20.01.2015 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Jussi Helttunen

Kaiku Songsin Tom Friskin mukaan kustantajien toimenkuva on muuttunut viime vuosina. Aiemmin työ oli selkeämmin biisimyyntiä, mutta nykyisin työhön liittyy entistä enemmän musiikintekijöiden myymistä, markkinointia ja managerointia.

Musiikkikustantamo Kaiku Songsin kustannusjohtaja Tom Friskin mukaan monilla on epäselvyyttä siitä, miten levy-yhtiön ja kustantajan toimenkuvat vertautuvat keskenään.

- Kustantaja toimii levy-yhtiön yhteistyökumppanina ja alihankkijana. Kustantajan perinteinen tehtävä on etsiä hyviä kappaleita ja löytää niille julkaisuväylä. Sopimuskumppaneinamme ovat nimenomaan musiikintekijät eli sanoittajat ja säveltäjät, Frisk määrittelee.

Frisk on työskennellyt Kaiku Songissa noin kahden ja puolen vuoden ajan. Sitä ennen hän toimi isomman Warner Chappell Music Finlandin kustannusjohtajana 17 vuoden ajan.

Mentorina musiikintekijöille

Friskin mukaan kustantajien toimenkuva on muuttunut viime vuosina. Aiemmin työ oli selkeämmin biisimyyntiä. Nykyään työ on entistä enemmän musiikintekijöiden myymistä, markkinointia ja managerointia.

- Meitä voi kutsua vaikkapa harmaiksi eminensseiksi. Varsinkin musiikintekijöiden uran alkuvaiheissa olemme osittain kouluttajia. Jatkossakin toimimme mentoreina ja tietynlaisena pallotteluseinänä, kun tekijä miettii uraansa pitemmällä tähtäimellä.

- Luonnollisesti kilpailemme myös markkinoilla jo etabloituneista tekijöistä ja koetamme saada heitä talliimme.

Kustantamon sopimusasiakkaat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan.

- Asiakkainamme on bändejä, jotka tekevät materiaalinsa itse. Singer-songwriterit tekevät materiaalia itselleen ja ehkä vähän myös muille. Ns. ammattikirjoittajat tekevät lauluja ainoastaan muille, eikä heillä ole omaa artistiuraa.

Kustantaja markkinoi kappaleita yhteistyökumppaneille

Suuri muutos on tapahtunut siinä, että nykyään monet ammattikirjoittajat ovat samalla tuottajia. Friskin mukaan kaikkien kohdalla oleellista on, että itse kappaleet ovat kunnossa.

- Ammattikirjoittajat tekevät kappaleita artisteille kustantajan antamien tietojen perusteella. Usein ammattikirjoittajilla on omakin artistiverkosto.

Kun kappaleet on saatu hyvään kuntoon, kustantaja lähtee esittelemään niitä levy-yhtiölle ja projekteja kehitellään yhdessä eteenpäin.

- Annamme biisejä levy-yhtiöiden omille artisteille tai sitten meidän kustantamamme yhtye tai laulaja-lauluntekijä tekee levytyssopimuksen. Tarjoamme kappaleita myös elokuvayhtiöille ja mainostoimistoille. Usein tämä tapahtuu yhteistyössä levy-yhtiön kanssa. Tarjoamme kappaleita jonkin verran myös suoraan artisteille.

Somen rooli nousussa

Levy-yhtiöiden tapaan myös musiikkikustantajille tulee runsaasti demoja.

- Kuuntelemme kaikki läpi, mutta ehkä noin yksi sadasta aiheuttaa konkreettisia toimenpiteitä. On demoista löytynyt joskus hittejäkin.

Suurin osa kiinnostuksen herättävistä kappaleista löytyy erilaisten verkostojen tai sosiaalisen median kautta.

- Joku tuttu lauluntekijä tai kollega saattaa kertoa mielenkiintoisesta biisinkirjoittajasta tai bändistä, joka kannattaa tsekata. YouTubesta ja muusta somesta on tullut entistä tärkeämpi lähde. Seuraamme mikä siellä porisee, kuka saa klikkauksia ja ketä striimataan. Kuuntelemme tietysti muutenkin paljon musiikkia ja seuraamme perinteistä mediaa.

