Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Päivi Brink
Kuva: Jonna Är

Biisileiri Berliinissä toi kansainvälisiä kontakteja

Marraskuussa järjestetty Song Hotel Berlin –niminen leiri oli osa suomalaisen musiikkiviennin Aus Finnland -kärkihanketta, jonka tavoitteena on kasvattaa musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä saksankielisessä Euroopassa.

– Aiemmin olemme tuoneet ulkomaisia kirjoittajia, kustantajia ja levy-yhtiöiden edustajia tutustumaan suomalaisiin biisinkirjoittajiin Suomessa järjestetyille co-write-leireille, mutta tällä kertaa veimme suomalaisia musiikintekijöitä Saksaan. Päätös oli hyvä, koska Riverside Studiosilla Berliinissä pääsivät poikkeamaan sellaisetkin saksalaistoimijat, jotka eivät olisi ehtineet Suomeen asti, Music Finlandin projektipäällikkö Katariina Sorsa toteaa.

Musiikintekijöille oli tärkeää päästä pois tutuista ympyröistä ja paikan päälle tutustumaan, miten asioita hoidetaan Saksassa.

– Suomalaiset musiikin kustantajat olivat leirin tärkeitä yhteistyökumppaneita, joten mukana oli vain pari sellaista kirjoittajaa, joilla ei ole kustantajaa Suomessa. Kustantajat panostavat nuoriin ja haluavat heille kansainvälisiä kontakteja. He jatkavat työtä ja liiketoiminnan luomista nuorten kanssa, me autamme luomaan kontakteja, Sorsa muistuttaa.

Puolet hakijoista mukaan

Song Hotel Berliniin haki noin 30 musiikinkirjoittajaa Suomesta ja mukaan valittiin 14.

– Osalla heistä on jo menestystä kotimaassa, mutta valinnoissa painotettiin kansainvälistä potentiaalia. Tällä leirillä lajeina olivat pop ja urban pop eli siellä tehtiin suoraviivaista popia. Saksalaisista kustantamoista mukana oli lisäksi kahdeksan musiikinkirjoittajaa, Sorsa sanoo.’

Yksi suomalaisista valituista oli 23-vuotias Kaiku Songsin kustantama Tido Nguyen.

– Hain mukaan leirille, koska halusin avata pelin kansainvälisesti. Oli kiinnostavaa matkustaa Saksaan, koska toivoin, että suuret kustantajat tulisivat kuulemaan meitä. Saksassa on paljon isoja levy-yhtiöitä ja kustantamoja. Lisäksi halusin tavata saksalaisia musiikintekijöitä. Leirillä kuulin, että Saksan kautta on mahdollista päästä myös Ranskan markkinoille, Nguyen kertoo.

Päivän kulku leirillä

Biisileirillä tehtiin pitkää päivää, jotta kaikki mahdollisuudet musiikintekemiseen ja kontaktien luomiseen saatiin käytettyä. Työpäivä kesti yleensä kymmenestä kymmeneen, joskus pidempäänkin.

Ensimmäisenä päivänä Sonyn edustaja antoi vinkkejä siitä, minkälaista musiikkia Saksassa nyt etsitään. Tekijöitä ohjeistettiin, että leirillä kannattaa keskittyä kappaleen rakenteeseen, melodiaan ja sanoihin. Kustantajat kertoivat myös, mitä projekteja saksankielisellä alueella on käynnissä, ja ketkä artistit etsivät mitäkin musiikkia.

Musiikintekijät jaettiin tiimeihin, joissa kussakin oli 2–3 suomalaista ja 1–2 saksalaista musiikintekijää. Tiimiin kuului topliner eli melodiantekijä, tracker eli tuottaja-säveltäjä ja kolmantena sanoittaja.

Seuraavana päivänä valittiin uudet tiimit. Kumpanakin päivänä kukin tiimi teki yhden kappaleen. Kolmantena päivänä kappaleet viimeisteltiin ja kuunneltiin yhdessä kaikkien leiriläisten ja kustantajien kanssa.

– Olin molempina päivinä topliner, vaikka Suomessa olen yleensä tracker. Ensimmäisenä päivänä tiimissäni oli suomalainen tracker ja ruotsalainen sanoittaja, joka asuu Berliinissä. He olivat taitavia ja yhteisymmärrys biisistä syntyi nopeasti. Tuloksena oli hyvä pop-kappale. Toisena päivänä tiimissäni oli kaksi saksalaista, toinen Hampurista ja toinen Frankfurtista. Olimme kaikki taustoiltamme tuottaja-tracker-kitaristeja, mutta yllättäen parasta lopputuloksessa olivat teksti ja melodia. Uskon molempiin biiseihin, ja toivon, että ne levytetään. Ensimmäisen päivän biisi herätti jo kiinnostusta parissa Saksan Universalin tuottajassa, Nguyen kertoo.

Kontaktiverkosto saatiin alkuun

Tällä leirillä syntyi 14 biisiä, joista 1-3 voidaan odottaa päätyvän jonkun artistin julkaisemaksi.

– Co-write-leireiltämme on useimmiten päätynyt julkaistavaksi yksi tai kaksi leirillä kirjoitettua biisiä. Monesti kirjoittajat jatkavat kappaleiden viimeistelyä leirin jälkeen, jotta kustantajilla olisi mahdollisimman valmis biisi myytäväksi eteenpäin, Katariina Sorsa kertoo.

Jos kappale päätyy jollekin artistille, sitä hiotaan vielä lisää ja siihen tehdään uusi tuotanto, jonka parhaassa tapauksessa tekee biisinkirjoitussessiossa mukana ollut tuottaja. Jos oma biisi ei päädykään julkaistavaksi, niin leirillä luotu verkosto kuitenkin jää. Se voi poikia uusia yhteistyökuvioita.

Nguyenin mielestä leirillä tutustuttiin nopeasti ja helposti toisiin tekijöihin.

– Tunnelma nousi saman tien kattoon ja katosta läpi. Parissa minuutissa avauduimme toisillemme. Co-writessa yhdistetään toisilleen ennestään tuntemattomia ihmisiä kuin sekoitettaisiin yhteen kahta kemikaalia, jota ei ole ennen yhdistetty. Siitä syntyy jotakin uutta. Joidenkin kanssa kemiat kohtaavat, ja verkosto kasvaa, kun seuraavalla kerralla otetaan kolmanneksi joku uusi tekijä, Nguyen toteaa.

Saksankielinen alue tärkeä suomalaisille

Suomalaisilla ovat ovet olleet auki Saksan markkinoille jo pitkään, ja suomalaisyrityksillä on sinne valmiita kontakteja.

– Suomalaisesta musiikista etenkin pop-, rock-, metalli- ja klassinen musiikki ovat jo saavuttaneet paljon suosiota saksankielisessä Euroopassa. Aus Finnlandin kautta lisäämme tiedottamista suomalaisista musiikintekijöistä ja artisteista sekä ammattilaiskentälle että medialle. Tuemme myös bändien kiertueita ja PR-työtä sekä jaamme yrityksille markkinatukea, Sorsa summaa.

Lue lisää: Musiikkiviennin Aus Finnland -hanke 2015-2016

 

Jaa somessa