11.06.2014 Teksti: Jani Hellström. Kuvat: Joel Hiljanen

Thomas Kirjonen kyllästyi rockiin ja bänditouhuun kolmen major-levy-yhtiöille tehdyn albumin jälkeen ja keskittyi kirjoittamaan biisejä muille artisteille. Halu esiintyä ja tehdä omaa projektia löytyi uudelleen elektronisen musiikin puolelta. Tuloksena syntyi Kasmir, jonka ensimmäistä singleä ”Vadelmavene” on striimattu yli kaksi miljoonaa kertaa pelkästään Spotifyssa. Miten tähän päädyttiin, Thomas Kirjonen?

Eletään vuotta 1999. Kevätkonserttivieraat antavat raikuvat aplodit Karakallion musiikkiluokkalaisten muodostamalle bändille, joka on juuri esittänyt Green Dayn ”When I Come Around” -kappaleen. Bändin laulaja on kahdeksasluokkalainen Thomas Kirjonen, jonka vanhemmat saivat juuri kuulla poikansa laulua ensimmäistä kertaa ikinä.

”Se oli varmaan sellainen hetki, jolloin tajusin, että musiikki on mun juttu. Kevätkonsertin vieraat olivat myös ensimmäinen suuri yleisöni”, Kirjonen muistelee.

”Muistan tuon hetken hyvin. Olin aiemmin harjoitellut laulua salassa jopa kotona. Tuohon aikaan pojat eivät juuri laulaneet – se oli enemmän sellanen outo juttu.”

Kirjonen kertoo soittaneensa alun perin rumpuja. Rumpujen soittaminen sai kuitenkin jäädä, kun bändikurssin vetäjä Pauliina Kateisto kannusti nuorta musiikintekijän alkua laulamaan.

”En oikein tiedä, mistä hän sai päähänsä idean siitä, että minä voisin laulaa. Ehkä hän oli tarkkaillut, kun lauloin taustoja mukana, kun soitimme. Näin jälkikäteen olen hänelle suunnattoman kiitollinen siitä.”

Raskas musiikki ja englanti saivat jäädä – tilalle syntyi Kasmir

Musiikki pysyi espoolaissyntyisen Kirjosen mukana myös tulevina vuosina. Tie vei muun muassa Collarbone- ja 15 Minutes Before The Dive -bändeihin. Kirjosen historiasta löytyy lisäksi kolme major-levy-yhtiöillä tehtyä levyä. Puurtaminen ei kuitenkaan tuottanut hänen kaipaamaansa tulosta.

”Kiinnostus bänditouhuun ja ylipäänsä rockiin alkoi laskea näihin aikoihin ja huomasin kyynistyväni koko touhuun. Tästä syystä jättäydyin sitten pois bändihommista ja keskityin kirjoittamaan biisejä muille”, Kirjonen selittää.

Uusi liekki omalle artistiuralle tuli Kirjosen mukaan yllättäen elektronisen musiikin suunnalta. Heawyweight DJ’s -ryhmän manageri Jussi Hautala houkutteli biisinkirjoittamiseen keskittyneen Kirjosen studiolle sessioimaan. Näissä sessioissa syntyivät muun muassa biisit Fireworks sekä On The Edge, jotka ovat saaneet osakseen paljon huomiota.

”Sessiot menivät todella mukavasti ja siellä huomasin konemusan mahdollisuudet. Olin todella fiiliksissä siitä, mitä kaikkea elektronisen musan kanssa voi tehdä. ”

”Näiden sessareiden jälkeen jätkät pyysivät sitten mukaan vielä kiertueelle. Valinta ei ollu kovin vaikea, koska mulla ei silloin ollut juuri muuta tekemistä kuin pyöräytellä burgereita Siltasessa päiväduunina.”

Kiertue huipentui viime vuoden Weekend Festival -tapahtumaan, jossa Kirjonen pääsi esiintymään dj-ryhmän kanssa 14 000 kuulijalle. Uusi kipinä omaan artistiuraan syttyi jälleen.

”Sain tuottajakseni Salosen Henkan, joka soitti Vartissa bändin ollessa pystyssä. Mukaan otettiin vielä Jonas Karlsson täydentämään tiimiä. Silloin päätettiin, että nyt pitää tehdä jotain uutta ja haastavaa – pitää laittaa kunnolla puita uuniin.”

