Tangomarkkinat, säveltäminen, sanoittaminen
10.07.2018 Teksti: Mervi Vuorela. Kuvat: Jussi Helttunen

Tangomarkkinat sekä Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ovat järjestäneet tangon sävellys- ja sanoituskilpailua jo vuodesta 1985. Tuomariston puheenjohtajan Wemppa Koivumäen mukaan kisaan lähetetyt kappaleet ovat vuosi vuodelta kovatasoisempia. Radiossa ja tv:ssä tango ei silti juuri soi. Kannattaako Suomessa tehdä tangoa vuonna 2018?

Äkkiseltään on vaikea keksiä musiikki- ja tanssityyliä, joka istuisi juroon suomalaisuuteen yhtä huonosti kuin tulinen tango. Tangomusiikilla on kuitenkin pitkät perinteet Suomessa, ja etenkin 1960-luvun puolivälissä maaseutumme ylitse pyyhkäisi suoranainen tangohuuma.

Keskeisiä tangosäveltäjiä tuohon aikaan olivat Toivo Kärki ja Unto Mononen, ja tunnettuja tangolaulajia Olavi Virta, Veikko Tuomi, Eino Grön ja Reijo Taipale. Tangon suosiosta 1960-luvulla kertovat myös tangoparodiat, joista tunnetuimpia ovat Kari Kuuvan Tango pelargonia ja M.A. Nummisen Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa.

2000-luvulla tango on menettänyt suosiotaan. Musiikkityyli pitää kuitenkin yhä pintansa tanssilavoilla ja jokakesäisellä tangofestivaalilla, Seinäjoen Tangomarkkinoilla.

Vuodesta 1985 järjestetty festivaali tunnetaan alan harrastajien keskuudessa erityisesti kahdesta kilpailusta: laulukisasta, jonka voittajasta kruunataan tangokuninkaallinen, sekä sävellys- ja sanoituskisasta, jonka voittokappale esitetään Tangomarkkinoilla.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun tuomariston puheenjohtaja Wemppa Koivumäki sanoo, että biisintekokilpailua alettiin järjestää kahdesta eri syystä. Ensinnäkin haluttiin tuoda uusia tangokappaleita päivänvaloon, ja toisekseen rohkaista lisää tekijöitä tangon pariin.

Molemmissa tavoitteissa on onnistuttu, ja nykyään kisaan osallistuu vuosittain noin 100-140 säveltäjää ja sanoittajaa.

”Osallistujia on laidasta laitaan, amatööreistä ammattilaisiin, ja juuri se tekee kilpailusta hyvin mielenkiintoisen”, Koivumäki sanoo.

”Naisia on tullut vähitellen mukaan enemmän, ja kokonaisuudessaan laatu on noussut todella hienosti.”

Rakkaus, kuu ja tähdet

Wemppa Koivumäki on kuullut elämänsä aikana tuhansia tangoja. Silti hänellä on tarjota vain yksi menestysresepti hyvän tangon säveltämiseen ja sanoittamiseen.

”Kappaleessa on oltava tunnetta! Jotain, mikä saa karvat käsissä nousemaan”, Koivumäki sanoo.

Tango on totisesti tunteiden musiikkia. Rytmit ovat kiihkeitä, ja tekstit käsittelevät lähes yksinomaan rakkauden eri muotoja. Mutta millaista on suomalainen tangorakkaus? Kuinka dramaattisiin tai vastaavasti hekumallisiin teksteihin Koivumäki on tangon sävellys- ja sanoituskilpailun historiassa törmännyt?

”Kyllähän sieltä tulee ennen kaikkea läpi suomalainen rakkausdraama. Mutta kun kappaleita on tähän mennessä kertynyt yli 6000, niin totta kai seasta löytyy myös mielikuvituksellisempia sanoituksia. Rakkaus on aina läsnä, mutta lisäksi teemoissa toistuvat joka vuosi kuu, tähdet ja sää, esimerkiksi ”sade huuhtoo”, ja paikat, kuten rakkaus Pariisiin tai johonkin Suomen paikkaan.”

Kun Koivumäeltä kysyy, onko tangosävellyksissä ollut viime vuosina havaittavissa jotain tiettyä trendiä, hän löytää yhden yhteisen nimittäjän.

”Yksi trendi seuraa koko kevyen musiikin säveltämistä ja sanoittamista Suomessa, ja se on kova laadun nousu. Viimevuotisen sävellys- ja sanoituskilpailun Top 30-40 oli laadullisesti erittäin korkea. Sieltä löytyi useampi niin sanottu yllätys, jossa ei oltu menty sieltä, missä aita on matalin. Toisaalta tangoja levytetään tänä päivänä paljon vähemmän, joten tällainen kilpailu antaa potentiaalisen kanavan uusien tangojen tuomiseen ihmisten ilmoille.”

Syvällä suomalaisessa dna:ssa

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailusta on vuosien varrella noussut useita hittejä, kuten Eija Kantolan esittämä Yön kuningatar (säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen) ja Lauri Tähkän säveltämä, sanoittama ja esittämä Kiivas ja kaunis. Parhaimmillaan kilpailu tarjoaakin biisintekijöille poikkeuksellisen näkyvän alustan saada musiikkiaan esille. 

Omaksi suosikkitangokseen Wemppa Koivumäki nimeää Kyösti Mäkimattilan ja Riku Niemi Orchestran kappaleen Rakkautesi on valo. Nykyisin soolouraa tekevä Mäkimattila on vuoden 2013 Tangokuningas.

Vuoden 2018 tangokuninkaallinen, samoin kuin tangon sävellys- ja sanoituskilpailun voittaja, paljastetaan Seinäjoen Tangomarkkinoilla heinäkuun 11.-15. päivä. Koivumäki odottaa jo innolla festivaalia.

”Parasta Tangomarkkinoissa on pitkä perinne ja niiden vaaliminen. Tangomarkkinat on myös tapahtuma, jossa pystyy näkemään koko Suomen tango- ja iskelmätalentin kerralla.”

Miten tuo talentti voi tällä hetkellä? Mikä on suomalainen tangon tila vuonna 2018?

”Sanoisin, että yllättävän hyvä, kun ottaa huomioon, että tangoa ei enää juurikaan kuule radiotaajuuksilta eikä pahemmin tv:stäkään Tangomarkkinoita lukuun ottamatta. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu kuitenkin osoittaa, että tekijöitä on edelleen, ja myös uusia tulee koko ajan. Tango on yhä aika syvällä suomalaisessa dna:ssa!”.