Annual Report Introductory

Annual Report Articles

Radio pitää pintansa, tv:n verkkopalvelut kasvussa

Teoston vuonna 2014 keräämistä esityskorvauksista 58 prosenttia tuli radio- ja tv-ohjelmissa esitetystä musiikista. Teoston tv-ohjelmista keräämien korvausten kasvu perustuu pienempien kanavien laajentuneeseen ohjelmatarjontaan, käytetyn musiikin määrään ja kasvaneisiin katsojamääriin.

Yhä suurempi osa tv-katselusta siirtyy verkkoon. Vuonna 2014 Areenan, Katsomon ja Ruudun käyttö kasvoi kunkin osalta peräti 50 prosenttia.

Teosto on neuvotellut vapaasti katseltavien tv-kanavien kanssa hinnastouudistuksesta. Vuonna 2014 luotiin perusta uudelle hinnoittelumallille, joka huomioi tv-ohjelmien todellisen katselun ja musiikkipitoisuuden sekä yritysten liikevaihdon. Samalla kaikki tv-ohjelmat ja näiden verkkopalvelut nivotaan yhteen pakettiin.  Uusi hinnoittelumalli otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana.

Kaupallisella radiolla oli hyvä vuosi. Radiomainonta kasvoi 8,9 prosenttia ja kaupallisen radion kasvu näkyi myös Teoston lupatuottojen kehityksessä. Radiolähetyksistä saadut esityskorvaukset kasvoivat 7,7 prosenttia.

Kotimaisen radion näkyvyys sovellusmaailmassa vahvistui, kun Radiomedian ja YLE:n yhteinen radiot.fi -palvelu lanseerattiin syksyllä 2014. Palvelussa oli heti käynnistysvaiheessa yli 80 kotimaista radiokanavaa: kaikki Ylen kanavat ja suurin osa Suomessa toimivista kaupallisista radiokanavista.

Samalla Teosto uudisti Radiomedia ry:n kanssa kaupallisten radioiden internet-sopimuksia ja ns. simulcasting-minimi poistettiin. Uusi hinnoittelu tukee jakelukanavariippumatonta radiotoimintaa: kun sama lähetys toistetaan yhtaikaisesti radiossa ja nettipalvelussa, ei nettilähetyksestä tule erillistä vähimmäiskorvausta.

Kysely: Enemmistö suomalaisista käyttää maksuttomia digipalveluita

Digitaalisten musiikkipalveluiden käyttö kasvaa nopeasti. Palveluiden käyttäjämäärät ovat Suomessa samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta meillä käyttö painottuu maksuttomiin palveluihin. Digitaalisen musiikin kulutustapoja kartoitettiin kyselytutkimuksessa, jonka Teosto toteutti yhdessä muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa.

”Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vahvat paikalliset musiikkipalvelut, kuten Spotify ja WiMP, ovat toimineet kulutustapojen muutoksen vetureina. Suomesta kotimainen musiikkipalvelu on puuttunut. Suomalaiset myös kenties omaksuvat uusia tapoja kuluttaa sisältöjä jonkin verran muita Pohjoismaita hitaammin – samansuuntainen kehitys näkyi kyselyssä myös verkon videopalveluiden osalta”, sanoo Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi.

Digimusiikin kokonaiskäyttäjämäärissä ei juurikaan ole eroja maiden välillä eli maksullisilla musiikkipalveluilla on Suomessa vielä iso kasvupotentiaali. Lue lisää kyselytutkimuksesta: Musiikin streaming-palveluiden käyttö Pohjoismaissa

Stadionkeikat innostivat kotimaisten artistien faneja

Live-musiikkivuoden kerätyt korvaukset laskivat 5,8 prosenttia. Festivaalit, konsertit ja keikat saivat yleisön verkkaisemmin liikkeelle kuin vuonna 2013. Kesän festivaalien kävijämäärät jäivät viimevuotisista joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Kansainvälisten isojen tähtien stadionkeikkoja ei vuonna 2014 järjestetty.

Myönteistä kehitystä oli kotimaisen musiikin esiinmarssi stadionluokkaan. Vuoden suurimmat keikat olivat Cheekin kaksi loppuunmyytyä konserttia Olympiastadionilla. Lisäksi mm. Apulannan, Kaija Koon ja Juha Tapion jäähallikonsertit saivat kansan innokkaasti liikkeelle. Suositut tv-ohjelmat ovat omalta osaltaan edesauttaneet kotimaisia musiikkiesityksiä stadionluokan hittituotteiksi.

Ravintola-alan haastava markkinatilanne näkyy ravintoloissa soitetun elävän musiikin määrän laskussa.

Tammikuusta 2015 avautui Teoston ja Gramexin uusi Tapahtumalupa-verkkopalvelu, josta asiakas voi hakea musiikinkäyttölupaa kaikkiin julkisiin tapahtumiin eri musiikinkäyttötavoille eli yleisölle avoimiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Sähköisestä verkkopalvelusta luvan hakevat asiakkaat saavat tapahtumaan tarvittavat Teoston ja Gramexin musiikkiluvat kätevästi yhdeltä luukulta.

Missä päin Suomea musiikki soi eniten?

Suomalaiset kuulevat livemusiikkia eniten suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla. Teoston keikkakartan mukaan Uudellamaalla heitettiin vuoden 2013 aikana reilut 16 100 keikkaa, joista yli 10 000 Helsingissä.

