Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jaani Haapasalo
Kuva: Anna-Kaisa Noki

Veljeni vartija on sotaooppera, joka valaa uskoa ihmiseen

Veljeni vartija saa kantaesityksensä 16.2.2018. Tampere-talossa. Oopperan ohjaaja-libretisti Tuomas Parkkinen kertoo teoksen lähtökohdista:

”Sata vuotta sitten Tampere-talon paikalla sijaitsi kaupungin teurastuslaitos. Tuona keväänä 1918 laitoksen ikkunoista saattoi katsella Kalevankankaan hautausmaalle, jossa suomalaiset tappoivat toisiaan. Tämä oopperamme on kirjoitettu sata vuotta noiden traagisten tapahtumien jälkeen”, Parkkinen kuvailee.

”Oopperan ihmiskuva ei ole säälimätön, vaan haluamme antaa uskoa ihmiseen: voimme sittenkin oppia, katua ja armahtaa. Armo on ihmisen aseista vahvin, sillä se jättää henkiin”, Parkkinen pohtii.

Tarina perheestä ja sattuman sanelemista kohtaloista

Oopperan on säveltänyt Olli Kortekangas, joka palkittiin Teosto-palkinnolla vuonna 2007. Kortekangas kertoo, että työryhmä on halunnut lähestyä suurta ja traagista aihetta ennen kaikkea yksilön ja perheen näkökulmasta.

Veljeni vartijassa kuvataan dramaattisia käänteitä, joiden seurauksena Rossin perheen lapset Eemil ja Amanda ajautuvat sodan eri puolille pasifisti-isänsä Johanneksen järkytykseksi.

Kortekankaan mukaan teos on filosofialtaan puolueeton.

”Emme kommentoi sitä, kuka oli oikeassa tai väärässä. Kun sata vuotta on kulunut, uskomme että kansakunta on kypsä näkemään sodan yhteisenä tragediana. Ooppera on erinomainen taidemuoto tämän tarinamme kertomiseen, koska siinä löydämme keinot päästä ihmisen iholle. Laulu on sydämen puhetta sydämelle.”

Ohjaaja ja libretisti Tuomas Parkkinen on halunnut tuoda tarinan niin lähelle nykypäivän katsojaa kuin mahdollista.

Veljeni vartijan hahmoja ei johdattele vain aate tai väri, vaan myös puhdas sattuma.

”Haluaisin katsojan tunnustavan, että noissa olosuhteissa hän olisi saattanut toimia samoin. Jos kansakuntamme tänä päivänä jakautuisi yhtäkkiä kahtia, emme me ehtisi valita puoliamme ennen kuin päätös pitäisi jo tehdä. Kumpaan leiriin kuulun? Nyt pitää päättää, ja huomenna se alkaa.”

Oopperan työstäminen alkoi viiden vuoden pituisilla treffeillä

Tampereen Ooppera ja Tuomas Parkkinen tilasivat Veljeni vartijan sävellystyön Olli Kortekankaalta jo vuonna 2009. Tätä seurasi noin viiden vuoden tutustumisjakso, jota kaksikko kutsuu treffikaudekseen.

Lähes vuosikymmenen pituisen yhteistyön lopputulos on prologin sisältävä nelinäytöksinen ooppera. Säveltäjä Kortekangas kuvailee, että vaikka teos on 2010-luvulla sävelletty, musiikissa on viittauksia niin sisällissodan ajan, tätä vanhempien aikojen kuin nykypäivänkin musiikillisiin ilmiöihin ja tyyleihin.

Oopperassa nähdään myös suuri Kalevankankaan hautausmaalle sijoittuva lauluton taistelukohtaus. Tuomas Parkkisen mukaan oopperan libretto sisältääkin monia ranskalaisen Grand opéran piirteitä rakkausdraamasta vastakkainasetteluihin ja isoihin koreografioituihin joukkokohtauksiin. ”Tämä menee kyllä hieman huumorin puolelle, mutta kyllä meidän tavoitteena on tehdä tästä ooppera, joka tekee tyhjäksi kaikki muut teokset!”

Jaa somessa