Kristiina Vuorela, Annu Mikkonen, Teosto, Teostory
03.03.2016 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Kaisa Huikuri

Henkilökohtaisten kontaktien luominen, kansainväliset kilpailut, mentorointi… Näitä ja monia muita asioita luettelevat Music Finlandin Kristiina Vuorela ja Suomen Säveltäjät ry:n Annu Mikkonen kysyttäessä, miten klassisen musiikin säveltäjä voi edistää uraansa ja saada tukea.

- Tämän päivän nuorten klassisen musiikin säveltäjien kannattaa ihan ehdottomasti opiskella myös ulkomailla. Uran jatkoa ajatellen on hyvin tärkeää luoda henkilökohtaisia kontakteja, oppia tuntemaan muiden maiden muusikkoja ja tutustua musiikkialan gatekeepereihin, Suomen Säveltäjät ry:n toiminnanjohtaja Annu Mikkonen kannustaa.

Mikkonen toteaa, ettei säveltäjän tekemää loistavaakaan musiikkia tulla hakemaan häneltä kotoa.

- On universaali totuus, että monesti opiskeluaikana luodaan kaikkein tärkeimmät kontaktit tulevaa elämää ajatellen alasta riippumatta. Usein nuoruuden ja opiskeluajan vahvat kontaktit säilyvät koko elämän ajan. Tietysti verkostoituminen on mahdollista myös myöhemmällä iällä.

Myös Music Finlandin promootio- ja projektipäällikkö Kristiina Vuorela kannustaa klassisen musiikin säveltäjiä kansainvälistymään henkilökohtaisten kontaktien avulla.

- Ulkomaille suuntautuminen ei ole nykyäänkään itsestäänselvyys. Siihen voi liittyä oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä.

- Internetistä ja kaikesta sähköistymisestä huolimatta henkilökohtaiset kohtaktit ovat edelleen hyvin oleellisia. Ulkomailta kannattaa hakea myös lisäinspiraatiota ja vaikutteita varsinaiseen sävellystyöhön. Klassisessa musiikissa on Euroopan sisälläkin hyvin erilaisia estetiikkoja, sanoo Vuorela.

Nouseville säveltäjille on ainakin yksi selkeä, perinteinen väylä saada musiikkiaan esiin: menestyä jossakin merkittävässä kansainvälisessä sävellyskilpailussa.

- Varsinkin niiden voittaminen on varma keino saada mainetta ja jalansijaa kansainvälisille markkinoille. Jo etabloituneet säveltäjät eivät näihin kisoihin tapaa osallistua, joten ne profiloituvat nuorten säveltäjien tantereena, Mikkonen luonnehtii.

Mikkonen muistuttaa, että kilpailujenkin yhteydessä tarvitaan säveltäjän sosiaalista panosta.

Sävellyskilpailuissa finalistien kannattaa mennä paikan päälle, koska heidän musiikkiinsa on sillä hetkellä luontainen kiinnostus.

- Muusikko- ja kapellimestarikontaktit ovat säveltäjälle koko toiminnan perusta. Jonkun esittäjän on kiinnostuttava säveltäjän musiikista, jotta se voi päästä esiin.

Mentorointia ja taloudellista tukea

Suomen Säveltäjät ry:n toiminta keskittyy erityisesti edunvalvontaan, suomalaisen musiikin edistämiseen ja jäsenten yhteisfoorumina toimimiseen. Music Finland keskittyy enemmän kansainvälistymisen ja viennin näkökulmiin.

- Musiikintekijä saa meiltä henkilökohtaista sparraus- ja mentorointiapua. Käymme läpi hänen tilannettaan ja etsimme yhdessä keinoja kansainvälistymiseen. Laajoista verkostoistamme on hyötyä myös klassisen musiikin säveltäjille. Emme pysty viitoittamaan valmista väylää kenellekään, mutta voimme etsiä väylää yhdessä, Vuorela sanoo.

Music Finlandilla on monipuolista säveltäjien verkostoitumista tukevaa toimintaa.

- Tuomme Suomeen vuosittain lukuisia ulkomaalaisia musiikin ammattilaisia, joita säveltäjätkin voivat tavata. Säveltäjille on äskettäin järjestetty muun muassa vienti- ja verkostoitumismatka Saksaan. Lisäksi Music Finlandin nuotisto myy ja vuokraa säveltäjien teoksia eri puolille maailmaa.

Musiikkioppilaitoksilla on ollut jo pitkään aktiivista opiskelijavaihtotoimintaa. Erilaisiin verkostoitumismatkoihin voi hakea tukea esimerkiksi Music Finlandilta, Musiikin edistämissäätiöltä sekä muilta rahastoilta.

Vuorela toteaa kansainvälisen kustantajan tuovan lisäarvoa.

- Säveltäjän kannalta kansainvälisellä kustantajalla voi olla iso merkitys. Ura saattaa lähteä etenemään nopeasti, jos pääsee ison kansainvälisen kustantajan siipien suojaan.

Vuorela muistuttaa, että kaikki klassisen musiikinkaan säveltäjät eivät tavoittele kansainvälistä näkyvyyttä.

- Suomessa on ollut klassisen musiikin säveltäjille ainakin toistaiseksi varsin hyvä tilanne. Orkesterit esittävät aika paljon nykymusiikkia ja säveltäjiltä tilataan kantaesityksiä.

Taustat kunnossa

Suomalaisilla klassisen musiikin säveltäjillä on lähtökohtaisesti hyvä tilanne työlleen.

- Meillä on vahva koulutusjärjestelmä ja säveltäjille on tarjolla runsaasti erilaisia työskentelyapurahoja, myös valtion kautta. Näin laadukasta järjestelmää ei ole kovin monessa muussa maassa, Vuorela toteaa.

Suomella on ollut menestyksekkäitä klassisen musiikin tekijöitä aina Sibeliuksesta lähtien. Nykysäveltäjistä huipulla ovat esimerkiksi Kaija Saariaho, Einojuhani Rautavaara, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen.

- Suomalaisella klassisella musiikilla on maailmalla hyvä maine. Meillä on monia menestyneitä säveltäjiä, kapellimestareita ja muusikkoja, jotka toimivat samalla viestinviejinä. Nämä kapellimestarit ja muusikot ovat auttaneet suomalaissäveltäjien musiikin esillepääsyä myös ohjelmistovalinnoillaan, Vuorela sanoo.

palaa alkuun