Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Päivi Brink
Kuva: Kreetta Järvenpää

DJ Slow – äänilogojen ja elokuvamusiikin säveltäjä

Vellu Maurola kokee luomistyön ja kaupallisuuden sulautuvan saumattomasti yhteen omissa moninaisissa työrooleissaan. Hän vastaa videokanavasta Roviolla ja tekee sävellyksiä, DJ-keikkoja ja äänimaailmasuunnittelua oman Slow Music Design -yrityksensä kautta.

”Teen Head of Content -tittelillä ToonsTV-videokanavaan sisältöä ja kehitän kanavaa. Se on luovaa työtä, johon yhdistyy bisnesnäkökulma. Lisäksi minulla on oma yritys, jonka kautta olen jo 15 vuotta tehnyt äänisuunnittelua, säveltänyt elokuva-, TV- ja mainosmusiikkia sekä kirjoittanut biisejä. Teen myös DJ-keikkoja – nykyään tosin lähinnä yritystilaisuuksissa”, Maurola avaa työnkuvaansa.

Rovion ToonsTV-videokanavalle on koottu yrityksen omista peleistä tuttuja animaatiosarjoja ja muiden kansainvälisten animaatiostudioiden sarjoja.

”ToonsTV on todella suosittu, ja tarkoitus on tänä syksynä tuoda sitä vielä enemmän esiin uuden sovelluksen avulla. Video, kuten musiikkialakin on murroksessa ja uudistuu kovaa vauhtia. Musiikkia en sen sijaan tee lainkaan Roviolla, vaikka se panostaa originaaliin musiikkiin vahvasti.”

Pepe Deluxé -bändissä vaikuttaneen Maurolan sävellystyö on moninaista.

”Välillä teen kolmen sekunnin äänilogon yritykselle, joskus taas 50 minuutin elokuvasävellyksen. Olen tehnyt tunnusmusiikin esimerkiksi Nelosen Uutisille sekä Yle Leaks ja Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmille. En vieroksu sitä, että taide myy, eikä musiikin tarvitse olla hankalaa. Teen kuitenkin omaa juttuani, ja on hienoa, jos siitä joku pitää.”

Äänimaailma tukee visuaalista ilmettä

Esimerkiksi Nokian, Koneen, Terveystalon ja Finnairin äänimaailmaa suunnitellut Maurola vertaa brändin äänimaailman suunnittelua visuaalisen ilmeen luomiseen.

”Audiobrändiä suunniteltaessa pyritään pääsemään brändin ytimeen kiinni, tiivistämään sen arvot ja henki. Brändin fiilis muutetaan ääneksi. Paras on luoda audio brand book, johon kirjataan kaikki brändin äänimaailmaan liittyvät asiat äänilogosta taustamusiikin tyyliin asti. Siinä perustellaan, miksi tämä äänimaisema sopii brändille, ja luonnehditaan äänimaailmaa hyvinkin tarkasti. Brändin äänimaailma tukee visuaalista ilmettä.”

Ääni voi olla myös osa tilasuunnittelua. Maurola teki muun muassa äänimaailman Jani Leinosen ja Minna Parikan taidenäyttelyyn Amos Andersonin taidemuseoon pari vuotta sitten. Viimeiset viisi vuotta hän on tehnyt esimerkiksi Kampin kauppakeskuksen äänisuunnittelun.

”Kampissa on monia kohderyhmiä, koska se on suuren väkijoukon kauttakulkupaikka. Musiikin on oltava kauppakeskuksen brändin arvojen mukaista: nuorekasta, dynaamista ja pirteää. Ääni voi myös reagoida asiakkaan liikkeeseen tilassa, ja sillä voidaan ohjata asiakasta. Näin on tehty Ruotsin Åhlens-tavaratalon lastenosastolla. Ravintolassa musiikki on erityisen tärkeää. Chez Dominique’issa mietimme aikanaan koko illan kaaren ja sen eri tunnelmiin sopivan musiikin.”

Äänilogoa voi käyttää videoissa

Maurola kertoo, että brändin ilme voidaan tiivistää kolmen sekunnin äänilogoon.

”Esimerkiksi McDonald’sin ”I’m loving it” -äänilogo toimii hienosti. Sitä voidaan helposti muokata ja se jää mieleen. Applen äänilogo, jota on vaikea palauttaa mieleen tarkasti, on puhtaasti mekaaninen, mutta hyvin tunnistettava.”

”Äänilogolle on paljon erilaisia käyttötapoja, ja riippuu brändistä, mitä sillä kannattaa tehdä. Monella brändillä on esimerkiksi mainoksia ja YouTube-videoita, joihin logo sopii.”

Uniikkia ääntä vai kohinaa?

Äänimaailma voi koostua mistä vain, musiikin lisäksi vaikkapa luonnon äänistä tai mekaanisista äänistä.

”Jos yritys haluaa luoda vahvaa ääni-identiteettiä, musiikin pitää olla uniikkia, sitä varten sävellettyä. Valmiit hittibiisit vaihtuvat nopeasti, ja niiden eksklusiiviseen käyttöön on vaikea saada lupaa. Äänikirjastosta ostettu musiikki voi soida samaan aikaan jonkun toisen brändin mainoksessa”, Maurola muistuttaa.

Maurolan asiakkaat ovat hyvin erilaisia, mutta yrityksiä yhdistää edistyksellinen ajattelu.

”Vaikka minulla on ollut asiakkaana tunnettuja yrityksiä, teen edelleen nöyrästi kovaa työtä. Kuunteleminen ja läsnäolo ovat tärkeitä taitoja, jotka kertovat, että kunnioitan yhteistyökumppaneita. Jokainen brändi ei tarvitse äänisuunnittelua, mutta varsinkin kansainvälisesti toimivat isot yritykset hyötyvät siitä. Kun viestintää tekee monta toimijaa, ilmeen yhtenäisyys on tärkeää. Hyvä äänisuunnittelu taipuu alueellisiin eroihin pienellä lokalisaatiolla, ja sopii näin kansainväliseen käyttöön.”

Ääneen kannattaa Maurolan mukaan panostaa, koska se tavoittaa alitajunnan ja saa aikaan muistikuvia ja mielleyhtymiä.

”Nykymaailma on täynnä kohinaa, ja erottautuminen vaatii hyvää suunnittelua. Ääni, jolla ei ole selvää funktiota, on pelkkää kohinaa.”

Tilaa Teostoryn uutiskirje

Haluatko musiikkialan uutiset kerran kuukaudessa sähköpostiisi? Teostoryn uutiskirje sisältää viimeisimmät jutut ja kirjeen tilauksen voi lopettaa milloin tahansa. Liity tilaajaksi

Jaa somessa