat vahvasti esillä ja luova ala nähdään tulevaisuuden alana”, Malmberg pohtii.

Yhteiskunnalliset aiheet osana toimintaa

Yhteiskunnallinen osallistuminen nähdään instituutissa osana kulttuurityötä.

”Terrori-iskut Brysselissä ja Pariisissa järkyttivät kaikkia, ja toki pohdimme mikä on kulttuuri-instituutin panos tälle ajalle. Teimme alkuvuonna myös yhdessä Suomen Lontoon instituutin kanssa selvityksen siitä, miten mediassa käsitellään pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja järjestämme aiheesta työpajoja Suomessa ja Belgiassa.”

”Suomi 100 -juhlallisuuksiin liittyen toteutamme Pariisin, Lontoon ja Berliinin instituuttien kanssa laajan kotia ja kodin merkityksiä käsittelevän kokonaisuuden, jossa fokuksessamme on asian kääntöpuoli, kodittomuus. Käsittelemme vakavia aiheita, mutta karnevalistisemmalla otteella. Tähän liittyy esim.  Sweating for Europe -keskustelutilaisuudet vanhaan paloautoon rakennetussa saunassa Euroopan parlamentin edustalla. Taiteella on tärkeä rooli yhteiskunnassa ja näiden projektien kautta työ tuntuu merkitykselliseltä”, Malmberg toteaa.  

LUE LISÄÄ:
Suomen Benelux-instituutin TelepART-hanke

palaa alkuun