Blockchain, Teosto, Turo Pekari, musiikin tutkimus, data
17.05.2016 Teksti: Turo Pekari. Kuvat: Kaisa Huikuri

Bitcoin-virtuaalivaluutan taustalla toimiva blockchain-teknologia on noussut kuumaksi puheenaiheeksi myös musiikkialalla. Teoston Turo Pekari pohtii, miten blockchain voi vaikuttaa musiikkialan käytäntöihin tulevaisuudessa ja miksi asiasta puhutaan laajasti juuri nyt.

Blockchain on teknologia, jonka ennustetaan tarjoavan ratkaisu musiikin metadatan laatuun ja tekijänoikeuksien hallinnan läpinäkyvyyteen - haasteisiin, jotka koskettavat koko digitaalista musiikkimarkkinaa.

Perinteiset musiikkialan toimijat suhtautuvat varovasti kehitykseen, mutta innokkaimmat visionäärit näkevät blockchainin nykyisten kaltaisten musiikkialan toimijoiden korvaajana.

Mikä blockchain?

Blockchain-teknologiasta puhuttaessa suurimpia haasteita on, että sen käsitteet ja koko konsepti on uusi ja vaikeasti ymmärrettävä. Blockchain-teknologia on mm. Bitcoin-virtuaalivaluutan taustalla toimiva teknologia. Sen ominaispiirteenä on hajautettu järjestelmä, jota kukaan yksittäinen toimija ei hallinnoi.

Järjestelmä on täysin läpinäkyvä ja kuka tahansa voi halutessaan nähdä sen sisältämän anonymisoidun datan. Blockchainia ja Bitcoin-valuuttaa voisi verrata esimerkiksi iOS-alustaan ja sen applikaatioihin. Blockchain on iOS:n tapaan teknologia-alusta ja Bitcoin on blockchainin suosituin applikaatio.

Miten blockhain voisi soveltua musiikkialan käyttöön?

Digitaalisilla musiikkimarkkinoilla metadatan oikeellisuus ja tietojen läpinäkyvyys ovat suuri ongelma. Musiikin oikeuksiin liittyvät tiedot ovat hajautettuna useisiin tietokantoihin niitä hallinnoivien tahojen taakse. Global Repertoire Database oli alan iso projekti, jonka piti ratkaista metadataan liittyvät ongelmat, mutta hanke epäonnistui ja se lopetettiin viime vuonna.

Blockchainin mahdollisuuksista musiikkialalle on keskusteltu paljon viimeisen vuoden aikana. Teknologia voisi tarjota ratkaisun metadatan laatuun ja oikeuksien hallinnan läpinäkyvyyteen liittyviin kysymyksiin uudella dataekosysteemilla. Useat toimijat kehittävät jo blockchain-sovelluksia musiikkialalle. Tässä muutamia esimerkkejä, joista kerron alla hiukan enemmän:

Pledge Musicin perustaja Benji Rogers on yksi näkyvimpiä hahmoja blockchain-keskustelussa. Rogers kehittää .bc -formaatista uutta globaalia metadatatietokantaa musiikkialalle ja samoja ajatuksia on pyöritellyt Imogen Heap Mycelia -konseptissaan.  

MUSE on toinen musiikkialan blockchain-alusta, jota hyödyntävä PeerTracks on suoratoistopalvelu ja musiikin kauppapaikka, jonka ajatus on luoda perinteisen musiikkimyynnin ja rojaltien rinnalle myös eräänlainen pääomakauppaan rinnastettava alusta, jossa käyttäjät ostavat ns. fanivaluuttaa (artist token), jonka arvo vaihtelee suosion mukaan.

Ujo Music on blockchain-ratkaisu, joka pyrkii tuomaan blockchainin avulla ratkaisuja musiikin lisensoinnin ja globaalien rojaltimaksujen hallinnan ongelmiin poistamalla turhat välikädet prosessista.

Bittunes on puolestaan blockchain-teknologiaa hyödyntävä ekosysteemi, joka pyrkii luomaan perinteisestä musiikkialasta täysin irrallisen ”uuden” musiikkimarkkinan.

.bc-formaatti

Yhdysvaltalaisen Benji Rogersin .bc-formaatti -projektin ideana on käyttää blockchain-teknologiaa globaalin teostietokannan rakentamiseksi. Ajatuksena on, että tietokantaa ei omista yksi taho, vaan se on julkinen ja se päivittyy automaattisesti kaikkiin sen kopioihin yhdellä kerralla.

.bc olisi nykyisiä useille tahoille hajautettuja tietokantoja läpinäkyvämpi, ja se päivittyisi automaattisesti kaikille dataa käyttäville tahoille. Uusi tiedostoformaatti sisältäisi kaiken tarvittavan tiedon teoksen käyttöön.

