16.04.2015 Teksti: Kaisa Huikuri. Kuvat: -

Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin on lisääntynyt ja kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt. Näin todetaan raportissa, jossa arvioidaan Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema raportti luovutettiin tänään peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - toimintaohjelman loppuraportti koostuu varsinaisen raporttiosuuden lisäksi artikkeleista ja case-esimerkeistä.

Raportissa palvelujohtaja Helena Räsänen, ikääntyneiden palveluista, vahvistaa että kulttuuripalvelut voivat muuttaa hoivapalvelun asenne‐ ja toimintakulttuuria ja lisätä työntekijöiden työhyvinvointia.

”Olen nähnyt tämän muutoksen Sipoossa, missä olemme aktiivisesti jo useamman vuoden ajan panostaneet kulttuuripalveluihin myös ikääntyneiden palveluissa. Tämä nousi mieleeni jokin aika sitten keskiviikkoillan konsertissa Sipoon Topelius‐salissa. Katsomo oli täynnä sipoolaisia, ja sinne saapui myös ympärivuorokautisesta yksiköstä asukkaita hoitajien ja vapaaehtoisten kanssa, vaikka konsertti alkoi illalla vasta klo 19.00. On uskomatonta, että hoivayksiköstä lähdettäisiin vielä illalla jonnekin, ja vielä pyörätuoleilla ja sadesäässä!”

Hoivayksiköiden asukkaat arvostavat taide-esityksiä

Räsäsen mukaan kunnan hoivatyön tulee olla avointa ympäröivälle yhteiskunnalle: paikalliset musiikkioppilaitokset ovat oiva esimerkki siitä, miten niiden oppilaat saavat arvokasta esiintymiskokemusta hoivayksiköissä. Samalla hoitohenkilöstö ja asukkaat saavat helposti kosketuksen taiteeseen ja mahdollisuuden innostua siitä.

”Sipoossa on viime vuoden ajan joka kuukausi yhtenä sunnuntaina järjestetty yhteistyössä Porvoon seudun musiikkiopiston kanssa ympärivuorokautisessa hoivassa asuville kahvikonsertteja. Muistisairautta sairastavat asukkaat tulevat Elsie‐talon juhlasaliin eri hoivayksiköistä hoitajien, omaisen tai vapaaehtoisen kanssa kauniisti puettuina nauttimaan musiikista ja juomaan kakkukahvit posliinikupeista. Esiintyjät ovat olleet Suomen huippuja. Keväällä eräs mies, joka ei ollut puhunut kahteen vuoteen, alkoi yhtäkkiä puhua vierellään istuvalle hoitajalle.”

”Olen myös huomannut, että kaikki hyvinkin muistisairaat asukkaat osaavat edelleen juoda posliinikupista, mitään muovista nokkamukia ei tarvita. Jokaisessa konsertissa asukkaat ovat istuneet hiirenhiljaa, taputtaneet ja nauttineet esityksistä. Kuka vielä sanoo, että taidetta ei kannata tai on turhaa tarjota hoivayksiköiden asukkaille?”

Raportissa todetaan, että taiteen ja taidelähtöisten menetelmien tuloksellisuutta voidaan vain ohuelti mitata kvantitatiivisesti. Joidenkin taideterapioiden, kuten esimerkiksi musiikkiterapian osalta, tulokset voivat näyttäytyä mitattavina aivofysiologisina muutoksina. Tämä on harvinaista ja se on poikkeus vaikka onkin päätöksentekijälle eräänlainen ideaalitapaus.

"Erilaiset taidelähtöiset toimintamuodot sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat osoittaneet vaikuttavuutensa. Taidetoiminta voi olla yksi tapa vähentää esimerkiksi vanhusten yksinäisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Kyse on myös oikeudesta ja mahdollisuudesta nauttia taiteesta tai tehdä taidetta, vaikka toimintakyky olisikin rajoittunut. Kyse ei ole uudesta ja kustannuksia vaativasta toiminnasta, vaan siitä, että asioita tehdään toisin", sanoi ministeri Susanna Huovinen.

Raportissa esitetään useita eri jatkotoimenpiteitä, joiden avulla ohjelmassa saavutettuja tuloksia voidaan jakaa ja jalkauttaa.

Tutustu raporttiin: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti

palaa alkuun