26.09.2014 Teksti: Kaisa Huikuri. Kuvat: Kaisa Huikuri

Teoston Biisipumppu-hanke on innoittanut opettajia ja oppilaita uudenlaisen tekemisen äärelle. Kännyköihin on hyräilty laulujen aihioita ja opettajat ovat vastaanottaneet kymmenittäin uusia sävellyksiä. Sibelius-Akatemian professori Lauri Väkevä pitää Biisipumpussa kertyneitä kokemuksia musiikin opettamisesta arvokkaina.

Biisipumpun viimeisin vaihe vuosina 2013-2014 keskittyi peruskouluihin ja hankkeessa oli mukana yhteensä 12 koulua. Pumppuun osallistuneet opettajat ja musiikintekijät kertovat lasten ja nuorten innostuneen säveltämisen ja sanoittamisen opettelusta musiikintunneilla.

”Biisipumppu on ollut hieno projekti. Huomasin Opettaja-lehdessä tästä jutun ja haimme mukaan. Innostuimme ja homma lähti ns. lapasesta. Meillä projektiin osallistuivat kaikki oppilaat ja lauluja syntyi vajaa 60. Vieläkin oppilaat ilmestyvät ovelleni uusien biisien kanssa”, kuvailee musiikkiin erikoistunut luokanopettaja Tiina Papinoja Niinistön koulusta Kouvolasta.

Ukkosmaine-yhtyeen solisti ja musiikintekijä Lasse Turunen kertoo aluksi jännittäneensä ison lapsiryhmän kanssa toimimista.

”Sivosen Janne Stella-yhtyeestä kysyi minua mukaan ja lähdin projektiin tosi spontaanisti. Homma käynnistyi kuitenkin hyvin. Kannustimme lapsia tekemään sanoituksia ja melodioita. Esittelimme esimerkiksi metodin tehdä sanoituksia: esitimme heille kysymyksiä ja saimme kokoon 12 vastausta, mistä lähdettiin tekemään tekstiä. Opettajat olivat metodista innoissaan.”

”Sävellystyössä lapset soittivat iPadin pianolla melodioita sointujen päälle. Haimme erilaisia rytmejä ja lapset kokeilivat laulaa melodioita. Nauhoitin laulut ja editoin ne lopuksi yhteen”, Turunen kertoo työskentelystä.

Kännykät avuksi taiteellisessa inspiraatiossa

Useat opettajista ja musiikintekijöistä kertovat hyödyntäneensä iPadia tai kännyköitä Biisipumpun innoittamassa sävellystyössä. Monessa luokassa on hyödynnetty GarageBandia ja osa kertoo käyttäneensä nuotittamiseen ScoreCloudia.

”Toimiva väline on myös kännykkä. Meillä lapset nauhoittivat puhelimilla opettajan soittamaa sointukiertoa ja menivät ryhmiin hyräilemään tai räppäämään melodian päälle. Totesimme lapsille, että heidän kannattaa nauhoittaa puhelimella sanoituksia, kun inspiraatio iskee. Kirjoittaminen saattaa olla hitaampaa ja kynää ei aina ole käsillä”, toteaa Tuomas Sidoroff Juvanpuiston koulusta.


Tiina Papinoja toteaa, että iPadien hankkiminen kouluille olisi tärkeää ja muutenkin teknisen avun saaminen esimerkiksi nauhoittamiseen olisi hyödyksi.

Myös vanhemmilta positiivista palautetta

Tiina Papinoja kertoo, että esikuvilla oli iso merkitys projektin aikana. Niinistön koulussa vieraillut lastenmusiikin uranuurtaja Pentti Rasinkangas toteaa, että lapset olivat todella aktiivisia.

”Kun Biisipumpun musiikintekijäkummit vierailivat koulullamme, lapset todella innostuivat ja musiikki vei mennessään. Vanhemmilta on tullut myös hyvää palautetta ja tulevan konserttimme yleisössä tulee olemaan täyttä”, Papinoja kertoo.

Eteenpäin pääsyä helpottavat kontaktiverkot
ja ymmärrys musiikkibisneksestä

Pumpussa mukana olleet yhteistyökumppanit painottavat, että yhdessä tekemisellä on mahdollista helpottaa polkua kohti ammattimaista musiikin tekemistä ja kansainvälistä menestystä.

”Pumpulle on selvästi ollut tilausta. Musiikkialan toiminta on melko pirstaloitunutta ja musiikintekijät aloittavat hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla verkostot löytyvät valmiina, mutta toisilta opettajat tai harrastusyhteisöt puuttuvat. Usein haasteena on myös tiedon puute musiikkibisneksestä”, toteaa Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen.

Teoston vuoden 2015 yhtenä fokuksena ovat aloittelevat ja nousevat tekijät sekä verkostojen tarjoaminen näille ja musiikinharrastamisen edistäminen.

Musiikinopetukselle uusia tavoitteita opetussuunnitelmaan

Biisipumppu-projektin aikana musiikin tekemistä on dokumentoitu osana peruskoulujen opetusta ja pyritty löytämään toimivia tapoja opettaa musiikin tekoa luokkahuoneympäristössä.

Pumppuun osallistuneiden tahojen yhteisenä tavoitteena on madaltaa kynnystä ottaa luova musiikin tekeminen mukaan koulujen musiikinopetukseen. Tavoitteena on, että löydöksistä saataisiin uusia avauksia vuonna 2016 tehtävään opetussuunnitelmaan.

Sibelius-Akatemian professori Lauri Väkevä pitää Biisipumpun antia tutkimuksen kannalta äärimmäisen arvokkaana.

”Luovat työtavat, teknologian käyttö ja eri oppiaineiden integrointi ovat teemoja, jotka tulevat olemaan tulevaisuudessa vahvasti esillä opetussuunnitelmissa. Tässä hankkeessa nämä teemat yhdistyvät hienolla tavalla.”

Biisipumpussa saatuja kokemuksia kartoittavat Sibelius-Akatemian opiskelijat, jotka analysoivat tuloksia maisterin tutkielmissaan.

Lue myös:
Teoston BiisiPumppu tuo musiikin tekemisen ja musiikintekijät koulujen musiikkitunneille (14.1.2014)
Yle Areena: Muusikot sävellystaidon lähettiläiksi kouluihin (13.1.2014)

palaa alkuun