Panu Aaltio, elokuvamusiikki, Teosto, Finnvox, Mikko Oinonen
10.05.2017 Teksti: Kaisa Huikuri. Kuvat: Lauri Laavakari

”Ohjaajalla on taiteellinen näkemys, jota me yritämme toteuttaa”, tiivistävät Mikko Oinonen, Daniel Hagström ja Olli Huhtanen Finnvoxilla. He kertovat myös, miten alalle voi päästä. Palkittu elokuvamusiikin säveltäjä Panu Aaltio toivoo, että Suomeen saadaan jatkossa lisää ulkomaisia tuotantoja.

Top 20 – Future Hitmakers –kurssilaiset kuuntelevat tarkkaavaisesti Finnvoxin studiolla elokuvamusiikin ammattilaisia. Miten alalle pääsee, on ensimmäinen kysymys, joka nuoria musiikintekijöitä kiinnostaa.

”Ystävät ja muut kontaktit ovat tärkeä verkosto. Yksi tapa päästä alalle on tehdä referenssiäänitteitä, joita voi tarjota kuunteluun. Toki silloinkin pitää olla kontakteja – äänisuunnittelijoita, tuottajia tai vastaavia – jotta oma musiikki löydetään”, kertoo tuottaja Mikko Oinonen.

”Joskus seuraava projekti sovitaan edellisen leffan karonkassa. Joskus taas saattaa saada eteensä valmiiksi leikatun elokuvaversion, jos vaikka katalogimusiikki ei ollutkaan niin hyvä idea.”

Panu Aaltio ja Daniel Hagström suosittelevat myös suuntaamista vaikkapa elokuvataiteen laitoksen opiskelijoiden illanviettoihin.

”Komppaan, että kontakteilla ja frendeillä on tärkeä merkitys. Itse päädyin elokuvamusiikkiin pop-puolelta puolivahingossa, kun tulin taloon Finnvoxille. Tutustuin äänisuunnittelijoihin, tuotin source-musiikkia ja aloin työskennellä säveltäjä Timo Hietalan assistenttina studiotyön ohella. Elokuva-alan opiskelijoihin tutustuminen vaikka illanvietoissa on hyvä idea - sieltä löytyy tulevia kovia tekijöitä ja mielenkiintoisia projekteja. Lenkissä pysyminen ja moniosaaminen on tärkeää: toisinaan päädyn tuotantoon musiikin miksaajaksi, vaikka olisin tarjoutunut myös säveltäjäksi", Daniel pohtii.

Panu Aaltio toteaa, että lyhytelokuvat ovat myös hyvä tapa aloittaa ja väylä saada isompia töitä.

Dialogin pitää kuulua

Äänisuunnittelija Olli Huhtanen sanoo, että ohjaajan taiteellisen vision ymmärtäminen ja toteuttaminen ovat tärkeimpiä ohjenuoria.

Jo ennen kuvauksia on hyvä tietää, mitä ollaan lähdössä tekemään. Itse en pyri vaikuttamaan musiikkisisältöihin, mutta tarvitsen tietoa, mihin kohtiin musiikkia halutaan. Ja vartioin henkilöiden dialogin kuulumista ja selkeyttä kuin haukka”, Huhtanen kuvailee rooliaan.

"Olennaista on dialogin, musiikin ja tehosteiden hyvä yhteissointi. Esteettisesti ja kerronnallisesti ehjä kokonaisuus syntyy kommunikaation ja kohtaamisten kautta."

Huhtanen, toteaa että "tempit" eli välimiksaukset ovat myös hyvä työkalu.

Mitä enemmän demoillaan tai puhutaan kahvikupin äärellä, sen parempi. Omaan koppiin hautautuminen ei tässä työssä toimi.

"Jos vasta lopun kiireessä pitää alkaa muuttaa asioita, niin se tulee kalliiksi”, Huhtanen sanoo. Hän toteaa, että iso valinta on myös jättää jotakin ääntä pois. Sillä on suuri vaikutus tunnelmaan.

”Siihen pitää elokuvien teossa tottua, että oma idea ei päädykään aina lopputulokseen.”

Finnvox tekee elokuviin musiikkia, mutta televisio-ohjelmiin lähinnä äänimaailmaa. Mikko Oinonen kertoo, että televisiossa käytetään nykyään paljon katalogimusiikkia.

”Me myös modaamme katalogimusiikkia, mikä ei aina ole helppoa. Joskus musiikintekijää pyydetään "piristämään" katalogimusiikkia säveltämällä jatkoa tai lisäämällä instrumentteja, vaikka aluksi oli tarkoitus selvitä valmiilla musiikilla. Itse päädyin esimerkiksi tekemään trance-musiikkia elokuvaan, jonka kohtauksiin oli liitetty kerronnan kannalta liian hidastempoista musiikkia”, Daniel Hagström kuvailee.

”Katalogimusiikkia saatetaan käyttää joskus siksi, ettei uskalleta kysyä musiikintekijöiltä. Saatetaan luoda valmiita olettamuksia, että ”ei ne varmaan kuitenkaan halua tehdä tätä” tai ”se on varmaan kuitenkin liian kallista”, Mikko Oinonen pohtii ja lisää, että aina kannattaa kysyä.

Joskus ohjaaja saattaa toivoa isoa nimeä elokuvamusiikkiin, mutta tuottajan tehtävänä on katsoa kestääkö budjetti vai hankitaanko jostain samanhenkistä musiikkia.

Elokuvahahmoja ilmennetään teemamusiikeilla

Panu Aaltio on säveltänyt musiikkia noin kahteenkymmeneen elokuvaan. Myös Los Angelesissa opiskellut Aaltio voitti tänä vuonna yhden maailman arvostetuimmista elokuvamusiikin palkinnoista dokumentista Järven tarina. Hän voitti IFMCA-palkinnon itse asiassa jo toisen kerran.

Aaltio kertoo aikoinaan saaneensa vinkkejä alalle pääsystä Tuomas Kanteliselta, jota Aaltio auttoi mm. Äideistä parhain –elokuvan musiikin teossa.

”Amerikassa puhutaan enemmän siitä, että pitää myydä ideansa studioille ja tuottaja-armeijoille. Mutta Suomessa tuottaja ei niin paljon puutu asiaan, vaan ohjaajan päätös vaikuttaa.”

Tuottaja Mikko Oinonen vahvistaa asian.

Top 20 –kurssilaisia kiinnostavat Aaltion uran käänteet ja myös esikuvia kysytään.

”Aikoinaan esikuvani oli Hans Zimmer, joka 90-luvulla yhdisteli konemusiikkia ja orkestraatiota. Itsekin soitin alkujaan selloa, mutta tein konemusiikkia. Tärkeitä ovat olleet myös John Williams ja Jerry Goldsmith.”

Aaltio ja Finnvoxin tiimi puhuvat paljon teemoista eli tietystä musiikista tai äänistä, joita luodaan elokuvan eri henkilöitä varten. Aaltio sanoo, alkuvaiheessa kuvien näkeminen ja teemojen kehittely ovat hyviä keinoja löytää ohjaajan näkemys.

”Jos luen pelkän käsiksen, mielessäni saattaa olla aivan omia mielikuviani. Eli elokuvaan liittyvien kuvien näkeminen auttaa. Saatan kehitellä myös teemapankkia, josta ohjaaja voi valita sopivaa musiikkia. Keskustelen ohjaajan kanssa paljon siitä, mistä draamassa on kyse tai millainen tunnelma kohtauksessa on.”

Mikä sitten on ollut hauskin kokemus elokuvien säveltämisessä?

”Luontoelokuvissa Järven tarinassa ja Metsän tarinassa sain irrotella paljon”, Aaltio sanoo ja toteaa näiden olleen antoisimpia kokemuksia elokuvamusiikin kannalta.

Aaltio kertoo opettelevansa itsekin edelleen elokuvien musiikintekoa, vaikka kokemusta onkin jo paljon.

”Minulla on opettelua siinä, että tekisin asioita simppelimmin. Etten lisää vaikka perkussiosoittimia liikaa tai yritä luoda vaikuttavuutta lisäämällä stemmoja. Välillä kannattaisi nimenomaan karsia.”

Musiikintekijän monet vastuut

Mikko Oinosen mukaan keskivertoelokuvan musiikkibudjetti pyörii 20 000 – 30 000 euron kohdilla. Musiikkibudjetista maksetaan säveltäjänpalkkio, studioaika ja muusikot. Äänisuunnittelun osuus on puolestaan tuplamäärä eli noin 50 000 - 60 000 euroa (50 päivää äänisuunnittelijan työtä ja 8 päivää miksaajalta).

Panu Aaltio miettii, että musiikin osuus elokuvan budjetista on 1-2 %.

”Itse käytän ison osan rahoista äänitykseen eli omassa työssäni soittajat on usein isompi kulu kuin studio. Pienemmissä projekteissa panostan soittajiin, mutta miksaan monesti itse säästääkseni (studio)kuluja”, Aaltio kertoo.

”Tällä alalla päätyy monesti tekemään asioita, mitä ei ole olettanut tekevänsä. Esimerkiksi säveltäjän työtehtäviin saattaa kuulua soittajien buukkaaminen, työsopimuksista huolehtiminen ja verokorttien toimittaminen tuotantoyhtiöön. Kannattaa pitää huoli siitä, että kaikilla tuotantoon osallistuvilla on työsopimus. Tämä on niin muusikon, säveltäjän kuin tuotantoyhtiönkin edun mukaista”, Mikko Oinonen sanoo.

”Usein teen myös elokuvien trailereiden musiikit, koska Suomessa ei ole varaa tilata erikseen trailereita. Amerikassa tuttuni tekee pelkästään trailereita ja elää sillä hyvin. Siellä on erikseen trailerifirmoja ja se on ihan oma bisneksensä”, Aaltio kertoo.

Tulevaisuuden työt Aaltio näkee sekä Suomessa että maailmalla.

”Jos haluan tehdä tiettyjä genrejä, niin on pakko suunnata ulkomaisiin elokuviin. Suomessa ei tehdä paljoa esim. action-elokuvia. Mutta on mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako av-alan verohelpotus siihen, että Suomeenkin saadaan jatkossa lisää erilaisia tuotantoja”, Aaltio pohtii toiveikkaana.

"Leffajengi puhuu eri kieltä kuin musajengi"

Mikko Oinonen työskentelee tuottajana ja äänityöryhmän esimiehenä. Hän toteaa, että tietyt elokuva-alan perustermit kannattaa myös säveltäjien ja musiikkituottajien hallita, jotta tiedetään mistä puhutaan ja mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Näitä ovat esimerkiksi frame rate, aikakoodi ja ADR. Elokuvakielen sanastoon pääsee tutustumaan esimerkiksi näiden linkkien kautta:

 

palaa alkuun