Myös musiikkikustantajien oppilaitosvierailut tuottavat yhteydenottoja.

”Meiltä ostetaan palvelua ja tieto-taitoa”

Musiikintekijällä ei tarvitse välttämättä olla kustantajaa. Frisk muistuttaa, että Suomessa on edelleen hyvin menestyviä ilman kustantajaa toimivia musiikintekijöitä.

- Musiikintekijän on arvioitava, miten elimellistä työmme on hänen uransa ja biisiensä eteenpäin viemiseksi. Meiltä ostetaan palvelua ja tieto-taitoa. Kun hoidamme esimerkiksi biisien administroinnin ja rekisteröinnin sekä varsinaisen myynti- ja markkinointityön, musiikintekijä saa keskittyä rauhassa omaan hommaansa.

Kun kappaleet alkavat tuottaa rahaa, kustantaja saa oman osuutensa tekijänoikeustuloista. Friskin mukaan musiikkia tehdään entistä enemmän tiimityönä.

- Ennen vanhaan biisejä poimittiin sieltä täältä varsinkin iskelmälevyille. Nykyään kustantajat järjestävät biisileirejä ja levyt tehdään usein valmiiksi mietityn tiimin kanssa. Kustantajat priorisoivat valinnoissaan omia tekijöitään.

Kustantajan rooli korostuu, jos musiikintekijän tähtäin on ulkomailla.

- Kustantaja ei ole tuolloinkaan pakollinen. Maailmalla muskeleita tarvitaan kuitenkin jo vähän enemmän. Suuri kustantaja voi tarjota suoraan kansainvälisen organisaation. Me pienemmät kustantajat taas etsimme ulkomailta oikeanlaisen yhteistyökumppanin.

Sopimuskumppanit etusijalla

Friskin mukaan suurin osa kustantajista tekee pitempiaikaisia sopimuksia musiikintekijöiden kanssa.

- Kaiku Songsilla näitä sopimuksia on suunnilleen 20. Tehdyn sopimuksen puitteissa meillä on tiettyjä oikeuksia ja velvoitteita. Sopimusaikana meillä on kustantajana yksinoikeus tähän tekijään. Sopimuksen loputtua katsotaan puolin ja toisin, jatkuuko yhteistyö vai ei.

- Suurin osa ajastamme ja energiastamme menee sopimuskumppaneidemme palvelemiseen. Freelancereiden käyttö on vähenemässä meillä ja luultavasti muillakin kustantajilla koko ajan. Mekin kuitenkin käytämme heitä tietyin ehdoin edelleen.

Friskin mukaan Suomessa kustantajat tekevät varsin tiivistä yhteistyötä.

- Yritämme saada omia ja toisten kustantajien biisintekijöitä yhteen esimerkiksi biisileireille. Loppuviimeksi hittibiisistä on mukavampi saada pienikin osuus kuin koko osuus biisistä, joka ei saa tarpeeksi yleisöä. Lisäksi eri kustantajien riveissä olevat tekijät kirjoittavat biisejä omatoimisestikin kimpassa.

Kappale esittäjää tärkeämpi

Frisk odottaa musiikintekijöiltä ennen kaikkea hyviä biisejä tai että henkilö ainakin oppii tekemään niitä.

- Odotamme myös ammattimaisuutta. Kappaleiden pitää syntyä nopeasti ja jäljen tulee olla hyvää. Opetamme nuorille biisinteon lisäksi tämän bisneksen lainalaisuuksia. Ennen vanhaankaan toiminta ei ollut harrastajamaista. Kaikki oli hyvin ja cd:t myivät. Mutta ehkä hommassa oli jonkinnäköistä hitautta ja työtä tehtiin mukavuusalueella.

Frisk korostaa kappaleen tärkeyttä.

- Kustantajana tietysti väitän mielelläni, että biisi on vielä tärkeämpi kuin artisti. Keskinkertainenkin artisti voi tehdä oikein hyvästä biisistä hitin. Huonosta biisistä paraskaan artisti ei saa hittiä, Frisk toteaa.

Lue lisää:
Kustantaja Teoston asiakkaana
Tietoa kustantamisesta ja kustannussopimuksesta

palaa alkuun