radion kuuntelu, ylen radio
16.05.2018 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Musiikkipäällikkö Johan Lindroos sai vuosi sitten tehtäväkseen uudistaa Radio Suomen musiikkilinjan. Lindroos ja ohjelmapäällikkö Jonna Ferm kertovat haastattelussamme, mitä musiikkia Suomen kuunnelluimmalla kanavalla jatkossa soitetaan ja kenelle.

 

Noin kaksi vuotta sitten Ylen silloinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen linjasi Ylen muutossuunnitelmaa. Siihen liittyen Ylen radiokanavat päätettiin profiloida uudestaan.

”Toimeksiannon jälkeen aloimme suunnitella kanavien profilointeja työryhmän kanssa ja jaoimme radiokanavien tehtäviä uudelleen”, Radio Suomen ohjelmapäällikkö Jonna Ferm kertoo.

”Radio Suomi profiloitiin suoraan lähetykseen ja läsnäoloon nojaavaksi radion pääuutis- ja ajankohtaiskanavaksi. Myös sen merkitystä musiikkikanavana päätettiin korostaa. Kanava tarjoaa seuraa kuulijoille, ja lähetyksissä täytyy kuulua koko Suomen ääni. Musiikillisesti haluamme tuoda Radio Suomen nostalgiasta nykypäivään.”

Ferm on tehnyt koko uransa Ylen radiokanavilla. Hän on toiminut esimerkiksi YleX:n juontajana ja tuottajana sekä Yle Puheen ohjelmapäällikkönä.

Johan Lindroos on ollut Ylellä töissä vuodesta 2001 alkaen eri tehtävissä, kuten toimittajana, juontajana ja tuottajana sekä radion että television puolella. Vuonna 2017 Lindroos aloitti Radio Suomen musiikkipäällikkönä ja Ferm ohjelmapäällikkönä.

”Kuulijakuntamme on todella laaja ja on haasteellista tarjota kaikille suomalaisille jotakin. Radio Suomi on suomalaisille hyvin tärkeä kanava, joka tavoittaa 1,8 miljoonaa kuulijaa joka viikko. Uudistus ei astu voimaan jonain tiettynä ajankohtana vaan kyse on jatkuvasta prosessista”, Lindroos kertoo.

Ihmiset kokevat uuden tyylin eri tavoin.

”Joku ei edes huomaa muutosta, kun taas toinen pitää muutosta isona. Radio Suomi soittaa jatkossakin todella paljon kotimaista musiikkia, myös englanninkielistä sellaista. Kotimaisen musiikin osuus on 58–64% kaikesta soittamastamme musiikista ajankohdasta riippuen, ja entistä suurempi osa siitä on uutta musiikkia. Emme tarvitse kiintiötä kotimaiselle musiikille, koska erinomaista musiikkia on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Olemme tietoisesti jopa kasvattaneet suomalaisen musiikin osuutta”, Lindroos toteaa.

Ikä ei määritä musiikkimakua

Tällä hetkellä Radio Suomen kuulijakunnasta 20 % on alle 45-vuotiaita, 25 % 45–59-vuotiaita ja 55 % yli 60-vuotiaita.

”Kuulijoiden ikärakenne ei ole syy muutoksille, sillä teemme kanavaa ikärajattomasti kaikille aikuisille. Kanavan pitää toki pitää huolta siitä, että kuulijoita riittää jatkossakin. Siksi uusiutuminen on tärkeää”, Ferm sanoo.

Radio Suomen tavoite on kuulostaa oman aikamme kanavalta.

”Tietty ikäryhmä ei enää nykyaikana kuuntele samanlaista musiikkia, ja pelkästään iän perusteella on vaikeata rakentaa musiikkiprofiilia. Monet musiikinlajit ovat hyvin edustettuna Radio Suomessa, kuten iskelmä, pop, rock ja country. Black metal, klassinen ja kansanmusiikki soivat harvoin. Minulla ei ole mitään näitä lajeja vastaan, pitihän minusta tulla nuorena metallibändin rumpali, mutta ne eivät istu Radio Suomen linjaan”, Lindroos naurahtaa.

Jollekin rock-balladi voi tuntua vieraalta, kun se toiselle on suorastaan lempikappale. Tämä koskee kaikkia musiikinlajeja.

”Klassikko-ohjelmassamme Puhelinlangat laulaa eräs 60-vuotias pyysi juuri 80-vuotiaan äitinsä lempikappaletta, joka oli Lady Gagan biisi. Teemme ohjelmia vahvasti yhdessä kuulijoiden kanssa, ja ohjelmakonseptit venyvät toiveiden mukaan. Ohjelmaformaatteja katsomme osana kokonaisuutta, ja tuttujen ohjelmien musiikin kirjo voi laajentua. Esimerkiksi Puhelinlangat laulaa -ohjelmassa tuottaja tarkkailee, että yleislinja löytyy, eikä samoja kappaleita ja artisteja toisteta liikaa”, Ferm sanoo.