Kirjonen, Karlsson ja Salonen tekivät mitä lupasivat. Kasmirin ensimmäistä singleä ”Vadelmavene” on striimattu Spotifyssa yli kaksi miljoonaa kertaa parin kuukauden aikana. Youtubessa biisin lyriikkavideota ja virallista musavideota on katseltu yhteensä noin miljoona kertaa. Biisi on myös tämän vuoden nopeiten kultaan yltänyt sinkku.

”Biisin suosio on paljon enemmän, mitä osasin kuvitella. Ensimmäinen reaktio oli, että mitä helvettiä, kun se pamahti Spotify-listan kärkeen”, Kirjonen selittää.

”Ja siis onhan se helvetin omituinen biisi ja sitä on moneen kertaan miettinyt, että miten se toimii. Oli selitys mikä hyvänsä, olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että ihmiset ovat ottaneet sen omakseen.”

Kirjosta jännitti paitsi pop-musiikkiin vaihtaminen, mutta myös suomen kieli.

”Englanniksi tekemisessä tekstit ovat aina vähän etäisiä – ne toimivat ikään kuin naamiona. Suomen kielen kanssa tunnen itseni alastomaksi. Se on sujuvaa, mutta paljon lähempänä itseäni kuin mitä englanti voisi koskaan olla.”

”Tuntuu, että opin koko ajan enemmän sanoittamisesta suomeksi. Iso kiitos siitä kuuluu Mikolle [Kuoppala, alias Pyhimys], joka auttaa sanoittamisen kanssa.”

Uutta sinkkua mies lupailee heinä-elokuulle. Albumi julkaistaan tulevana syksynä.

Unelmana työskennellä Ryan Tedderin ja Bruno Marsin kanssa

Kirjonen on palannut muutama päivä ennen haastattelua Yhdysvalloista, jossa hän oli kirjoittamassa biisejä yhdessä Jonas Karlssonin, Axel Ehnströmin (Paradise Oskar) ja Leo Salmisen (Heavyweight dj -tuottaja) kanssa.

Biisinkirjoittaminen muille sai alkunsa vuonna 2010, jolloin hän meni mukaan Sibelius Akatemian Hittitehdas -projektiin. Hittitehtaassa biisinkirjoittamisesta luennoivat muun muassa Teemu Brunila (The Crash) sekä Tuure Kilpeläinen.

”Suurimpana syynä oli kova halu syventää osaamista biisinkirjoittamisessa. Mukaan pääseminen oli tosi hyvä juttu, sillä siellä tapasin alalla vaikuttavia tyyppejä. Yksi heistä oli muun muassa Tommi Tuomainen Elements Musicista, jonka kanssa minulla on kustannusdiili”, Kirjonen kertoo.

Omien biisien lisäksi Kirjonen on ehtinyt olla monessa mukana Hittitehtaan jälkeen. Hänen kädenjälkeään on kuultavissa Heavyweight-ryhmän hittien lisäksi Asteen ”Spaceman”-biisissä sekä Anna Abreun uudella levyllä.

”Mulla on sellainen tyyli, että toimin itse mittarina. En halua tarjota kellekään sellaisia biisejä, joita en kehtaisi itse esittää.”

Kenen kanssa työskentelystä Kirjonen haaveilee biisinkirjoittamisen saralla?

”Siis yksi ihan ehdoton haave on Bruno Mars, joka on paitsi menestynyt artisti, mutta myös loistava biisinkirjoittaja. Hän tuskin tarvitsee apuani, mutta aina saa haaveilla”, Kirjonen naurahtaa.

”Ehkä Bruno Marsiakin kovempi toive olisi tehdä musaa Ryan Tedderin [One Republic] kanssa. Hän tekee maailman siisteimpiä poppibiisejä itselleen ja muille. Tavallaan mä haaveilen juuri siitä, että mulla olis makee oma juttu sekä makeita biisinkirjoitusprojekteja muille artisteille. Rahaa ei tarttis olla mitenkään pohjattomasti, mutta just sen verran, ettei koko ajan tarvitsisi stressata asuntolainaa ja laskuja vaan voisi keskittyä musiikkiin”, Kirjonen summaa.

Lue Teostorysta myös:

palaa alkuun