02.04.2020 Teksti: Vappu Aura. Kuvat: Shutterstock

Tuore Taiteen ja kulttuurin barometri keskittyy taiteilijan toimeentuloon. Taiteilijoilta kysyttiin tietoja tuloista, työnteosta ja erilaisista tulolajeista. Kyselyyn vastasi 983 eri taiteen aloilla toimivaa henkilöä. Vastaajista 10 % oli musiikin alalla toimivia taiteilijoita.

Kyselystä näkyy, että taiteilijat toimivat hyvin erilaisilla statuksilla ja heillä on paljon erilaisia tulonlähteitä. Palkansaajia vastaajista oli 47 % mutta täysiaikaista tai vakituista palkkaa saavia vain alle kymmenes. Yrittäjiä oli 27 % ja freelancereita samoin 27 %. 

Kaksi kolmannesta vastaajista oli sellaisia, joilla viimeisen vuoden aikana yhdistyi useampi rooli. Tavallisimmin yhdistettiin palkkatyötä ja vapaan taiteilijan työtä tai yrittäjyyttä ja vapaan taiteilijan työtä. Freelancereista lähes kaksi kolmannesta sai myös jonkinnäköistä palkkatuloa. 

Työ ei takaa toimeentuloa

Kokonaistuloja kysyttäessä valtaosa (52 %) vastaajista ilmoitti vuoden 2018 tuloikseen alle 20 000 euroa. Vaikka taiteilija työskentelisi pääosan työajastaan taiteilijana, se ei kuitenkaan takaa, että pääosa tuloista tulisi taiteilijantyöstä. Musiikin alalla vain 20 % vastaajista sai kaikki tulonsa musiikin tekemisestä. Vastaavasti lähes viidenneksellä musiikin tekijöistä taiteellinen työ toi alle 10 % tuloista. 

Taiteellisesta työstä saatiin palkan ja palkkioiden lisäksi erilaisia korvauksia, käyttölupia ja apurahoja. Tyypillisiä tulolähteitä ovat myös tekijänoikeuskorvaukset, jälleenmyyntikorvaukset, korvaukset teosten julkisesta käytöstä, sekä lainauskorvaukset. Musiikissa korostuivat muita aloja enemmän muut taiteellisesta työstä saadut palkkiot, kuten keikkapalkkiot.

Oman yrityksen toiminnasta tuloja oli saanut viidesosa vastaajista. Monet taitelijoista kuitenkin suhtautuvat yrittäjyyteen negatiivisesti ja kokevat, että heidät pakotetaan väkisin yrittäjyyteen. Musiikin alalla toimivat taiteilijat sijoittuivat yrittäjämyönteisyydessä keskivaiheille. Toisaalta nähtiin, ettei itsellä ole riittävää osaamista sujuvan yritystoiminnan pyörittämiseen. Oman työn, osaamisen ja teosten markkinoiminen tuntuu vieraalta, ja epävarma olo asettaa tekijän saman tien heikkoon neuvotteluasemaan.

”Yritysosaaminen on liian vähäistä, myös auttaisi paljon, jos olisi ympärillä agentteja, bisnesosaajia, sopimusosaajia, nyt kaikki pitää tehdä itse ja ei ikinä riitä aika taiteen tekemiselle.”

Työn arvostuksen taiteilijat kokevat heikoksi. Tämä nähdään myös yhdeksi syyksi siihen, miksi työstä on vaikea saada asianmukaista korvausta. Suurimmaksi ongelmaksi alalla nousee ilmainen työ. Taiteen alalla ylipäätään tehdään paljon työtä ikään kuin ”rakkaudesta lajiin”. Musiikin alallakin yli 60 % vastaajista on tehnyt palkatonta työtä. 

Taiteilijat ovat sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajia

Työmarkkinoiden tiukka jako palkansaajiin ja yrittäjiin koettiin kyselyssä taiteilijoiden työn kannalta ongelmalliseksi. 

Taiteilijoiden työlle on tyypillistä se, että saman vuoden aikana työtä saatetaan tehdä monissa erilaisissa muodoissa: palkkatyössä, yrittäjänä, freelancerina ja apurahoilla. Tämä hankaloittaa työmarkkina-aseman tulkintoja erityisesti sosiaaliturvaan liittyen: missä tilanteessa erilaisia sosiaaliturvamuotoja voi saada? 

