Tuomo Tähtinen, musiikin vienti, Alma, Teostory, Teosto
13.09.2016 Teksti: Mervi Vuorela. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Suomalainen musiikkivienti kasvaa tasaisesti, mutta musiikintekijät ovat maailmalla kovassa seurassa. Kysyimme Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtiseltä, mikä olisi suomalaisen musiikkiviennin ideaalitilanne.

Suomalainen musiikkivienti on kasvanut tasaisesti 2000-luvun taitteesta lähtien. Myös rahan määrä bisneksessä on kasvanut: Teoston asiakkaana olevien musiikintekijöiden ja -kustantajien ulkomaantulot olivat vuonna 2015 yhteensä 3 miljoonaa euroa, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen arvelee kasvun johtuvan siitä, että musiikkiala ja Music Finland ovat jo pitkään pyrkineet lisäämään suomalaisten tekijöiden valmiuksia, työmahdollisuuksia ja kansainvälisiä verkostoja. Sen myötä tekemisen taso on noussut ja kustantajakenttä aktivoitunut. Suomalaiset tekijät ovat kuitenkin maailmalla kovassa seurassa.

”Emme ole suomalaisina kansainvälisillä markkinoilla erityisasemassa, vaan kilpailemme huomiosta ja onnistumisista tasa-arvoisesti muiden kanssa. Hevi ja klassinen musiikki ovat jossain määrin poikkeuksia, koska niissä suomalaisilla on vahva brändi. Ruotsalaiset taas menestyvät paremmin pop-reseptillä.”

”Kuulin joskus sellaisen luvun, että Los Angelesissa on joka päivä vähintään 200 ruotsalaista biisintekijää. Suomalaisia on muutama vakituisesti paikan päällä asuva, ja arviolta 15-20 kirjoittajaa käy siellä sessioissa vuoden mittaan”, Tähtinen sanoo.

Indie-toimijoiden kenttä kaventunut

Viime vuosina Suomesta on kuroteltu ulkomaille kaikilla mahdollisilla musiikkigenreillä.

Onnistumisia on tapahtunut etenkin indie-puolella: Vuonna 2013 elektropoppia tekevä Jaakko Eino Kalevi kiinnitettiin ensimmäisenä pohjoismaisena artistina arvostetulle Domino-levy-yhtiölle.

Vuonna 2014 laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner signattiin Nirvanan levy-yhtiönä tunnetulle yhdysvaltalaiselle Sub Popille. Toukokuussa 2016 kansainvälisen tason poppia tekevä Alma solmi maailmanlaajuisen levytyssopimuksen Saksan Universal Musicin kanssa.

Tähtisen mukaan ulkomaalaisten mielenkiinto ei tällä hetkellä kohdistu mihinkään tiettyyn musiikkigenreen. Marginaalissa ilmiöitä on kuitenkin helpompi tunnistaa.

”Esimerkiksi suomalaisella jazzilla on tällä hetkellä hyvä noste Saksassa, ja joitain vuosia sitten suomalainen metsäfolk oli kova juttu. Indie-yhtiöiden kenttä on tällä hetkellä kapeampi kuin mitä se on ollut isoimmillaan, mikä johtuu musiikkialan polarisaatiosta. Uskon kuitenkin, että diy-artistit ja indie-toimijat tulevat löytämään mahdollisuuksia toimia, vaikka se ei juuri nyt olekaan hirveän helppoa.”

Signaalien tunnistamista ja artistitarinoita

Musiikkibisnes elää parhaillaan historiansa suurinta murrosvaihetta. Se vaikuttaa luonnollisesti myös suomalaiseen musiikkivientiin, jossa signaalien tulkitseminen ja ajan hermolla eläminen ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan.

”Maailma muuttuu niin nopeaa vauhtia, että jo muutaman viikon ikäiset jutut saattavat tuntua vanhentuneilta. Kanavat ja medioiden valtasuhteet muuttuvat jatkuvasti, ja streaming on muuttanut ihan valtavasti sitä, miten ja millaisia tuotantoja tehdään, millä aikasyklillä tehdään ja minkä tyyppisiin artistitarinoihin panostetaan”, Tähtinen sanoo.

Kun Tähtiseltä kysyy, millä reseptillä suomalaisen musiikin kansainvälistymistä voisi parhaiten edistää vuonna 2016, hän korostaa perusasioiden tärkeyttä.

