Matti Johannes Koivu Irwin Teosto Teostory
07.12.2015 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Sovittaminen askarruttaa niin ammattimaisia musiikintekijöitä kuin koulujen opettajiakin. ”Vaikeinta on se, että pystyy luomaan uudenlaisen energian sovituksen ja tekstin välille”, toteaa Irwinin kappaleita sovittanut Matti Johannes Koivu. Teostolla Jennah Vainio  ohjeistaa sovittamiseen liittyviin kysymyksissä.

Matti Johannes Koivun sovitusten myötä Irwin Goodmanin kappaleiden railakkuus vaihtui melankoliseen tunnelmointiin.

– Tein Irwin Goodmanin lauluja -levyn vuonna 2008, ja keikoilla pyydetään edelleen sen kappaleita. Tekemäni sovitukset ovat todella kiinnostaneet ihmisiä, ja Irwin-levy on myydyin levyni. Alkuperäiset kappaleet ovat mielestäni lähes kansanmusiikkia omalle sukupolvelleni, mutta ihmiset eivät yleensä pysähdy niitä kunnolla enää kuuntelemaan. Tulkintani ja sovitukseni myötä kappaleet vaikuttavat toivottavasti tuoreilta ja eri tunnelman vuoksi uudenlaisilta, Matti Johannes Koivu sanoo.

Laulaja-lauluntekijä julkaisi omaa materiaaliaan viimeksi tämän vuoden tammikuussa levyllä Kauneimmat meistä. Hän esittää Irwinin kappaleita keikoillaan rinnakkain omien kappaleidensa kanssa. Välillä se vetää nöyräksi.

– Kun soittaa ensin vaikka Lievestuoreen Liisan, joka on erinomainen biisi kokonaisuutena, on aika vaikea omasta tuotannosta vetää siihen perään kappaletta. Mutta se on hyvä vain, että rima on korkealla! Vertailukohta haastaa minut tekemään koko ajan parempia biisejä.

Sovituksilla Koivu sai uusia kuulijoita

Koivu kertoo, että lupa sovittamiseen oli helppoa saada kaikkiin kappaleisiin, mutta tekijänoikeudet tulivat vain yhdelle sovitukselle, kappaleelle Ai ai ai kun nuori ois Kassu Haloselta

– Oikeudet ovat pääosin Irwinin perikunnalla ja Vexi Salmella. Kun tapasimme, Vexi kertoi pitävänsä sovituksiani oikein onnistuneina. Käänsin kappaleiden tunnelman päinvastaiseksi ja vaihdoin duurin molliin. Muutin sointurakenteita, ja jätin osia pois. Esimerkiksi sovitukseni Lievestuoreen Liisasta on hyvin erilainen kuin alkuperäinen kappale.

Levy toi Koivulle yleisöä, joka ei muuten olisi häntä löytänyt.

– Irwin-levy moninkertaisti kuulijakuntani. Soitin sovituksiani ensin keikoilla ja yleisö piti niistä. Ne herättivät häkeltyneitä reaktioita ja nauruakin. Halusin irrottaa nämä kaikkien tuntemat laulut Irwinin persoonasta, ja korostaa niiden ajattomuutta ja toisaalta ajankohtaisuutta nyky-Suomessa.

Koivu sovitti yrittämisen ja erehdyksen taktiikalla. Välillä hän jätti sovituksen sivuun pitkäksi aikaa, ja kaivoi sen sitten uudelleen arvioitavaksi.

– Alkuperäiset Irwinin kappaleet ovat niin hyviä, että vaikeinta oli tehdä sellaisia sovituksia ja tulkintoja, että ne eivät jäisi turhiksi ja laimeiksi alkuperäisten rinnalla. Sovittamisessa vaikeinta on se, että pystyy luomaan uudenlaisen energian sovituksen ja tekstin välille, eikä sorru pikkunäppäryyteen, Koivu pohtii.

Tulkinta ei vielä ole sovittamista

Teoston musiikkiasiantuntija Jennah Vainio ohjeistaa, että sovittajan luovan panoksen pitää näkyä lopputuloksessa, jotta kyse on sovittamisesta.

– Sovituksen pitää tuoda mukaan jokin oma juttu, joka tuo valmiiseen kappaleeseen uuden ulottuvuuden. Uusi sovitus poikkeaa alkuperäisestä selvästi. Soitintaminen eli soitinten vaihto ei ole sovittamista, ei myöskään sävellajin tai äänialan muuttaminen tai tunnelman muuttaminen tulkinnan avulla. Kyse on pysyvämmästä kappaleen muokkaamisesta, joka näkyy sen rakenteessa.

