Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Turo Pekari. Twitter: @s1truuna
Kuva: Joel Hiljanen

Turo Pekari: Mitä musiikkialalla tapahtuu nyt? Huomioita ja huhuja Slushista

Kasvuyritysten ympärillä käyvä hypetys kasvatti Slush -tapahtuman ennätykselliseen kokoon. Slushin tarkoitus on saattaa yhteen kasvuyrityksiä ja rahoittajia, mutta nykykoossaan se on jo koko kansan karnevaali ja sen yhteiskunnallista merkitystä kävi toistelemassa poliitikko toisensa perään.

Vaikeina taloudellisina aikoina Slushin energinen ja positiivinen ilmapiiri onkin hyvää lääkettä, kun mietitään keinoja Suomen talouden nousuun. Digitalisaatio ja sen aiheuttama murros useilla toimialoilla hävittää työpaikkoja perinteisiltä aloilta ja luo toisaalta myös uutta.

Toimialamurrokset ovat muokanneet myös Slushin sisältöä monipuolisemmaksi verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Näkyvyyden kannalta tapahtuma on huikea mahdollisuus myös musiikkialan yrityksille. Musiikkibisnes olikin tänä vuonna enemmän esillä kuin kertaakaan aikaisemmin, myös Slushin seminaariohjelmassa. Mutta voiko musiikkialalta syntyä lisää Spotifyn kaltaisia menestystarinoita?

Mistä seuraavat startup -menestystarinat?

Teknologiayrityksiä rahoittava Mattias Ljungman (Atomico) tarkasteli Slushin seminaarissa maantieteellisesti 2000-luvulla perustettuja ”billion dollar” –yrityksiä eli yli miljardi dollarin arvoisia yrityksiä. Ljungman arvioi, että vuoteen 2024 mennessä tämän kokoluokan uusia yrityksiä tulee olemaan yli 300.

Piilaakso tulee säilyttämään tärkeän asemansa teknologiahubina, mutta entistä useammin menestyviä yrityksiä syntyy myös muualla. Tulevia menestyksiä kannattaa Ljungmanin mukaan odottaa aloilta, joiden osuus bruttokansantuotteesta on suuri, mutta jossa ei vielä ole suuria menestyksiä teknologiarintamalla (Share of GDP vs. Share of billion dollar companies).

Potentiaalia löytyy muun muassa terveydenhuollosta, koulutuksesta ja kiinteistöbisneksestä. Ljungman vertaili startup-hubeja kansainvälisesti listaamalla kuinka paljon miljardin dollarin arvoisia internet-yrityksiä alueilla on yhtä asukasta kohti. Piilaakso on tällä mittarilla ykkönen, mutta Ljungman toi esille Skandinavian merkitystä Tukholman ja Helsingin osalta. Helsingissä on yhden miljardin arvoisia teknologiayrityksiä 0,8 asukasta kohti eli saman verran kuin New Yorkissa.

Kynnys musiikkibisnekseen madaltanut

Muun muassa Calvin Harrista, Gwen Stefania ja Keith Richardsia edustavan lakifirman omistajiin kuuluva Ken Hertzin mielestä musiikin myyminen ei ole enää bisnes, koska sitä on saatavilla joka puolella.

Kuluttajat ovat sen sijaan valmiita maksamaan musiikin laadusta, mukavuudesta, ajankohdasta ja paikasta.

Voiko musiikilla enää rikastua, kysyi Hertz. Jos ajattelee Steve Jobsia tai Daniel Ekia, niin voi. Beats Musicin myyneet Jimmy Iovine ja Dr. Dre tekivät jättitilin ja lienevät maapallon rikkaimpien perinteisen musiikkialan toimijoiden joukossa – mutta eivät kuitenkaan musiikkia tekemällä.

Ash Pournouri, joka toimii Aviciin managerina, kiteytti musiikkialan muutoksen siihen, että nyt kenellä tahansa on mahdollisuus olla musiikkibisneksessä. Teknologinen kehitys, internet ja sosiaalinen media mahdollistavat sen, että aiemmin levy-yhtiöiden näpeissä pysynyt ääniteteollisuus on kaikkien ulottuvilla.

