Kasvua luovalle alalle

Taiteen ja kulttuurin rahoitus on nostettava valtion talousarviossa yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Samalla on huolehdittava rahoituksen jatkuvuudesta ja ennustettavuudesta. Mikään toimiala ei voi kasvaa ja uudistua, jos sen täytyy jatkuvasti taistella perusrahoituksestaan.

Lisäresursoinnissa on huomioitava erityisesti vapaa kenttä. Musiikkialan elpymisen vauhdittamiseksi ja monimuotoisuuden varmistamiseksi resursseja on kanavoitava suoraan ruohonjuuritasolle mm. Musiikin edistämissäätiön kautta.

Yksityisen kopioinnin hyvitys tulee uudistaa ja sen määrä vakiinnuttaa vähintään 11 miljoonaan euroon. Kyseessä on luovan työn tekijöille maksettava korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida teoksia omaan käyttöönsä. Se on myös olennainen osa suomalaista kulttuurin tukijärjestelmää, taiteilijoiden tulonmuodostusta sekä monimuotoista kulttuurituotantoa.

Sosiaaliturvan on entistä paremmin huomioitava erilaisten toimeentulon muotojen yhdistäminen ja siirtymiset toimeentulon muotojen välillä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat olleet kulttuurialan freelancerit. He liikkuvat työntekijä- ja yrittäjäkäsitteen välimaastossa, jossa rajanveto aiheuttaa usein hankaluuksia.

Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista on helpotettava. Sosiaaliturva- ja YEL-uudistuksissa on otettava huomioon musiikkialan tekijöiden monimuotoisuus ja kuunneltava alan toimijoita. Yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla työskentelevät taiteilijat vakuutetaan tällä hetkellä useamman eläkelain mukaan, minkä vuoksi sosiaali- ja eläketurva jää pirstaleiseksi. Tulee luoda mahdollisuuksia yhdistää vakuutuksia ja vakuuttaa kaikki taiteellinen työ yhden järjestelmän piirissä.

Taiteilijoiden työttömyysturva kaipaa selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Työttömyystilanteessa työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnin on tapahduttava yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. TE-toimistojen soveltamisohjeita tulee yhdenmukaistaa ja osaamista musiikkialasta tulee parantaa.

Hallituksen on annettava eduskunnalle kulttuuripoliittinen selonteko, jossa otetaan huomioon laajasti luovia aloja koskevat asiat. Alan kehityksen kannalta on keskeistä, että on yhteinen näkemys niin nykytilasta kuin tulevaisuuden suuntaviivoista, ja prosessiin on osallistettava koko alaa.

Kulttuurialan kasvun vauhdittamiseksi on toteutettava kasvuohjelma. Tämä tarkoittaa elvyttäviä toimia, konkreettisia pilotointeja ja uudenlaisia rahoitusmalleja. Luovien alojen kasvusopimus tulee laajentaa myös musiikkialalle, jolloin muodostuu julkisen sektorin ja musiikkialan jatkuva dialogi. Alan rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin luovien alojen yritystoiminnan erityispiirteitä ja luovat suotuisat edellytykset sisällöntuotannolle.

Luovat alat on tunnistettava osaksi kansantaloutta. Taide- ja kulttuurialan tilasto- ja tietoperustaa sekä alan vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta on vahvistettava. Jotta luovan alan kasvupotentiaali tunnistetaan, on seurattava luovien alojen kehitystä ja kasvua muiden elinkeinoelämän toimialojen rinnalla.

Tekijöiden omaisuudensuojasta on huolehdittava sekä Suomessa että EU-tasolla. Lainsäädännön on tuettava vahvaan tekijänoikeuteen ja sopimiseen perustuvaa järjestelmää. Tekijänoikeuden perusperiaatteista on pidettävä kiinni: tekijällä on oltava mahdollisuus määrätä teostensa käytöstä ja saada siitä myös asianmukainen korvaus.

Yhtenäiset pelisäännöt eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla. Luovat sisällöt, niiden tekeminen ja kulutus eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Siksi niihin liittyvässä sääntelyssä on pyrittävä yhdenmukaisuuteen EU:ssa ja erityisesti Pohjoismaissa. Tämä koskee niin tekijänoikeuslakeja kuin esimerkiksi tekijänoikeusrikosten maksimirangaistuksia.

Myös tekijänoikeustulojen verotusratkaisut on saatettava kilpailukykyiselle
tasolle. Vain tällä tavoin voimme taata suomalaisille luovan työn tekijöille tasavertaiset mahdollisuudet yhä kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa toimintaympäristössä.