Asukaslukuun suhteutettuna kärkisijalla on Tampere, jossa oli yli 4 100 keikkaa. Kaikista kunnista musiikkielämältään aktiivisempia ovat Lapin hiihtokeskuspaikat. Ahvenanmaalta löytyy seitsemän kuntaa, joissa ei ainakaan Teoston tietojen mukaan ollut yhtään musiikkiesitystä vuonna 2013. Keikkatilastoissa ovat mukana kaikki Teostolle raportoidut elävän musiikin esityskerrat. Lue tarkempaa tietoa keikkatilastoista tutkijamme Turo Pekarin blogauksesta.

Taustamusiikki vauhdittaa liikkujia

Taustamusiikki luo tunnelmaa tutuissa julkisissa tiloissa: asiakastiloissa ja ravintoloissa. Vuonna 2014 taustamusiikin käyttö kasvoi maltillisesti. Asiakastiloissa soitetusta musiikista saadut korvaukset kasvoivat 0,9 ja ravintoloista 2,6 prosenttia. Ravintoloiden taustamusiikista saatujen korvausten kasvu juontuu lupapeiton paranemisesta.

Kunto- ja liikuntasalien taustamusiikki on edelleen taustamusiikin kasvun tärkein veturi. Kuntosalien ja ohjattujen liikuntatuntien musiikin käyttö kasvoi selvästi: näiden vastaavat kasvulukemat olivat 11,9 ja 13,1 prosenttia. Kasvua selittää etenkin kuntosalien määrän ja niiden tarjoamien erilaisten liikuntatuntien määrän kasvu.

Kaupan rakennemuutos näkyy asiakastiloista saaduissa Teosto-korvauksissa. Rakennemuutoksen vuoksi kivijalkamyymälöiden musiikinkäyttö saattaa kääntyä laskuun. Vuosi 2014 voi jäädä historiaan perinteisten kivijalkakauppojen taustamusiikin käytön huippuvuotena.

Digitaalisen musiikin käytössä kasvua ja lisäpotentiaalia

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n mukaan digitaalisen musiikin markkinaosuus Suomessa nousi 51 prosenttiin. Digitaalinen myynti ylitti ensi kertaa fyysisten tallenteiden myynnin, joka laski odotettuakin nopeammin.

Teoston keräämien online-korvausten – 2,7 miljoonaa euroa – lisäksi NCB keräsi Teoston toimeksiannosta 2,3 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomesta kerätyt online-korvaukset olivat 5 miljoonaa euroa.

Digitaalisessa myynnissä on edelleen runsaasti kasvupotentiaalia, sillä Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomessa on vielä vähän digimusiikista maksavia kuluttajia. Suomalaiset käyttäjät suosivat maksuttomia palveluita. Suurin osa musiikin digimyynnistä tulee kuukausimaksullisista suoratoistopalveluista, joiden vuotuinen kasvu oli noin 20 prosenttia. Musiikki mainosrahoitteisissa av-palveluissa kasvoi viime vuonna voimakkaasti ja kasvupotentiaalia on jatkossakin.

Lisäksi nousua vauhdittivat Netflixin ja muiden verkossa toimivien laillisten, Teoston lisensoimien elokuvapalveluiden suosion kasvu.

Teoston ja YouTuben solmima lisensointisopimus on mahdollistanut musiikintekijöille korvaukset kun näiden musiikkia kuunnellaan Suomessa YouTuben kautta. Korvaukset perustuvat mainostuloihin, joita saadaan videoiden yhteydessä näytettävistä mainoksista. Ensimmäinen YouTube-korvausten tilitys tehtiin maaliskuussa 2015.

Lue lisää Teoston Polaris Nordic Digital -kyselystä sekä Ifpin tiedote suoratoistopalveluiden kehityksestä.

Hyvitysmaksu valtion budjettiin

Hyvitysmaksu siirtyi vuoden 2015 alusta valtion budjetista maksettavaksi.  Samalla Teoston rooli maksua keräävänä toimijana päättyi.

Hyvitysmaksu koskee tallennuslaitteita, joilla kuluttajat voivat kopioida teoksia yksityiseen käyttöönsä. Teosto on aiemmin kerännyt ja jakanut hyvitysmaksut korvauksina yksittäisille tekijöille ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin.

Korkein oikeus: Verkkokauppa.com vastuussa hyvitysmaksun laiminlyönnin miljoonakorvauksista

Korkein oikeus hylkäsi maaliskuussa 2015 antamassaan tuomiossa Verkkokauppa.com Oyj:n valituksen Helsingin hovioikeuden 5.3.2013 tuomiosta, joka koski yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun laiminlyöntiä maahantuonnin yhteydessä. Tuomion mukaan Arctecho Oü ja Verkkokauppa.com Oyj velvoitetaan maksamaan hyvitysmaksun laiminlyönnistä johtuvana korvauksena yhteisvastuullisesti 3 500 000 euroa viivästyskorkoineen 1.11.2011 lukien. Teosto siirtää korvaukset opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka päättää korvauksien käytöstä edelleen.

Korkein oikeus totesi tuomiossaan, että Verkkokauppa.comin virolaisen tytäryhtiön Arctecho Oü:n toiminnan on katsottava olleen tosiasiassa täysin epäitsenäistä suhteessa Verkkokauppaan. Yhtiörakenteen keskeisenä perusteena ja tavoitteena on ollut lakisääteisen velvoitteen välttäminen.

Lue lisää tiedotteestamme 9.3.2015.