Supertähdeksi voi kuitenkin nykyään tulla muutenkin kuin musiikin, elokuvien tai urheilun kautta. YouTube-tähdet kuten Bethany Mota, PewDiePie tai suomalainen Instagram-julkkis Benjamin Peltonen ovat monille samalla tavalla vai suurempia diggailun kohteita kuin se vanha lempiartisti.

Spotifyn asema nähdään vahvana

Spotifyn perustaja Martin Lorentzon kertoi rahoittaneensa alkuvuodet yritystä itse, koska Spotify ei pystynyt vakuuttamaan sijoittajia. Aiemmin yrityskaupoilla rikastunut Lorentzon oli siinä mielessä hyvin eri asemassa kuin moni aloitteleva yrittäjä. Se loi pohjan menestykselle. Viime vuonna oli huhuja Spotifyn suunnitelmista laajentaa palvelua myös videopuolelle. Lorentzon totesi Slushissa, että tässä vaiheessa sellaisia suunnitelmia ei ole.

Spotifyn mahdollisena haastajan pidetty YouTube Music Key -palvelu lanseerattiin marraskuussa myös Suomessa. Lorentzon pitää kilpailua ainoastaan positiivisena ja sen osalta Spotify on hyvässä asemassa, koska palvelun käytettävyys on edellä kilpailijoita.

Samaa toistelivat sijoittajat Pär Jörgen Pärson ja Frank Meehan. Pärson istuu Spotifyn hallituksessa ja Meehan oli aiemmin samassa pestissä. Molemmista paistoi itsevarmuus, kun he pyysivät yleisöä nostamaan kätensä ylös, jos he käyttävät Spotify-palvelua ja hetken kuluttua nostamaan kätensä ylös, jos aikovat vaihtaa Spotifyn käytön Youtube Music Key -palveluun.

Spotifyn jalansija etenkin Pohjoismaissa on todella vahva. Meehan pohti, että mahdollinen kilpailija tulevaisuudessa voisi olla palvelu, joka olisi vahvemmin artistivetoinen. Spotify on kuitenkin levy-yhtiöiden osittain omistama palvelu. Musiikin ja musiikkivideot yhdistävän Youtube Music Keyn käyttö on puolestaan erilaista ja myös sisältönsä takia käytettävyytensä kannalta haastavampaa, koska mukana on musiikkivideot.

Kiinnostavina tulevaisuuden musiikkipalveluina Meehan ja Pärson mainitsivat artistipavelut (manager in a box) ja erilaiset fanien sitouttamiseen ja faniyhteisön luomiseen tarkoitetut palvelut (fan engagement).

Keskusteluissa sivuttiin myös huhuja, joiden mukaan Applelle siirtynyt Jimmy Iovine olisi suunnittelemassa Applelle uusia radikaalejakin bisnesmalleja musiikkipalveluihin. Keskustelussa mainittiin malli, jossa nykystandardin eli yli 20 miljoonan biisikatalogin sijaan tarjolla olisikin rajatumpi, esimerkiksi miljoonan kappaleen katalogi, mutta korkeampi tuotto. Oli miten oli, niin viimeisten uutisten mukaan Beats Music –musiikkipalvelu tulee uusiin iOS-laitteisiin valmiiksi asennettuna.

Musiikkipalvelujen yhteistyö yritysten
kanssa entistä tärkeämpää

Martin Lorentzon toi esille partnerien merkityksen ja operaattoriyhteistyön tärkeyden uusien asiakkaiden hankkimisessa Spotifylle. Lorentzon on myös Telia Soneran hallituksen jäsen, joten Spotifyn ja Telia Soneran yhteistyö ei sinänsä ole yllättävää.


Kuva: Antti Valkama.

Lorentzon ei kertonut, kuinka paljon operaattorit tuovat asiakkaita palveluun, mutta Spotify Business -palvelua tarjoavan Soundtrack Your Brand yrityksen perustaja Andreas Liffgarden mainitsi Spotifyn operaattoriasiakkaiden olevan ”useita miljoonia”, korjaten hetken päästä nopeasti ”joitakin miljoonia”. Globaalisti määrä on ilmeisesti kuitenkin kohtuullisen pieni, jos palvelun käyttäjiä on yhteensä Spotifyn toukokuussa ilmoittamat 40 miljoonaa.

