Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Juhana Unkuri
Kuvat: Chris Vidal (Mannan kuva), Pekka Niemi (Eija Hinkkalan kuva)

”Hyvässä sanoituksessa kiteytyy pieneen tilaan jotakin suurta”

Suomalaisten naissanoittajien määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Teostoon liittyneistä sanoittajista 53 % on naisia. Onko tämä mahdollisesti vaikuttanut tekstimaailmaan? Millainen on hyvä sanoitus ja millaisia päämääriä sanoituksille voidaan asettaa? Kysyimme näitä Eija Hinkkalalta, Mannalta ja Eeppi Ursinilta.

1. Millaisia päämääriä tai suosikkiaiheita ja -näkökulmia sinulla on sanoittajana? 

Eija Hinkkala: Teksteissäni korostuvat varmaankin uskon ja toivon vaaliminen, tsemppi kuunnella sydäntään ja tehdä rohkeita ja kivuliaitakin valintoja muiden mielipiteistä piittaamatta. Olen kertonut ihmisellisyydestä muun muassa vammaisten, vanhusten ja yksinäisten näkökulmasta. Olen vähän valistaja- tai herätyssaarnaaja -tyyppi, joten laulut ovat mieletön mahdollisuus vaikuttaa ihmisten tunteisiin pehmeämmin.

Eija Hinkkala
Teksteissäni korostuvat varmaankin uskon ja toivon vaaliminen, tsemppi kuunnella sydäntään ja tehdä rohkeita ja kivuliaitakin valintoja
Eija Hinkkala

Manna: Pyrin kerronnassani rehellisyyteen, ehkä sitä voisi kutsua jonkinlaiseksi tunnustuksellisuudeksi. En hae sitä tietoisesti, mutta se tuntuu olevan itselleni yleisin kulma. Haluan kertoa tilanteen, tunteen tai tarinan omalla äänellä, mutta niin että se on ymmärrettävissä ja samastuttavissa muillekin kuin itselleni.

Eeppi Ursin: Tahtoisin kuulijan pystyvän samaistumaan sanoituksiini. Hienoa, jos kuulija ymmärtää jotain syvää omasta tai jonkun muun elämästä sanoituksen kautta. Eli voisi sanoa, että haluan vaikuttaa ihmisiin ja sillä tavalla maailmaan. Tykkään symboliikasta ja sanaleikeistä. Haen tietynlaista syvällisyyttä teksteihini, mutta yritän välttää liikaa ylevyyttä.

2. Millainen on hyvä sanoitus?

Hinkkala: Hyvä sanoitus herättää tunteita jo itsenään ilman laulua ja musaa. Se pysyy kasassa, on ymmärrettävä ja sen sanoma käy ilmi. Hyvä teksti jättää kuitenkin jokaiselle oman tulkinnan ja samaistumisen mentävän railon. Säveltäjälle on tärkeää, että teksti lähtee soimaan, eli rakenne ja tekniset asiat ovat kunnossa. Valmis biisi on usean tekijän summa, parhaimmillaan potenssiin jotain maagista.

Manna: Hyvä sanoitus voi olla monenlainen, esimerkiksi oivaltava, tarkkaileva ja älykäs tai sitten ehkä hyvänä vastakohtana sisäänpäin kääntynyt ja henkilökohtainen joka taas voi pysäyttää koskettavuudellaan. Hyviä tekstejä yhdistää kirjoittajan oma ääni, joko tavassa huomioida ympäristöä tai välittää tunnetta.

Ursin: Hyvässä sanoituksessa on kiteytetty pieneen tilaan jotain suurta, niin kuin hyvässä runossa. Toisaalta runoa luetaan ja sanoitusta myös kuunnellaan. Mikä sitten on suurta, se olkoon jokaisen itse päätettävissä.

3. Näkyykö naissanoittajien määrän kasvu sanoitusten maailmassa?

Hinkkala: Takamustuntumani on, että useat naiset ovat lähteneet kirjoittamaan miehiä rohkeammin vaietuista ja kipeistäkin aiheista. Olen usein itse saanut kommentteja mieskollegoilta ja -säveltäjiltä, että kirjoitatpa rohkeasti. Olen ollut ihan, “että jaa”, kun en ole lainkaan huomannut, että kyseisessä tekstissä olisi jotain erityisen rohkeaa.

Manna: En usko lähtökohtaisiin sukupuolten välisiin eroihin kirjoittamisessa. Kyse on aina persoonasta. Jos halutaan etsiä jotain sukupuolittunutta ominaisuutta tekstintuottamisessa, ääripäitä löytyy esimerkiksi hevimusiikin machoklisheistä tai klassisesta ”runotyttöydestä”, mutta nämä ovat vain yleistyksiä.

Ursin: En periaatteessa vetäisi kovin suuria rajoja sukupuolten välille. On erilaisia ihmisiä eri elämän- ja maailmantilanteissa. Tosin joitain tabuja on varmasti hävinnyt alan tasa-arvoistuessa. Kaikki aiheet ovat sallittuja. Naiset sanoittavat kipeistä ja henkilökohtaisista aiheista, kuten naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja mielenterveyshäiriöistä.

Manna on sooloartisti-lauluntekijä, joka tekee tekstejä vain omiin biiseihinsä. On myös yksi Kerkko Koskinen Kollektiivin solisteista. Eija Hinkkala on kirjoittanut sanoituksia esimerkiksi Katri Helenalle, Suvi Teräsniskalle, Jari Sillanpäälle, Yölle, Neljänsuoralle ja Yölinnulle. Eeppi Ursin sanoittaa ja säveltää musiikkia omaa nimeään kantavalle yhtyeelle ja muille artisteille. On tehnyt sanoituksia suomeksi ja englanniksi muun muassa Club For Fivelle ja Mikko Pettiselle.

Jaa somessa