Säännösten katsottiin olevan tulkinnanvaraisia ja siksi koko taiteilijan sosiaaliturvan asema on taiteilijan näkökulmasta hyvin sekava. 

Sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaan liittyviä tukia oli saanut huomattava osa vastaajista (60 %). Esimerkiksi työttömyysjaksot ovat taiteilijoilla hyvin tavallisia. Suuri osuus barometrikyselyn vastaajista (44 %) oli vuoden 2018 aikana saanut erilaisia työttömyystukia (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, soviteltu työttömyyspäiväraha). Musiikin alalla toimivista vastaajista työttömyystukia oli saanut 23 %. 

Tekijänoikeudet tärkeä työn edellytys

Tekijänoikeuden koetaan vastaajien joukossa hyvin tärkeäksi. Kyselyyn vastanneista 67 % pitää tekijänoikeutta tärkeänä edellytyksenä taiteilijana toimimiselleen. Tekijänoikeus näyttäisi olevan hyvin merkittävä erityisesti kirjallisuudessa, mutta myös musiikin alalla yli 60 % vastaajista piti tekijänoikeutta tärkeänä edellytyksenä taiteilijana toimimiselle. 

Digitaalisessa ympäristössä toimiessa korostuu selkeän teos- ja tekijätiedon merkitys. Vastausten perusteella taiteilijat eivät useinkaan osaa hyödyntää tekijänoikeuksia taloudellisesti, eivät tunnista oman osaamisensa arvoa tai tekijälle kuuluvia oikeuksia. Taiteilijat eivät myöskään koe olevansa tasavertaisia teosten käyttöä koskevissa sopimusneuvotteluissa: jopa 39 % kokee, ettei ole tasavertainen kumppani neuvotteluissa. 

Kyselyssä tiedusteltiin myös erilaisia keinoja taiteilijoiden aseman parantamiseen. Eniten kannatusta saivat keinot, jossa taiteilijoiden poikkeuksellinen asema huomioitaisiin paremmin sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden näkökulmasta. 

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että itsensä työllistäville taiteilijoille tulisi räätälöidä erityisratkaisuja sosiaaliturvaan. Myös perustulo tai jonkinnäköinen ”taiteilijapalkka” oli kyselyssä varsin suosittu.

Taidealojen koulutusta toivottaisiin saatavan paremmin vastaamaan työelämän tarpeita. Mm. markkinointi- ja talousosaamista taiteilijoiden joukossa toivotaan kehitettäväksi. 

Myös Taiken johtaja Paula Tuovinen ei julkistamistilaisuudessa ollut yllättynyt barometrin tuloksista. Hän totesi taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamisen olevan keskeistä. 

“Suurimmat haasteet taiteilijan työssä liittyvät työn arvostukseen sekä rakenteisiin ja työmarkkina-asemaan. Sosiaaliturvan sirpaleisuus näkyy erityisen vahvasti taiteilijan työssä. Onneksi tähän on nyt herätty ja asialle voitaisiin ehkä vihdoin saada tehtyä jotain.  Myös koronavirustilanne on tuonut taiteellisen työn arvon ihmisille entistä näkyvämmäksi”, Tuovinen sanoi. 

Julkistamistilaisuudessa tehdyssä digitaalisessa kyselyssä 69 % vastaajista ilmoitti menettäneensä tuloja koronan vuoksi. 

Vaativista olosuhteista huolimatta taiteilijuus on monelle houkutteleva elämänvalinta ja taiteilijakoulutuksiin pääseminen on huomattavan vaikeaa. Tähän liittyy idea antoisan ja merkityksellisen elämän rakentamisesta. Monille taiteilijuus ei ole edes kysymys ammatinvalinnasta, vaan eräänlainen elämänsuunta, jota ei voi välttää.

Lue lisää Cuporen sivuilta: Taiteen ja kulttuurin barometri 2019 

Taiteen ja kulttuurin barometri tarttuu vuosittain ajankohtaisiin teemoihin taiteen ja kulttuurin kentillä. Barometri toteutetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen sekä Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyönä.