Lauri Ikonen, Teosto, säveltäjä
23.04.2013 Teksti: Marja-Leena Karjula. Kuvat: Teosto

Teoston perustamisvaiheisiin liittyy monta kiehtovaa tarinaa. Teostoa perustamassa vuonna 1928 oli arvovaltaista joukkoa, sen aikaista säveltäjiemme huippua.

Idea yhdistyksen perustamisesta oli kypsynyt vuosien mittaan Suomen Säveltaiteilijain Liiton jäsenten keskuudessa. Tietoa tekijänoikeuksien valvonnasta oli kantautunut muualta Euroopasta ja Suomeen oli saatu juuri uusi tekijänoikeuslaki. Säveltaiteilijain Liiton kunnianarvoisten säveltäjien mielestä oli varmaan antoisampaa, että he voisivat keskittyä paremmin sävellystyöhönsä, kun yhdistys hoitaisi esitysoikeuksista sopimisen.

Teostoa perustamassa oli arvovaltaista joukkoa, sen aikaista säveltäjiemme huippua. Mukana olivat muun muassa Erkki Melartin, Leevi Madetoja, Yrjö Kilpinen, Heino Kaski ja Armas Maasalo. Kaikki olivat miehiä ja ”säveltaiteilijoita”, musiikinkustantajia tai muita ”intresentteja”.

Hankkeen puuhamiehenä, perustamiskokouksen koolle kutsujana ja Teoston ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi säveltäjä Lauri Ikonen.

Kun yhdistys oli perustettu ja nimeksi keksitty Teosto, Lauri Ikonen ryhtyi käytännön hommiin. Ikonen käynnisti neuvottelut juuri perustetun Yleisradion ja muiden musiikin käyttäjien kanssa ja rupesi toimistonsa kanssa keräämään musiikin käytöstä korvauksia.

Ikonen myös soitti tai kirjoitti musiikintekijöille, joiden teoksia oli esitetty ja kannusti heitä liittymään Teostoon. Asiakkaiksi otettiin myös kevyen musiikin tekijöitä, vaikkei heitä vielä johtokuntaan tai muuhun päätöksentekoon hyväksyttykään. 

Ikoselta tullut puhelu ja tieto Teostossa odottavasta rahasummasta oli monelle iloinen yllätys. Muun muassa Georg Malmstén (kuvassa) sai Ikoselta puhelun:

”Eräänä päivänä soitti joku maisteri Ikonen ja sanoi, että teille on täällä rahaa. Minä menin käymään ja Ikonen kysyi, miksette aikaisemmin ole tullut käymään. Minä sanoin, etten tämmöisestä ole tiennyt enkä sitäkään, että saisin jotakin maksua siitä, että olen säveltänyt. Teillä on täällä peräti 16 000 markkaa, sanoi Ikonen. Se oli hirveän paljon rahaa”, Malmstén muistelee.

Teoston toimistoon vuonna 1929 palkattu Lyyli Nieminen puolestaan kertoo: 

”Kerran tuli Rafael Ramstedt eli Rafu.
– Juu, teille on täällä 14 000 markkaa, sanoi Ikonen. 
– Herrajumala sentäs, älkää vaan sanoko, ettei se ole totta, sanoi Rafu.
Hänen lähdettyään ei kulunut kuin ehkä 15 minuuttia, kun sisään astuivat Tatu Pekkarinen ja Aapo Similä. Viidakkorumpu oli välittänyt viestin.”

Rafu vei myös Usko Kempin Teostoon Ikosen juttusille. Kemppi kertoo Teoston 50-vuotishistoriikissa:

”Ikonen lähti pankkiin hakemaan meille rahaa ja me sillä aikaa katseltiin kuitteja. Nähtiin siinä sekin, että Sibeliuskin saa näköjään jotakin 600 markkaa. Rafu sanoi: Janne, no, onhan sekin säveltäjä. Noin leikillään sanoi. Minun tuloni olivat noin viisinkertaiset Sibeliukseen verrattuna, mutta hänen rahansahan menivät kai Saksaan silloin”, Usko Kemppi muistelee.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana Teostoon liittyi vauhdikkaasti 60 säveltäjää, mutta Sibelius ei ollut silloin vielä mukana. Hän oli liittynyt Saksan Stagmaan jo ennen Teoston perustamista ja siirtyi Teoston asiakkaaksi vasta 1945.

Vuonna 2018 Teosto täyttää 90 vuotta 

Teoston ja kotimaisen musiikin historia on pala Suomen historiaa. Vuoden 2018 aikana tuomme esille tarinoita Teoston taipaleesta ja vietämme juhlavuotta myös yhteistyössä erilaisten musiikkialan tapahtumien kanssa.

LUE LISÄÄ

Teosto juhlii 90-vuotista taivaltaan 
Teoston historia pähkinänkuoressa 

Kim Kuusi: 85 vuotta rakkaudesta musiikkiin (2013)