Pekka Timonen, Suomi 100, Teosto, Teostory
28.11.2016 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Jussi Helttunen

Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Suomi täyttyy erilaisista tapahtumista, joissa musiikki on usein keskeisessä roolissa. Pääsihteeri Pekka Timonen on innoissaan suomalaisen kulttuurikentän osallistavasta ilmapiiristä ja juhlavuoden ohjelman monipuolisuudesta.

”Suomi on kulttuurin pikkujättiläinen ja kokoaan suurempi kulttuurivaikuttaja kansainvälisestikin”, toteaa Suomi 100 -hankkeen vastaava pääsihteeri Pekka Timonen.

”Harvassa maassa kulttuuri ja taide ovat näytelleet yhtä suurta roolia myös itsenäisyyden synnyssä kuin Suomessa. Niin sanotun kultakauden eli 1800-luvun lopun kulttuurivaikuttajat olivat suuressa roolissa itsenäisyyspyrkimyksissä. Tuon ajan taideteokset merkitsevät edelleen paljon suomalaisille, ja esimerkiksi Sibeliuksen Finlandia-hymni puristaa monelle kyyneleet silmiin.”

Timonen kyseenalaistaa kuitenkin termin ”kultakausi”, sillä oma aikamme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen ja tekemiseen.

”Mielestäni elämme juuri nyt taiteen ja kulttuurielämän kultakautta Suomessa, sillä jokaisella on mahdollisuus kokea taidetta ilmaiseksi tai pikkurahalla. 1800-luvun lopulla tai vuonna 1917 taide oli harvojen herkkua, vaikka kansankulttuurimme historia on toki pitkä.”

Timonen toteaa, että suomalaiset ovat myös innokkaita kulttuurin tekijöitä. ”Esimerkiksi musiikkiopisto tai kuoro löytyy monelta pieneltäkin paikkakunnalta, ja kulttuuriharrastukset ovat hyvin suosittuja.”

Tuskin missään muualla maailmassa näin iso osa väestöstä opiskelee musiikkia eri oppilaitoksissa.

”Koulutus ja kulttuuri tuovat meille mahdollisuuksia kansainvälisestikin. Meidän on vain osattava myös kaupallisesti hyödyntää nämä taitomme”, Timonen pohtii.

Miten tukea kulttuurialan kansainvälistymistä

Suomalaiset ovat kiinnostuneet kotimaisesta kulttuurista ja kuuntelevat paljon esimerkiksi suomalaista musiikkia.

”Kotimaisen musiikin asema on vahva, eikä se tarvitse erityissuojelua esimerkiksi radiosoittoa kiintiöimällä. Yleisöt ovat kasvaneet, ja jatkuvasti tehdään festivaaleilla ja konserttitaloissa kävijäennätyksiä. Lisäksi musiikin vienti vetää hyvin. Vaikka digitaalisuus on muuttanut alan ansaintalogiikka, kyseessä on muutos, ei kriisi”, Timonen sanoo.

Suomalaisuuskin on muuttumassa maahanmuuttajien myötä.

”Maahanmuutto voi vahvistaa kulttuurielämäämme. Meidän on vain pohdittava, miten uudetkin suomalaiset pääsevät käsiksi eri kulttuurimuotoihin. Miten esimerkiksi suomenkielinen teatteri avautuu, jos ei osaa kieltä? Samalla avaamme kulttuuriamme kansainvälisille yleisöille.”

Kulttuurin kuluttajia olisikin Suomen rajojen ulkopuolella paljon enemmän kuin kotimarkkinoilla.

”On tärkeää miettiä, miten voimme tukea kasvavaa liiketoimintaa kulttuurin ympärillä. Kulttuurituotteiden markkinat kehittyvät jatkossa kiihtyvään tahtiin ja markkinaosuuksista käydään kovaa kilpailua. Nähdäkseni kansainvälisyys on kulttuurialalla välttämättömyys, ei valinta.”

Viime vuosina kansainvälistä huomiota ovat saaneet erityisesti suomalaiset klassisen musiikin, pelialan ja designalan tuotteet.

Suomi 100 -juhlintaa ympäri maata

Juhlavuoden ohjelmatarjonta ulottuu joka niemeen ja notkohon, Helsingistä Utsjoelle ja ulkomaillekin.  Viidellä mantereella ja yli 70 maassa – esimerkiksi Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja kaikissa Pohjoismaissa – osallistutaan itsenäisyytemme juhlintaan.

”Lähtölaukaus on uudenvuoden yönä, jolloin kannattaa osallistua juhlavuoden avajaisiin, ainakin Ylen kanavien kautta. Mukana on esimerkiksi suosittuja kevyen musiikin tähtiesiintyjiä. Avajaisten päätapahtumaa vietetään Helsingin Töölönlahdella ja Kansalaistorilla koko päivän kestävän kansanjuhlan muodossa.”

Juhlavuoden ohjelmatarjonta levittäytyy koko maahan. Esimerkiksi Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden sijoittavat yhteensä jopa 20 miljoonaa euroa vuonna 2017 siihen, että jokainen Suomen kahdeksasluokkalainen pääsee vuoden aikana taiteen ääreen. Juhlavuoden ohjelmassa on mukana kulttuurin lisäksi myös tiedettä, historiaa, taloutta ja yhteiskunnallisia aiheita.

”Ohjelma on upea läpileikkaus suomalaisesta osaamisesta. Kulttuuritarjonta on Suomessa todella moninaista saamelaiskulttuurista vaikka Kaustisten pelimanneihin ja eri maakuntien ruokakulttuureihin asti. Kulttuuri nivoutuu osaksi yhteiskuntaa ja liike-elämää”, Timonen muistuttaa.

Ohjelmahaku auki ensi syksyyn asti

Tällä hetkellä juhlavuoden ohjelmassa on jo yli 2000 hanketta ja haku jatkuu ensi syksyyn asti. Kansalliset avustushaut ovat kuitenkin päättyneet.

”Kyseessä on suomalaisen taiteen suuri vuosi, ja todella moni haluaa ilmaista tunteita ja ajatuksia Suomesta. Taiteentekijät pohtivat Suomen tarinaa kolmen teeman kautta: Miten meistä tuli Suomi? Minkälainen on satavuotias Suomi? Miten olemme vielä parempi maa 50 vuoden päästä?”

Timonen nostaa esiin vielä muutaman musiikkiaiheisen tapahtuman.

”Eri puolilla Suomea esitetään ennätysmäärä oopperoita ensi vuonna, ja uusia oopperoita enemmän kuin kerran kuukaudessa! Aiheina ovat mm. merkkihenkilömme Mannerheimista Acktéhen ja Laestadiuksesta Cygnaeukseen. Tämä oopperainnostus lähti tekijöistä itsestään, emme mitenkään ohjanneet siihen. On hienoa, että oopperat ja orkesterit haluavat juhlistaa musiikin historiaamme nostamalla esiin kotimaisia säveltäjiä. Lisäksi musikaaleja, musiikkiteatteria, lastenmusiikkia, kirkko- ja kuorokonsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia esitetään ja järjestetään eri puolilla maata. Myös useat karaoke-baarit ovat olleet meihin yhteydessä erilaisten laulutapahtumien vuoksi, mikä on hieno juttu.”

Pop-musiikkia ja heviäkin on ohjelmassa jo mukana. Mutta missä on Suomi-Rock?

”Ei huolta, Tampereella on jo suunnitteilla jotakin! Ja avajaisten esiintyjiä emme ole vielä julkistaneet”, Timonen hymyilee.

Joka viikko juhlavuoden juhlintaan ilmoittautuukin noin sata hanketta lisää eri puolilta maata.

”Juhlavuoden ohjelman muoto on lähtenyt tekijöistä itsestään, ja näin olemme saaneet todella monimuotoisen ohjelman aikaan”, Timonen kiittää.

Lue lisää: Suomi100-sivut

palaa alkuun