Sovitukseen tulee hakea lupa joko teoksen säveltäjiltä, kustantajalta tai säveltäjän perikunnalta ennen kuin sitä julkisesti esitetään tai tallennetaan. Suomalaisiin teoksiin sovitusluvan useimmiten saa ja joskus myös osuuden tekijänoikeuskorvauksista, jonka suuruuden teoksen säveltäjä tai kustantaja määrittelee.

Ulkomaisten teosten sovitus- tai käännöslupakyselyt tulee lähettää englanninkielisenä vapaamuotoisella sähköpostilla teoksen kustantajalle. Ulkomaisiin teoksiin luvan hakeminen saattaa vaatia hieman kärsivällisyyttä, vastausajat ovat usein huomattavasti pidemmät kuin kotimaisissa lupakyselyissä. Ulkomaisten teosten sovituksiin tai käännöksiin harvemmin myönnetään luvan lisäksi osuuksia tekijänoikeuskorvauksista.

Siitä huolimatta sovitus voi poikia tuloja esimerkiksi esityksistä saatavien Gramex-korvausten ja keikkakorvausten myötä. Jos tekijänoikeuksista vapaan kappaleen sovituksesta hakee tekijänoikeusosuutta itselleen, tulee lähettää teosilmoitus ja nuotit tai äänite Teostolle.

– Meillä on kuudesta musiikin ammattilaisesta koostuva ohjelmistotoimikunta, joka päättää, myönnetäänkö osuus vai ei. Kuten aina, luovan panoksen tulee näkyä sovituksessa, Vainio sanoo.

Pyydä lupa ajoissa

Sovittaminen askarruttaa myös koulujen musiikintunneilla. Kouluissa voi opetustarkoituksessa esittää sovituksia ilman lupaa, mutta julkiseen esittämiseen ja tallentamiseen tarvitaan lupa. Usein kouluissa kyse on kuitenkin esimerkiksi soitintamisesta, ei sovittamisesta, jolloin lupaa ei tarvita. Soolo tai improvisaatio eivät ole sovittamista. 

– Cover-version, jossa kappaletta ei ole muokattu, voi julkaista vaikka YouTubessa, kunhan vain ilmoittaa tekijöiksi alkuperäiset tekijät, jolloin he saavat tekijänoikeuskorvauksen. Sovituksen julkaisemiseen tarvitaan lupa. Jos ei ole varma, onko kyseessä sovitus vai ei, kannattaa mieluummin aina kysyä lupa.

– Lupa ei maksa mitään, ja se kannattaa pyytää heti sovitusidean syntyessä, eikä vasta siinä vaiheessa, kun levy on valmis. Jos sovitus poikkeaa radikaalisti alkuperäisestä, se pitää mainita. Luvan saa helpommin, jos tekijälle antaa mahdollisuuden kuunnella sovitus. Tekijä, hänen perikuntansa tai kustantaja päättävät, onko kyseessä sovitus ja saako siihen luvan, Vainio toteaa.

Kun lupa ja mahdolliset osuudet saadaan, ne rekisteröidään Teostolla: kotimaisten teosten sovitukset rekisteröi joko teoksen säveltäjä tai kustantaja, ulkomaisten teosten sovituksista on toimitettava kustantajan lupa sähköpostilla Teostoon.

Lue lisää: Mikä on sovittamista?

Ohjeita sovituslupiin

Suomalaiset teokset

  • lupa pyydetään: teoksen kustantajalta / säveltäjiltä / säveltäjän perikunnalta
  • tiedon löydät: Teoston verkkopalvelusta kohdasta "yleinen teoshaku"
  • saatu lupa ja mahdolliset osuudet ilmoitetaan Teostoon: teoksen kustantaja tai säveltäjä tekee sovituksestasi teosilmoituksen

Ulkomaiset teokset

  • lupa pyydetään: teoksen kustantajalta englanninkieliselllä sähköpostilla
  • tiedon löydät: Teoston verkkopalvelusta kohdasta "yleinen teoshaku", yhteystiedot puolestaan verkosta kustantajan kotisivuilta
  • mainitse lupakyselyssä mahdollisimman paljon tietoa:  mihin tarkoitukseen sovitus tai käännös tehdään (esitys, äänite tms.), kuka sovituksen tai käännöksen on tehnyt, kuka sen tulee esittämään sekä toimita sovitus kuunneltavaksi tai kerro onko käännös tehty alkuperäistä sanoitusta mukaellen vai onko sitä kenties muutettu ja missä määrin
  • saatu lupa ja mahdolliset osuudet ilmoitetaan Teostoon: lähetä saamasi sähköposti, joka sisältää luvan osoitteseen: omateosto@teosto.fi

 

palaa alkuun