Lorentzonin mukaan yhteistyö Facebookin kanssa tuo edelleen paljon uusia käyttäjiä palveluun. Spotify on tehnyt aikaisemmin yhteistyötä muun muassa Coca Colan kanssa ja viimeisin yrityskumppani on taksipalvelu Uber, joka lanseerasi Helsingin taksipalvelunsa Slushissa.

Yhteistyön myötä Uber-taksin tilaajat voivat valita Spotify-soittolistan automatkalleen. Uberilla ei vielä tätä kirjoitettaessa taida olla yhtään autoa käytössä Helsingissä, joten tätä pitää vielä odotella.

Spotify Connect -palvelun avulla Spotify toimii entistä useampien hifilaitevalmistajien malleissa. Kuluttajien desktop- ja mobiilikuuntelu ei tietyn pisteen jälkeen todennäköisesti enää voi kasvaa, joten on ymmärrettävää, että musiikin kuuntelua on lisättävä uusilla keinoilla.

”McDonaldsin taustamusiikki edustaa nykypäivän radiota”

Siitä saakka kun suoratoistopalvelut kuluttajille ovat yleistyneet Suomessa, on Teostostakin kyselty, voivatko yritykset käyttää esimerkiksi Spotifyta yrityksen taustamusiikkipalveluna. Tämä ei ole ollut palvelun omien käyttöehtojen takia mahdollista.

Ruotsissa keväällä aloittanut Soundtrack your Brand toi yrityksille Spotify Business ja Spotify Enterprise -palvelut. Palvelu ei ole toistaiseksi Suomessa tarjolla.

Yrityksen perustaja Andreas Liffgardenin mukaan taustamusiikkibisnes ei ole vielä siirtynyt digitaaliseen aikaan ja se on iso mahdollisuus heille.

Liffgarden toi esille musiikin merkityksen yrityksille, vaikutukset asiakasviihtyvyyteen ja sitä kautta myyntiin. Soundtrack Your Brand ei tavoittele kuitenkaan pelkästään 1 miljardin dollarin kakkua, joka taustamusiikkibisneksessä Liffgardenin mukaan on globaalisti, vaan 550 miljardin mainosbisnestä: Elämme maailmassa, jossa brändit ovat Liffgardenin mukaan ”uusi radio” ja McDonalds tavoittaa teinit paremmin kuin perinteinen media. Soundtrack Your Brand –palvelun tarjoaminen mainostajille lienee seuraava looginen askel.

Miten musiikki on esillä uusissa palveluissa?

Kaikki eivät voi perustaa uutta Spotifyta tai Youtubea. Minkälaisia musiikkipalveluja ja ideoita Slushissa oli ja miten musiikilla on mahdollista luoda menestystä muuten kuin soittopalveluja tekemällä?
Norjalaisen Soundropin toimitusjohtaja kuvasi haastetta hyvin:”Music is a great product itself – and it’s hard to add real value.” Musiikkiapplikaatioita kehittävän Smulen Bill Bradfordin tavoitteena on luoda musiikkia tekevien yritysten globaali yhteisö.

Sovellukset, kuten Magic Piano, Sing Karaoke!, Autorap ja Guitar! mahdollistavat yhdessä tekemisen ilman maantieteellisiä rajoja.

Suomalaisen Zoundion toimitusjohtaja Olli-Pekka Puikkonen kertoi yrityksensä teknologian tarjoavan mahdollisuuden soittaa virtuaalisia instrumentteja kappaleiden päälle ilman soittotaitoa. Yritys on kuulemma keskustellut mm. kitaravalmistaja Fenderin kanssa kokonaan uuden instrumentin luomisesta. Slush Pitching Contestissa olivat mukana suomalaisista yrityksistä mm. virtuaalisoittotunteja tarjoava Rockway ja musiikkitiedonhakuun erikostunut Music.info.

Finnish Music Startups -kollektiivin ständillä oli esillä 13 suomalaista startupia kahden päivän aikana. Koska tieto ei ole koskaan pahaksi, Teosto ja Finnish Music Startups tuottavat lähiaikoina yhdessä ensimmäisen markkinaraportin suomalaisista musiikkialan startupeista. Stay tuned.

Jaa somessa