Taide- ja kulttuurialan näkymät ja kehittämistarpeet

Teosto edustaa noin 34 000 suomalaista musiikkialan säveltäjää, sanoittajaa sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Viime vuonna keräsimme musiikin käyttökorvauksia yli 72 milj. euroa, jotka tilitämme edelleen asiakkaillemme. Näin mahdollistamme ammattimaisen musiikin tekemisen Suomessa.

Olemme toimineet koronapandemian aikana yhdessä muun musiikkialan kanssa. Musiikkialan menetysten koronasta arvioidaan vuonna 2020 olevan noin 220 miljoonaa, mikä on yli kolmannes koko alan arvosta. Tekijänoikeustulojen osuus tästä on 14,4 miljoonaa euroa. Pahin kärsijä tilanteesta on konserttien ja elävän musiikin alue, jossa toiminta on estynyt monin paikoin kokonaan.

Yhdessä muun musiikkialan kanssa toivomme valtiovallalta seuraavia toimenpiteitä. Olemme jättäneet jo 23.4.2020 yhdessä musiikkialan järjestöjen kanssa yhteisen ehdotuksen kriisi- ja tukipaketista, johon ehdotuksemme perustuu.

1.Mitä valtiovallan pitäisi tehdä alan edistämiseksi?

Lyhyellä aikavälillä

• Tulisi kohdistaa suoraa, tulonmenetyksiin perustuvaa tukea toimeentulonsa menettäneille luovan työn tekijöille. Tämä mahdollistaa musiikkialan ammattilaisten selviämisen sen ajan yli, jonka koronapandemian vaikutukset vaikeuttavat ammatin harjoittamista.
• Alan yrityksille tarvitaan nettomenetyksiin perustuva liiketoiminnan tuki. Tähän mennessä myönnettyjen koronatukien korvausaika on liian lyhyt suhteessa tapahtuma-alan rajoituksiin. Musiikkiala on toimittanut talousvaliokunnalle lausunnon liittyen 31.8. päättyneen määräaikaisen kustannustuen soveltumattomuuteen musiikkialle ja on talousvaliokunnan kuultavana 15.9.2020.  
• Alan jälleenrakentamiseksi tarvitaan pidemmän tähtäimen rakennetuki, jolla korvattaisiin tekijänoikeuskorvausten ja sävellystilauspalkkioiden romahtamisesta aihetuvat tulonmenetykset, jotka realisoituvat loppuvuodesta 2020 alkaen ja ainakin koko vuoden 2021 ajan. Tuen avulla voitaisiin kehittää uusia innovatiivisia toimintamalleja musiikkialan elvyttämiseksi ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tästä on hyvä esimerkki Ruotsista, jossa hallitus ehdottaa lisämäärärahoja sekä syksyn lisätalousarviossa että vuoden 2020 budjetissa kulttuurielämän jälleenrakentamiseen sekä sopeutumiseen muuttuviin olosuhteisiin.
• Taiteilijoiden sosiaaliturvaa tulisi pikaisesti korjata siten, että tekijänoikeustuloilla ei olisi enää työttömyysturvaa leikkaavaa vaikutusta Tästä on toimitettu ehdotus ja lähes 9000 taiteilijan allekirjoittama adressi sosiaali- ja terveysministeriölle. Oman ammattitaidon ylläpitäminen esimerkiksi sävellys- tai soittotyssä ei saisi vaikuttaa työttömyysetuuksiin.
• Alan lainsäädäntö- ja järjestelmäuudistukset tulisi viedä loppuun siten, että niillä ei entisestään hankaloiteta luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusdirektiivin (DSM)  keskeisinä tavoitteina on yhdenmukaisten pelisääntöjen laatiminen Unionin alueelle. Näiden tavoitteiden kanssa ei ole yhteensovitettavissa se, että yksittäiset jäsenvaltiot ryhtyisivät omista lähtökohdistaan ”selventämään” direktiivin kuviteltuja epätarkkuuksia. Tästä syystä direktiivin kansallinen voimaansaattaminen tulee tehdä sanamuodon mukaisesti siten, että se aidosti parantaa luovien tekijöiden asemaa ja luo edellytykset ammatin harjoittamiselle myös verkkoympäristössä. Myös yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista tulisi edistää ripeästi. Järjestelmän tulee turvata oikeudenmukainen hyvitys aiheutuneesta haitasta ja osaltaan mahdollistaa luovan alan keskeisten tuki- ja edistämistoimintojen jatkumisen.  

Pitkällä aikavälillä

Painopisteenä tulisi olla hyvien toimintaedellytysten luominen luovan työn tekijöille ja luovaan työhön perustuvalla liiketoiminnalle.  Kulttuurin ja luovan talouden menestys on riippuvainen useamman eri ministeriön hallinnonalasta ja putoaa usein niiden väliin. Siksi esitämme:

• Poikkihallinnollisuutta tulee edistää tavalla, jolla erityyppisten kulttuuritoimijoiden asema hallinnon rattaissa selkiytyy. Tästä hyvänä esimerkkinä on Creative Business Finland -hanke, jolla voitaisiin elvyttää alaa uuteen kasvuun. Osallistamalla musiikkialan toimijoita monihallinnollisesti toimialan koko kasvupotentiaali saadaan niin sosiaali-, talous-, työllisyys-, kuin koulutuspolitiikankin käyttöön.
• Sosiaaliturvan uudistustyössä tulisi erityisesti huomioida epätyypillisessä asemassa olevat taiteilijat. Sosiaaliturvakomitean tulee laatia ehdotus, jolla paikataan nykyjärjestelmässä olevat yrittäjyyden, työntekijäaseman ja freelancertyön väliinputoamisen ongelmat.
• Uusiin yhteistyömalleihin kannustavaa innovaatiopolitiikkaa. Musiikkialan toimijat ovat korona-aikana osoittaneet kykynsä nopeaan innovointiin ja rohkeisiin kokeiluihin.  Nämä toimintatavat vaativat kuitenkin jatkokehittelyä, jotta alan ekosysteemi voi lähteä kasvuun. Luova talous on osa Suomen innovaatiopolitiikkaa ja sitä tulee kannustaa myös jatkossa.

2. Mitä alan itsensä pitää tehdä toimintansa ja suomalaisen kulttuurin edistämiseksi?

Suomalainen musiikkiala on toiminut koronapandemiassa yhtenäisenä, toteuttaen käytettävissään olevia keinoja alan tekijöiden ja yritysten tukemiseksi. Säätiöiden ja järjestöjen kautta on jaettu alalle n. 1,6 miljoonaa euroa sekä tulonmenetysten korvaamiseen että toiminnan ja esimerkiksi musiikkiviennin jatkumiseen.

Esimerkkejä musiikkialan koronatoimenpiteistä:

• Teosto on julkistanut 1 milj. euron ylimääräisen koronatuen, tarjonnut neuvontaa, lanseerannut lupamuutoksia sekä helpottanut tekijänoikeusennakoiden hakemista. Teosto on ollut lisäksi mukana toteuttamassa kansainvälistä Next Stage Challengea, jossa on etsitty uusia teknologisia innovaatioita livemusiikin digitalisoimiseksi.
• Gramex ry on kohdistanut erityistukea musiikin esittäjien hyväksi ja tilittänyt musiikkituottajille normaalia nopeammalla aikataululla korvauksia sekä keväällä että syksyllä 2020.
• Music Finland on jakanut vientitukea edistämään suomalaisen musiikin vientiä ja tunnettuutta digitaalisilla alustoilla. Lisäksi Music Finland on tarjonnut asiakkailleen neuvontaa, mahdollisuuden keskusteluapuun terapeutin kanssa sekä muuttanut koulutuksensa digitaalisiksi.
• Suomen musiikintekijät on tukenut suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä hallinnoimastaan Musiikintekijöiden rahastosta. Tukisummia vuodelle 2020 on kasvatettu ja lisäksi jäsenille on suunnattu digitaalisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä neuvontaa.
• Musiikin edistämissäätiö MES on jakanut erityistyöskentelytukea koronaepidemian musiikin alalle aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi. Lisäksi MES on myöntänyt työskentelytukia 1-3 kuukautta kestävään luovaan työhön sekä elävän musiikin tuotantotukea.
• Muusikkojen liitto on lanseerannut oman korona-apurahan, jonka haku musiikin esittäjille on auki toistaiseksi. Apurahaa on mahdollista saada 1000 € tai 500 €, ja se on haettavissa Muusikkojen liitto -applikaatiossa. Lisäksi liitto on toteuttanut laajaa neuvontaa jäsenilleen sekä erilaisia henkistä jaksamista tukevia toimenpiteitä.
• Useat musiikkialan järjestöt ovat myös allekirjoittaneet vetoomuksen Ylelle ja kaupallisille radiokanaville kotimaisen musiikin esittämisen painottamiseksi.
• Uusille musiikin tekijöille suunnattu Top20 Future Hitmakers -kurssi on järjestetty digitaalisena. Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.
• Musiikin edistämissäätiö, Teoston ja Gramex olivat mukana Sanoma Oyj:n lanseeraamassa Anna Sen Soida -kampanjassa, jossa kerättiin tukea suomalaisille työnsä menettäneille musiikkialan ammattilaisille.

Tulevaisuuden kehitys

Pandemia-aika on synnyttänyt innovatiivisia toimintamalleja, mm. digitaalisia co writing -käytäntöjä, virtuaalisia vientimatkoja ja kansainvälisiä ammattilaistapahtumia sekä virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä yhteisöllisiä musiikkitapahtumia. Uusien innovatiivisten musiikkialan toimintamallien, alustojen ja konseptien kehittäminen tulee kuitenkin olemaan entistä tärkeämpää.

• Musiikkiala on käynnistämässä visiotyötä, jossa pyritään kehittämään muuttuviin olosuhteisiin sopivia liiketoimintamalleja ja innovaatioita, muun muassa avaamalla rajapintoja uusille toimialoille, kehittämällä tekoälyä ja teknologiainnovaatioita ja hyödyntämällä datatalouden kasvua yhä enemmän. Tällä hetkellä digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin liiketoimintamalleihin, mutta haasteena äärimmäisen pieniksi kutistuneet yksittäisten käyttötapahtumien tulovirrat ja niiden hallinnointi.

3. Millaisena näette taiteen ja kulttuurin merkityksen koronaepidemiasta toipumisessa ja resilienssin kasvattamisessa?

Epävarmuuden vallitessa musiikin ja muun taiteen voima on ollut suomalaisille kullanarvoista. Se on vahvistanut yksilöiden ja yhteisöjen sietokykyä, tarjonnut lohtua, toivoa, elämäniloa ja itsevarmuutta. Myös musiikin kipua lievittävästä voimasta on tieteellisestä näyttöä. Aineettomana hyödykkeenä musiikki on ollut jokaisen oikeus vaikeina aikoina.

Taiteella ja kulttuurilla on suuri merkitys kansallisvaltioiden olemassaololle ja yhtenäisyydelle myös kriisiaikana ja kriisistä toipuessa. Musiikki voi

• yhdistää identiteettiämme, rakentaa yhteisöllisyyttä ja avarakatseisuutta kohti matkalla uutta normaalia ja uudenlaista kasvua.
• tuoda tuoreita näkökulmia yhteiskunnallisen keskustelun herättämiseksi.
• kehittää täysin uudenlaisia innovaatioita ja liiketoimintamalleja luovan talouden toimintaan.
• olla tulevaisuuden merkittävä globaali vientituote.