Jokainen tietokantaan luotu teos saisi oman .bc-formaatin ja oikeuksien haltijat päivittäisivät teokseen liittyvät tiedot ennen tiedoston viemistä tietokantaan.  Rogersin ajatuksena on, että .bc- formaatti varmistaisi reilun kompensaation teosten käytöstä. Musiikkialan toimijoiden (tekijänoikeusjärjestöt, levy-yhtiöt, kustantajat, palveluntarjoajat) vastuulla olisi ottaa formaatti käyttöön ainoana hyväksyttävänä teknologiana.

.bc formaatti ja sen taustateknologia ovat jo kehitteillä tällä hetkellä ja ensimmäiset rajapinnat valmistuvat toukokuussa 2016. Projektia rahoittaa yritys nimeltä Monegraph, jonka tavoitteena on ottaa asiantuntijan rooli täällä uudella alueella.

.bc-formaatin laajempi käyttöönotto toisi luonnollisesti merkittäviä uusia kustannuksia myös perinteisille musiikkialan toimijoille alan toimijoille, jotka haluavat olla mukana ekosysteemissä. Kunnianhimoisen projektin yksi haaste on sen suuret kustannukset.

MUSE ja PeerTracks

Fintech-yritys OpenLedger ja Tanskalainen Bitcoin-välittäjä CCEDK pyrkivät tekemään MUSElla, oman musiikkialan blockchain-konseptillaan saman digitaalisen musiikin monetisoinnille kuin mitä P2P-teknologia teki tiedostojen välittämiselle vuosituhannen vaihteessa.

Ensimmäinen toimija MUSE-verkostossa on musiikin suoratoistopalvelu ja palvelualusta PeerTracks. PeerTracks-palvelu tarjoaa artisteille mahdollisuuden nopeaan ja tehokkaaseen myyntitulojen tilitykseen kun he luovat palveluun profiilin ja lataavat sisältönsä palveluun. MUSE edustaa blockchain-teknologian uusinta sukupolvea ja on transaktionopeuksiltaan ja skaalautuvuudeltaan esimerkiksi Bitcoin-teknologiaa huomattavasti edellä.

PeerTracks toimii MUSEn käyttöliittymänä, joka yhdistää artistit ja fanit. Ajatus suorasta linkistä artistin ja fanien välillä ei ole uusi, mutta blockchain-teknologia mahdollistaa myös metadatan avulla tapahtuvan rojaltien maksun kaikille oikeudenhaltijoille musiikin käytöstä. PeerTracks käyttää rojaltimaksuissa ns. user centric -mallia, jossa käyttäjän maksut menevät suoraan heidän kuuntelemilleen artisteille, ei yhteiseen maksupooliin.

Lisäksi PeerTracks tarjoaa kuluttajille lisäksi ns.artist tokeneita, eräänlaisia digitaalisia baseball-kortteja, jonka arvo vaihtelee artistin suosion eli kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. PeerTracksin toimitusjohtajan Cedric Cobbanin mukaan artist tokenit tuovat uusia ansaintamalleja alalle ja vähentävät musiikkialan riippuvuutta perinteisistä ansaintalogiikoista, kuten rojalteista ja tekijänoikeuskorvauksista.

UJO Music

Kolmas esimerkki on Ujo, open source -metadatatietokanta ja maksuliikennejärjestelmä luoville aloille. Sen taustalla vaikuttavat artisti Imogen Heat sekä Phil Barry, joka vastasi mm. Thom Yorken Tomorrow’s Modern Boxes -albumin BitTorrent-strategiasta ja toimi Radioheadin neuvonantajana digitaalisessa strategiassa bändin vasta ilmestyneen albumin julkaisussa.

Ujon toiminnallisuuksiin kuuluu samaan tapaan kuin edellisissä esimerkeissä läpinäkyvä hajautettu tietokanta musiikkiin liittyvistä oikeuksista, automaattiset ja nopeat rojaltimaksut sekä metadataan yhdistetyt älykkäät sopimukset kaupankäyntiä varten kryptovaluutan avulla. Barryn mukaan luovien alan toimijoilla on vastuu ottaa selvää blockchain-teknologian mahdollisuksista, koska se tulee muuttamaan ennemmin tai myöhemmin musiikkialan ja kaikki luovat alat.

Ujon avulla on tarkoitus sekä parantaa rojaltimaksujen oikeellisuutta ja nopeutta sekä helpottaa oikeuksien hankintaa. Barryn mukaan musiikkialan pitäisi tehdä kaikkensa tehdäkseen musiikin lisensiointi helpoksi, sillä ilman sitä alan kasvua tuovat uudet ansaintamallit eivät ole mahdollisia.

