Annual Report Introductory

Annual Report Articles

Uuteen tilitysjärjestelmään siirtyminen alkoi onnistuneesti

Joulukuussa 2013 elettiin Teoston historiassa tärkeää aikaa: teimme ensimmäisen tilityksemme uudella tilitysjärjestelmällä samanaikaisesti tanskalaisen sisarjärjestömme Kodan ja norjalaisen sisarjärjestömme Tonon kanssa. Polaris Nordic -tilityksessä maksoimme musiikintekijöille ja kustantajille esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja suurissa konserteissa vuoden alkupuoliskolla esitetystä musiikista. Lisäksi tilitimme ulkomailta tulleita korvauksia sekä taustamusiikkikorvauksia. Tavoitteena on tilittää kaikki esityskorvaukset uudella järjestelmällä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Yhteisen tilitysjärjestelmän etuja on monta: se vähentää päällekkäistä työtä, säästää kustannuksia ja vapauttaa resursseja. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa tilityksen tarkastelun tilitysalueittain, maittain ja teoksittain.

Seuraava merkittävä askel on teostietokannan uudistaminen. Ostamme sen tulevaisuudessa International Copyright Enterprise Services AB:ltä (ICE). Polaris Nordic teki vuonna 2013 ICE:n kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan ICE hoitaa järjestöjen teosdokumentaation. Tämä tarkoittaa omasta dokumentaatiojärjestelmästä luopumista ja sitä, että kaikki – sekä kansainväliset että kotimaiset – teostiedot ovat vastedes yhdessä tietokannassa.

Asiantunteva ja aktiivinen – musiikintekijät tyytyväisiä Teostoon

Musiikintekijät ja -kustantajat ovat hyvin tyytyväisiä Teostoon, selvisi Taloustutkimuksen kanssa vuonna 2013 tekemästämme tutkimuksesta. Erityisen tyytyväisiä tekijäasiakkaat olivat  palveluihimme, yhteyshenkilöihimme ja asiakaspalveluumme. Asiakasuskollisuus ja -tyytyväisyys olivat erinomaisella tasolla. Teosto miellettiin asiantuntevaksi, aktiiviseksi, nykyaikaiseksi ja helposti lähestyttäväksi. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan yli 900 Teoston sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä.

Teosto: musiikintekijöiden verotus uudistettava

Tekijänoikeuskorvausten eli musiikintekijän ansiotulojen tulouttaminen tekijän omaan yritykseen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Teimme vuonna 2013 yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa aloitteen tilanteen muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöiltä saamansa korvaukset oman yhtiönsä elinkeinotuloksi. Tämä toisi musiikkialalle lisää ammattimaista toimintaa, kasvua ja kilpailukykyä.

Tekemämme kyselyn mukaan nuoret ovat aktiivisimpia yritysten perustajia. Musiikintekijät eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä verokohteluunsa. Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaisi tulouttaa Teosto- ja Gramex-korvauksia omalle yhtiölleen, jos se olisi verotuksellisesti mahdollista.

Yhtiömuoto on monelle muusikolle hyvä vaihtoehto, koska se antaa mahdollisuudet kehittää omaa liiketoimintaa ja vähentää verotuksessa sävellystyöstä syntyneitä kustannuksia.

Lue lisää: Verokohtelu vaatii muutosta (Teostory 4/2013, s. 14).

EU-direktiivi tuo uudet pelisäännöt tekijänoikeuksien hallinnointiin

Tekijänoikeuksien kollektiivihallinnointia koskeva direktiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa alkuvuodesta 2013. EU-komission tekemän direktiiviehdotuksen tavoitteena on kannustaa tekijänoikeusjärjestöjä lisäämään läpinäkyvyyttä ja tehostamaan toimintaansa. Tiedon avoimuus ja aktiivinen viestintä on musiikkialalla keskeinen osa suomalaista – ja laajemmin myös pohjoismaista tekijänoikeuskulttuuria. Nyt nämä asiat ovat nousseet myös EU-agendalle.

Direktiivi tuo eurooppalaiset pelisäännöt tekijänoikeusjärjestöjen hallintoon ja rajat ylittävien verkkopalveluiden musiikin lisensointiin. Direktiivin hyväksymisen myötä käynnistyy sen kansallinen voimaan saattaminen. Lopulliset vaikutukset toimintaamme tiedämme vasta, kun direktiivi on Suomessa voimassa. Arviointi siitä, miten sääntely vaikuttaa Teoston sääntöihin ja asiakassopimukseen voidaan kuitenkin aloittaa jo lopullisen direktiivitekstin tultua hyväksytyksi.

Tuotantomusiikin tekijöille lisää kilpailukykyä itsehallinnoinnilla

Tuotantomusiikin tekijä voi nyt halutessaan rekisteröidä teoksensa tuotantomusiikiksi ja hallinnoida teoksensa tallennusoikeuksia itse. Teoston hallituksen vuonna 2012 tekemän päätöksen mukaan tuotantomusiikin tekijä saa muun muassa sopia musiikkinsa tallennushinnan ja käyttöehdot itse tai myydä tuotantomusiikkiaan osana jotakin suurempaa katalogia. Teosto tilittää kuitenkin esityskorvaukset teosten tekijöille. Tämän käytännön avulla haluamme olla tukemassa kotimaisten musiikintekijöiden kilpailukykyä ja lisätä kotimaisen musiikin määrää erilaisissa tuotannoissa.