Soittolistat ohjelmantekijöiden tukena

Soittolistat ovat olennainen osa radiokanavien musiikillisen linjan muodostumista. Radio Suomen soittolistaraati kokoontuu viikoittain, ja siihen osallistuu toimittajia, juontajia ja tuottajia myös aluetoimituksista.

”Soittolista ei tarkoita muutaman hittibiisin jatkuvaa toistamista. Pohdimme yhdessä, mikä sopii profiiliimme juuri nyt. Kaupalliset kanavat toistavat huomattavasti enemmän menestyskappaleita kuin me. Tietyn ajanjakson aikana jotkut kansainväliset trendielementit nousevat listoilla esiin, mutta syklit ovat nopeita ja muutos jatkuvaa. Ylen tavoite on tarjota laaja valikoima musiikkia kanavillaan”, Lindroos vakuuttaa.

”Radio Suomen musiikin erikoisohjelmissa toimittajalla on täysin vapaat kädet valita soitettavat kappaleet, ja näitä erikoisohjelmia on 25 tuntia viikossa ja uusinnat päälle”, Ferm huomauttaa.

Soittolistat auttavat toimittajaa työssään ja säästävät hänen aikaansa muuhun työhön.

”Soittolista on koko tiimin työkalu ja ohjaa valintojamme. Se helpottaa juontajan työtä ja estää samojen kappaleiden sattumanvaraista toistoa. Jos ohjelman sisältöön ei sovi ennakkoon valittu kappale, sitä ei soiteta. Juontajat myös tekevät musiikista merkityksellistä. Esimerkiksi rap-kappale voi soida Radio Suomessa, jos juontaja kertoo, minkälainen ilmiö kyseinen kappale on Suomessa juuri nyt. Kun kappale liittyy tiettyyn keskusteluun, se sopii linjaan, Ferm pohtii.

Radio Suomessa kokoontuva musiikkiraati pohtii, mitä uutuuskappaleita halutaan nostaa soittolistalle. Raati kuulee kappaleen tietämättä sen esittäjää tai levy-yhtiötä.

”Koetamme näin rikkoa ennakkoluuloja ja antaa tasavertaisia mahdollisuuksia eri artisteille. Tarjonta on kasvanut valtavasti, eikä kaikelle musiikille – edes kotimaiselle – ole tilaa. Jonkun kappaleen tie radiosoittoon voi kestää jopa vuoden”, Lindroos painottaa.

Ferm ja Lindroos kuuntelevat vapaa-aikanaankin paljon musiikkia laajasti eri genreistä.

”Välillä soi klassinen, välillä metallimusiikki tai vanha 1930-luvun musiikki ja kaikki muu siltä väliltä, Lindroos kuvailee.

”Kuuntelen paljon radiota ja mitä vain Kaija Koosta Children of Bodomiin. Viime aikoina olen kuunnellut paljon suomirappia”, Ferm kertoo. 

Radio Suomen toimitus saa jatkuvasti palautetta puolesta ja vastaan, erityisesti jos jotain muutetaan.

”Haluamme palautetta ja keskustelua yleisön kanssa. Jos jokin asia herättää palautevyöryn, siihen reagoidaan”, Ferm toteaa.

Podcastit ja audiopalvelut suosittuja

Radiokanavat kilpailevat kuulijoista monenlaisten palvelujen kanssa.

”Kaupalliset radiokanavat ovat meille rakkaita kilpakumppaneita, mutta täytyy muistaa, että kilpailemme ajasta myös muiden medioiden kanssa. Ihmiset kuuntelevat erilaisia audiopalveluita enemmän kuin koskaan”, Ferm toteaa.

Myös uudet tavat kuunnella radiota verkon kautta jälkikuunteluna tai podcasteina haluttiin huomioida.

”Radiouudistuksessa ei keskitytty pelkästään FM-kanavien uudistamiseen, vaan päätettiin panostaa vahvasti myös Audio-Areenaan. Audio-Areenasta löytyvät kanavien suorat striimit sekä audio on demandit kaikista radiokanavista tulleista ohjelmista. Siellä voi kuunnella myös yksinomaan verkkoon tehtyjä podcast-sisältöjä”, Ferm kertoo.

Radiolla on kuitenkin oma erityinen luonteensa ja merkityksensä kuulijoiden elämässä.

”Radio tarjoaa läsnäoloa ja seuraa toisella tavalla kuin vaikkapa striimipalvelu. Striimipalvelu on useammin aktiivinen valinta kuin radion kuunteleminen. Silloin etsii jotain tiettyä musiikkia, eikä niinkään seuraa, mitä suora radiolähetys pystyy tarjoamaan”, Lindroos muistuttaa.

LUE LISÄÄ: 

Kaupallisen radion kingi, Sami Tenkanen

Stefan Möller: Vuosi 2018 on audion vuosi

Helmiradio - Hittimusiikkia aikuiseen makuun

Iskelmäradio: Ajan hermolla, vanhaa hylkäämättä

palaa alkuun