”Kaikki lähtee edelleen musiikista, joka vetoaa ihmisiin. Ja pitää olla tiimi, joka uskoo siihen ja on valmis tekemään paljon töitä. Jonkun pitää auttaa musiikki maailmalle ja viedä se ihmisille, tapahtui se sitten livenä, streamina tai jonkun muun jakelukanavan kautta.”

”Nykypäivän digitaalisessa maailmassa kaikki haluavat olla niillä tietyillä Spotifyn soittolistoilla. Ne ovat paikkoja, joista uudet jutut pitkälti breikkaavat, erityisesti jos puhutaan popmusiikista.”

Poppipuolella onnistumisia

Suomalaisen musiikkiviennin heikkoudeksi Tähtinen mainitsee sen, että enemmistö toimijoista on pieniä ja resurssit rajallisia. Tukemalla kotimaista musiikkikenttää Music Finland uskoo silti tukevansa myös kansainvälistymistä.

”Jos suomalaiset toimijat kustantajista levy-yhtiöihin saavat onnistumisia, ne pystyvät investoimaan uusiin kykyihin täällä Suomessa. Se puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia biisintekijöille ja artisteille. Myös isot yhtiöt investoivat tällä hetkellä kansainvälistymiseen, ja olemme jo nähneet, että siellä on syntymässä onnistumisia poppipuolella.”

Tuore esimerkki pop-onnistumisista on Alma. Tarina sai alkunsa viime vuonna, kun Music Finland ja PME Records järjestivät yhteisen hiphop-biisileirin, jonne Alma osallistui biisinkirjoittajana. Leirille osallistui myös eräs saksalainen kustantaja, joka bongasi Alman, kutsui hänet Berliiniin ja esitteli myöhemmin Saksan Universal Musicille. Sittemmin Alman Karma-sinkkua on kuunneltu Spotifyssa yli 13 miljoonaa kertaa.

Suurien hankkeiden sijaan pienempiä

Music Finlandin toiminnan painopiste on viime vuosina siirtynyt suurten messujen ja festivaalien järjestämisestä pienryhmille räätälöityihin hankkeisiin, kuten biisileireihin ja syksyllä järjestettävään metallimanagerien vientimatkaan. 

”Olemme huomanneet, että sen sijaan että tekisimme jotain isoa ja pompöösiä, kuten Suomi-festivaalin Berliiniin, on järkevämpää tehdä pieniä kohdennettuja juttuja”, Tähtinen sanoo.

”Meidän ei tarvitse enää vakuutella kenellekään, että Suomi on varteenotettava musiikkimaa. Nyt voimme panostaa oikeisiin keisseihin, auttaa niitä eteenpäin ja pyrkiä synnyttämään uusia partneruuksia, sopimuksia, kiertueita ja keikkatarjouksia.”

Viime vuonna Music Finland käynnisti kaksivuotisen Aus Finnland -hankkeen, jossa suomalaista musiikkia ja musiikkialan yrityksiä pyritään viemään Saksan, Sveitsin ja Itävallan markkinoille. Tähtisen mukaan hanke on saanut paljon medianäkyvyyttä ja mennyt muutenkin hyvin.

”Olemme onnistuneet saamaan tekijöille muun muassa radiosoittoa ja yhteistyökumppaneita saksankielisestä Euroopasta. Kenttä on aktivoitunut, olemme tehneet läpilyöntejä ja musiikkiviennin pohja on ylipäätään laajentunut. Emme ole enää riippuvaisia yksittäisistä isoista hiteistä”, Tähtinen listaa.

Mikä olisi ideaalitilanne?

Aus Finnlandin lisäksi Music Finland keskittyy vuonna 2016 pohjoismaiseen yhteistyöhön, jonka tähtäimessä ovat erityisesti Japanin ja Pohjois-Amerikan markkinat.

Tarkoituksena on myös järjestää lisää biisintekoleirejä, workshoppeja sekä showcase- ja verkostoitumistapahtumia. Tähän päälle tulevat vuosittaiset ankkuritapahtumat, kuten Womex, Jazzahead, Eurosonic, Great Escape ja Reeperbahn Festival.

Kun Tähtiseltä kysyy, mikä olisi hänen mielestään suomalaisen musiikkiviennin ideaalitilanne, vastaus on selvä: ”Se, ettei meitä tarvitsisi enää verrata Ruotsiin.”

palaa alkuun