Tuotantomusiikki on ammattikäyttöön tarkoitettua tunnus- tai taustamusiikkia, jota käytetään esimerkiksi televisio-ohjelmissa, mainoksissa, yritysvideoissa ja verkkosivuilla.

Tukea kotimaisen musiikin edistämiseen

Vuonna 2013 käytimme kotimaisen musiikin edistämiseen yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Tästä sijoitimme 55 prosenttia aatteellisen toimintamme turvaamiseksi ja musiikin edistämisen jatkuvuuden varmistamiseksi perustettuun Teosto-rahastoon. Rahasto on sijoittanut varoja aktiivisesti vuodesta 2012, ja rahaston koko oli vuoden 2013 lopulla 15,3 miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 siirsimme rahastoon myös toimitilakiinteistömme myynnistä saadun myyntivoiton noin 7 miljoonaa euroa.

Musiikin edistämisvaroilla tuemme myös jäsenjärjestöjemme, niitä lähellä olevien säätiöiden ja Music Finlandin toimintaa.

Yhdessä Gramexin kanssa vuonna 2012 perustamamme Musiikin edistämissäätiön kautta musiikintekijät, esittäjät, kustantajat ja tuottajat saivat viime vuonna hakemusten perusteella tukea yhteensä 2,35 miljoonaa euroa.

Musiikin edistämissäätiön peruspääomaksi luovutimme yhdessä Gramexin kanssa yhteensä miljoona euroa. Viime vuonna Teosto lahjoitti lisäksi perinteikkään Villa Vikanin taiteilijoiden residenssikäyttöön.

Teoston Pumppu-hanke jalkautui kouluihin

Koulujen musiikin tunneilla esitetään enimmäkseen muiden tekemiä kappaleita ja teoksia. Vuonna 2013 lanseeraamamme kouluprojektin tavoitteena on, että oppilaat soittaisivat musiikintunneilla myös itse tekemiään biisejä.

Valtakunnallisessa projektissa tunnetut musiikintekijät, kuten Ville Galle, Jenni Vartiainen ja Anssi Kela jalkautuvat pilottikouluihin kertomaan, miten heidän biisinsä syntyvät. Lisäksi he opastavat oppilaita musiikin tekoon yhdessä opettajien kanssa. Projekti on käynnissä kevätlukukauden 2014.

Kouluprojekti on osa Teoston Pumppu-hanketta. Sen tavoitteena on parantaa suomalaisen musiikin menestystä ja musiikintekijöiden työn edellytyksiä. AluePumppu-projektissa eri alueiden musiikintekijät, koulut ja järjestöt tuodaan yhteen ja heidän kanssaan kartoitetaan alueellisen musiikinharrastamisen mahdollisuuksia.

Lue lisää: Musiikin tekeminen koulujen musiikintunneille (Teostory 4/2013, s. 20).

Ensimmäinen askel kohti automaattista musiikintunnistusta

Teosto toteutti vuosina 2012–2013 ensimmäisenä tekijänoikeusjärjestönä maailmassa pilotin livekeikkojen musiikintunnistuksesta. Kokeilimme siinä espanjalaisen BMAT:n kehittämää tunnistusteknologiaa ensi kertaa tositilanteessa. Kokeilu tehtiin Seinäjoen Provinssirockissa, jossa kolmen bändin, Nightwishin, PMMP:n ja Notkean Rotan, keikat tallennettiin ja analysoitiin.

Äänitteiden automaattista tunnistusta voidaan käyttää jo verkkopalveluissa ja esimerkiksi radiosoiton seurannassa. Liveversioiden tunnistaminen on teknisesti äänitteiden tunnistamista haastavampaa esitysten vaihtelevuuden vuoksi. Pilotissa käytetty tunnistusjärjestelmä vertasi livetallenteita samojen kappaleiden studiotallenteisiin. Tulokset olivat hyvät: tarkkoja tietoja saatiin kahdessa kolmesta tutkitusta keikasta. Hyödynnämme saatuja kokemuksia teknologian toiminnasta kehittäessämme nopeampia ja tehokkaampia tapoja musiikin esitystietojen ja tekijänoikeuskorvausten käsittelyyn.

Jossainhan niitä biisejä on treenattava

Turvallisuus, sisäilman laatu, nettiyhteydet – nämä ominaisuudet tekevät hyvän harjoitustilan ja ovat musiikin tekijöille tärkeitä. Hyvistä treenitiloista on kuitenkin jatkuvasti pulaa, selviää laatimastamme treenikämppäselvityksestä.

Treenikämpät 2013 -raporttimme tarjoaa laajasti tietoa treenikämppien nykytilasta. Raportista selviää muun muassa, onko treenikämppiä riittävästi, millaista varustelua treenikämpiltä toivotaan ja millainen musiikki Suomen treenikämpissä soi. Tavoitteena on tarjota tietoa treenikämppien suunnittelijoille ja niitä tarjoaville organisaatioille.

Verkossa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 800 musiikin harrastajaa. Valtaosalla oli treenikämppä Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa, Oulussa, Tampereella tai Turussa.

Lue lisää: Musiikintekijät – osallistukaa kaupunkinne suunnitteluun!