Bittunes

Perinteisen musiikkialan kannalta Bittunes on kuitenkin ehkä äärimmäisin esimerkki blockchain-ratkaisuista. Bittunes ei pyri tuomaan ”vanhaa” musiikkialaa mukaan vaan luomaan kokonaan itsenäisen musiikkimarkkinan hyödyntäen P2P-vertaisverkkoteknologiaa jakelumekanismina ja käyttäen Bitcoinia käytettävänä valuuttana.

Bittunesin toimintamalli nojaa Bitcoinin yleistymiseen globaalina valuuttana ehkä turhankin sokeasti. Bittunesin logiikkaan kuuluu myös, että sen käyttäjät voivat ansaita itse olemalla osa musiikin jakelukoneistoa. Se pyrkiikin vastaamaan piratismiin porkkanan, ei kepin avulla.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Blockchain-konsepteja on useita erilaisia ja ne tavoittelevat pitkälti samoja asioita. Voi olla, että tällä alueella vain globaali ratkaisu voi menestyä. Mutta kuka voisi menestyä kilpailussa parhaiten? Jo nyt käynnissä olevat hankkeet? Isot toimijat, kuten Apple tai Spotify? Vai voisivatko levy-yhtiöt, kustantajat ja järjestöt investoida yhdessä blockchainia hyödyntävään koko alan tietokantaan, jota huonolla menestyksellä on yritetty jo aiemmin? Se vaatisi ennennäkemätöntä yhteistyötä musiikkialan toimijoiden kesken.

Väitän, että globaaleja käytäntöjä on mahdoton saada aikaiseksi ilman perinteisen musiikkialan laajaa osallistumista. Tämä on haaste musiikkialan toimijoille, koska blockchain nähdään samaan aikaan uhkana omalle olemassaololle ja musiikkiala on ollut hidas vastaanottamaan teknologisia muutoksia.

On kuitenkin mahdollista, että musiikkialan perinteisten toimijoiden, kuten tekijänoikeusjärjestöjen ja levy-yhtiöiden merkitys saattaa olla blockchain-maailmassa entistä tärkeämpi. Suurelle osalle musiikintekijöitä ja artisteja monimutkainen teknologia ja omien oikeuksien hallinta verkossa eivät ole mielekästä toimintaa.

Seuraavat vuodet näyttävät, miten uudet käytännöt otetaan vastaan vai jääkö blockchain pieneksi irralliseksi osaksi perinteisen musiikkimaailman rinnalle. Laajasti musiikkialalla käyttöön otettujen blockchain-ratkaisujen yleistymiseen voi mennä vuosia. Kilpailu blockchain-ratkaisujen tulevaisuudesta on joka tapauksessa jo käynnissä.

Keskustele Twitterissä:
Turo Pekari @s1truuna
#LuovatAlat #Teosto #musiikkiala #Blockchain

Teosto mukana musiikkiteknologian kansainvälisissä tapahtumissa

Teoston Turo Pekari (Senior advisor, innovation and discovery) osallistuu toukokuussa 23-30.5. Berliinin Music Tech Fest  -tapahtumassa pidettävään 5-päiväiseen blockchain-laboratorioon, joka kokoaa yhteen joukon musiikkialan ja teknologia-alan ammattilaisia ympäri maailmaa, tunnettuja artisteja sekä tutkijoita huippuyliopistoista miettimään blockchainin mahdollisuuksia musiikkiteollisuudelle. Blockchain-laboratoriossa Benji Rogers (Pledge Music) sekä Imogen Heap esittelevät laboratorion tulokset MIDEM-konferenssissa Cannesissa 5.6.2016.

Teosto näkyy myös muualla Berliinin Music Tech Fest -tapahtumassa: Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi on yksi tapahtuman MFTResearch-trackin puhujista.

Kesäkuun aikana Teoston tutkimustoiminta näkyy myös Sonar-festivaalin yhteydessä järjestettävässä Sonar+D -musiikkiteknologiakonferenssissa Barcelonassa 16-18.6. Lisäraportointia musiikkialan tulevaisuudesta luvassa Teoston viestintäkanavilla kesän aikana.

Tapahtumat:
Music Tech Fest Berlin: http://musictechfest.net/
Sonar+D Conference: http://sonarplusd.com/

Sitran sivuilla artikkeli 26.5.: Lohkoketju muuttaa maailmaa

Seuraa Twitterissä:
Turo Pekari @s1truuna
Ano Sirppiniemi
@sirppini

 

palaa alkuun