Sibelius Teosto
08.12.2014 Teksti: Jani Hellström. Kuvat: Jani Hellström

Tänään 8.12. juhlitaan suomalaisen musiikin päivää, joka on myös Jean Sibeliuksen syntymäpäivä. Merkkipäivän kunniaksi avasimme historiankirjamme, josta löytyi muun muassa Sibeliuksen ja Martti Turusen välistä kirjeenvaihtoa. Kävi ilmi, että Sibelius ja Teosto pitivät tiiviisti yhteyttä, vaikka Sibelius liittyi Teoston asiakkaaksi vasta vuonna 1945.

Jo vuonna 1934 oli Jean Sibelius saanut tilityksiä 17 maasta. Suunta tilitysten suhtaan oli nouseva, sillä hänen musiikkiaan esitettiin kaikkialla maailmassa. Maan suurin säveltäjä ei kuitenkaan vielä tuossa vaiheessa ollut liittynyt Teostoon, joka oli perustettu vuonna 1928 valvomaan musiikintekijöiden oikeuksia.

Asia harmitti Teoston toimintaa johtanutta Martti ”Pyssy” Turusta, joka vuosien varrella kävi aktiivista kirjeenvaihtoa ja useita puhelinkeskusteluja Sibeliuksen kanssa. Teostoon liittymisestä oli usein ollut puhetta, mutta asia jäi aina myöhemmin ratkaistavaksi.

Sibelius arvosti keskieurooppalaisia kontakteja

Sibelius arvosti suuresti eurooppalaisia kontaktejaan, minkä vuoksi hän pysytteli saksalaisen STAGMAn asiakkaana pitkän aikaa Teoston perustamisenkin jälkeen. STAGMA huolehti myös Amerikan esitysoikeuksien valvonnasta, jonka Sibelius koki musiikkinsa kannalta tärkeäksi.

Vuonna 1935 Turunen lähetti Sibeliukselle kirjeen, jolla hän halusi vakuuttaa, että professorin oikeudet olisivat hyvässä hoidossa myös kotimaisen järjestön kautta. Turunen muun muassa kertoi, että Teosto huolehti Amerikan oikeuksista samalla tavalla kuin STAGMAkin – tekemällä yhteistyötä amerikkalaisen ASCAPin kanssa.

Sibelius oli huolissaan myös siitä, mitä kävisi hänen tämänhetkisille saatavilleen, jos hän vaihtaisi tekijänoikeusjärjestöä. Turunen kuitenkin vakuutti, ettei tekijänoikeusjärjestön vaihtaminen vaikeuttaisi saatavien keräämistä. Turunen nosti esiin, että STAGMA oli jo edeltävän vuoden keväänä suostunut siihen, että jatkossa Sibeliuksen oikeuksia valvoisi Teosto.

Sibelius kuitenkin piti kiinni päätöksestään ja hän jäi STAGMAn asiakkaaksi aina vuoteen 1945 asti.

Sota-aika muutti Sibeliuksen mieltä – liittyminen Teostoon vuonna 1945

Vuodet 1940-1945 olivat sotaisaa aikaa. Muissa Pohjoismaissa oltiin huolissaan Suomen tilanteesta. Yhteistyöjärjestöt päättivätkin lähettää Suomeen avustuksia, jotka jaettiin hädänalaisessa tilassa oleville suomalaisille säveltäjille. Muun muassa ruotsalainen STIM lähetti Suomeen liki 50 000 markkaa.

Sibeliuksen ja Teoston yhteydenpito säilyi tiiviinä. Martti Turunen kantoi suurta huolta siitä, että saisiko Sibelius kaikki saatavansa saksalaisen STAGMAn kautta. Vaarana nimittäin oli, että Englanti jäädyttäisi kaikki STAGMAn varat sodan vuoksi.

Vuosi 1945 osoittautui lopulta käännekohdaksi. Tilanne Saksassa oli eskaloitunut, minkä vuoksi Turunen otti jälleen yhteyttä Sibeliukseen. Saksa lukeutui vihollismaihin ja oli neljän valtion miehittämä. Turunen ilmoitti kirjeessä Sibeliukselle Teoston pitäneen tiiviisti yhteyttä Performing Right Societyyn (PRS), joka oli jo luvannut tehdä kaiken voitavansa Sibeliuksen saatavien turvaamiseksi. Kirjeenvaihdon päätteeksi Sibelius ratkaisi asian liittymällä Teoston asiakkaaksi.

Sibelius on tänä päivänä edelleen kansainvälisesti tunnetuin ja soitetun suomalainen musiikintekijä sekä tärkeä hahmo kaikille suomalaisille.

 

 

Kuva, jonka Teosto ry (@teosto_ry) julkaisi

 

Kuva: Lainaus vuodelta 1935.

Lähde: Teoston historiikki – Luovan työn hyväksi 1928-1978

palaa alkuun