23.10.2014 Teksti: Jani Hellström. Kuvat: Jakke Nikkarinen

Teosto tunnetaan parhaiten musiikinkäyttölupien myynnistä sekä korvauksien maksamisesta musiikintekijöille. Teosto tekee kuitenkin paljon muutakin, kuten tukee kulttuuria, pitää huolen, että tekijöiden ääni kuuluu myös poliittisessa keskustelussa ja tuottaa tutkimuksia muun muassa musiikkiteknologian mahdollisuuksista. Tässä jutussa keskitytään edunvalvontaan.

Mitä edunvalvonta oikeastaan on ja miksi sitä tehdään?

”Edunvalvonta on vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluilmapiiriin. Edunvalvonnan näkyvin osa on lobbaus eli vaikuttajaviestintä, mutta siihen sisältyy monia muitakin osa-alueita kuten strateginen suunnittelu, lainsäädännön seuranta, tutkimustiedon seuranta ja tuottaminen, verkostojen ja koalitioiden rakentaminen ja niin edespäin”, kertoo Teoston edunvalvontayksikön johtaja Martti Kivistö.

”Teosto tekee edunvalvontaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Tavoitteena on saada aikaan ratkaisuja, jotka edistävät suomalaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien etuja ja toimintaedellytyksiä sekä tuottavat laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten kasvua, työllisyyttä ja kulttuuria.”

Mihin musiikintekijöille tärkeään asiaan edunvalvonnassa panostetaan lähitulevaisuudessa?

”Tärkeä kysymys musiikintekijöiden kannalta on Teoston ja sen jäsenjärjestöjen tekemä aloite tekijöiden verotuksen muuttamiseksi niin, että Teoston tekijäasiakas voisi tulouttaa tekijänoikeuskorvaukset hallitsemalleen yhtiölle. Tällä hetkellä Teosto-korvaukset verotetaan tekijän henkilökohtaisena ansiotulona eikä niitä voida kanavoida tekijän yritykselle toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. ”

”Nykytilanne ei kannusta tekijöitä yritysten perustamiseen ja yritystoiminnan laajentamiseen, kun keskeinen tuottolähde jää kokonaan yritystoiminnan ulkopuolelle. Tämä on myös vakava kilpailukykyongelma, sillä moni menestynyt tekijä on jättänyt Teoston ja siirtynyt ulkomaisen tekijänoikeusjärjestön asiakkaaksi suomalaisen verokäytännön vuoksi.”

Mitä teemme veroaloitteen tiimoilla tällä hetkellä? Mitkä ovat tärkeitä välietappeja asian etenemisessä?

”Lainmuutosta koskeva kansanedustaja Pia Kauman lakialoite esiteltiin eduskunnassa 9.10.2014 ja myös opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee asiaa. Teosto pitää jatkuvasti yhteyttä asiaa käsitteleviin poliitikkoihin ja virkamiehiin ja on heidän käytettävissään mikäli tarvitaan esimerkiksi lisätietoja tai muuta asiantuntijatukea. Mikäli poliittinen tahto ongelman ratkaisemiseksi löytyy lähiaikoina, on mahdollista että lainmuutos etenee vielä tämän eduskunnan aikana. Veroaloite sisältyy joka tapauksessa hallitusohjelmatavoitteisiin, joita Teosto valmistelee vuoden 2015 eduskuntavaaleja silmällä pitäen.”

 

Hallitus on antanut esityksen tekijänoikeuslain muuttamisesta lokakuussa. Tuoko lakimuutos mukanaan sen, että jatkossa järjestöillä olisi lupa lisensioida muiden teoksia ilman alkuperäisten oikeudenhaltijoiden suostumusta?

Ministeriön tiedotteessa todetaan:

"Tekijänoikeuslain 26 §:n tarkennuksella vahvistettaisiin sopimuslisenssijärjestelmän oikeudellista perustaa niin, että lain nimenomaisen säännöksen nojalla hyväksytyn järjestön katsottaisiin sopimuslisenssisäännösten mukaisissa sopimustilanteissa edustavan laajennetun kollektiivisen luvan nojalla myös järjestön ulkopuolisia oikeudenhaltijoita. Tämä ei laajenna nykyistä sopimuslisenssijärjestelmää."

”Nyt annetulla hallituksen esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa näitä toimintaperiaatteita tai laajentaa sopimuslisenssin soveltamisalaa, vaan ajanmukaistaa terminologiaa ja lähentää sitä muuhun EU-alueen lainsäädäntöön. Tekijänoikeusjärjestöllä ei jatkossakaan olisi yleistä oikeutta edustaa siihen kuulumattomia tekijöitä.”

”Sopimuslisenssi on sisältynyt tekijänoikeuslakiin vuodesta 1961 lähtien. Se on tarkoitettu ratkaisemaan teosten massakäyttöön liittyviä ongelmia ja mahdollistamaan esimerkiksi radio- tai tv-yritykselle sellaistenkin teosten käyttäminen, joiden tekijöitä tekijänoikeusjärjestö ei valtakirjalla edusta. Järjestön antaman käyttöluvan ”laajeneminen” on mahdollista vain laissa säädetyissä tilanteissa ja se rajoittuu järjestön ja teosten käyttäjän välisen sopimusjärjestelyn puitteisiin. Lisäksi tekijä voi yleensä halutessaan kieltää teoksensa käyttämisen sopimuslisenssin perusteella ja hän on joka tapauksessa aina oikeutettu saamaan käyttökorvauksen tekijänoikeusjärjestöltä.”

Lue myös:

palaa alkuun