16.10.2013 Teksti: Ano Sirppiniemi. Kuvat: Tuukka Lindqvist

Kuinka paljon suomalaiset käyttävät rahaa keikkalippuihin? Kuka ostaa bändien t-paitoja? Mikä se oikea keikan aloitusaika olisikaan? Keitä artisteja suomalaiset haluavat seuraavaksi nähdä keikalla?

Oma suhtautumiseni keikoilla käyntiin on selvästi muuttunut vuosien mittaan. Kun nuorempana (lue: 90-luvulla) luuhattiin festareilla teltta kainalossa ja vaatteet mudassa, niin nykyään huomio kiinnittyy enemmän esim. käteviin liikenneyhteyksiin (Ai eikö sinne pääse lähijunalla? Saako sinne auton parkkiin? Onhan se suora lento kuitenkin niin paljon nopeampi!) laadukkaaseen hotellimajoitukseen (Tyynymenu, anyone?), keikkapaikan juomavalikoimaan (Saako täältä ylipäätään mitään asiallista juotavaa?) ja kitinään liian kovasta äänenvoimakkuudesta. Melkein mistä tahansa asiasta saattaa tulla keikalle lähdön este, joka usein verbalisoituu muodossa: ”en mä nyt taida oikein jaksaa”. Ja eikös ne keikat ala aika myöhään ja ole aika kalliita?

Mutta toisaalta: viime kesäkuussa raahauduin taas innoissani Kissin keikalle, niin kuin jo lukemattomia kertoja vuoden 1988 jälkeen. Rahaa meni lippuihin, t-paitoihin ja muihin noin 160 euroa, ja vaikka bändi on objektiivisesta näkökulmasta jo lähinnä hymyilyttävä nostalgiatrippi, ei hinta kestofanina tuntunut lainkaan pahalta. Edes viikonpäivä (maanantai) ei estänyt keikalle menoa!

Omasta tilanteesta ja asenteista käsin on yleensä helppo yleistää. Kyllä varmaan kaikki lähes nelikymppiset käyvät vähemmän keikoilla kuin nuoremmat – yli nelikymppisistä puhumattakaan? Mutta eihän se taaskaan mennyt niin. Teimme syyskuussa tuhannen vastaajan keikkakyselyn yhdessä tamperelaisen Innolink Researchin kanssa. Vastaajat olivat käyneet vähintään yhdessä elävän musiikin tilaisuudessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osoittautui, että esimerkiksi ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja keikoilla käymisessä.

Suurin osa vastaajista (66 %) käy katsomassa elävää musiikkia vain joitain kertoja vuodessa. Keikkalippuihin oli viimeisen vuoden aikana käytetty keskimäärin 124 euroa. Aktiivisin keikkayleisö on pääkaupunkiseudulla, jossa lippuihin oli vuodessa käytetty keskimäärin 154 euroa ja muuta maata selvästi suurempi osa käy katsomassa elävää musiikkia viikoittain (5 %).

Keikkapaikan valinnassa ratkaisevin tekijä on kiinnostava esiintyjä, mutta myös lipun hinnalla ja keikkapaikan sijainnilla on merkitystä. Nuorilla (15 - 25 –vuotiaat) korostuu kaverien ja seuran vaikutus, ja usein keikoilla käyvät kiinnittävät muita enemmän huomiota myös keikkapaikan palveluihin ja henkilökuntaan.

Oheistuotteita keikoilta ostavat useimmin 36 - 45 –vuotiaat. Suosituin keikalta ostettava tuote on T-paita. Kaikista vastaajista oheistuotteita oli viimeisen vuoden aikana ostanut lähes joka viides ja keskimäärin niihin oli käytetty rahaa 65 euroa.

Teostolle ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä 56 000 keikkaa, joissa esitettiin yhteensä noin miljoona biisiä. Keikoista lähes kolmasosa järjestettiin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, mutta asukaslukuun suhteutettuna elävän musiikin tilaisuuksia oli eniten Kittilässä, Karjalohjalla, Pelkosenniemellä ja Kolarissa.

Alla lisäinfoa keikkakyselystä: esimerkiksi yleisön mielestä sopivat lipunhinnat ja keikkojen aloitusajat, sekä suomalaisten TOP5-toiveartistit. Sijoilla kuusi ja seitsemän olivat muuten Metallica ja Popeda. Kissin keikalle haluaisi viisi vastaajaa tuhannesta.




Teksti: Ano Sirppiniemi
Infograafit: Tuukka Lindqvist

palaa alkuun