Hallitusohjelmatavoite 4: Tekijänoikeuksia on puolustettava myös digitalisoituvassa maailmassa
Kulttuurin ja yhteiskunnan muutokset kulkevat käsi kädessä. Samalla kun kulttuurista nousevat uudet suuntaukset vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen, yhteiskunnan muutokset näkyvät kulttuurin tuotannossa. Digitalisaatio yhtenä aikamme suurimmista megatrendeistä haastaa myös kulttuurialaa uudistumaan. Taiteen ja kulttuurin tekijöiden tulee kuitenkin saada työstään heille kuuluva korvaus myös digitaalisessa maailmassa.
Tekijöiden omaisuudensuojasta on huolehdittava sekä Suomessa että EU-tasolla
Digitalisaation jatkuva kehitys, uudet trendit ja toimintatavat ovat muuttaneet kulttuurialan toimintaympäristöä täysin. Taiteen ja kulttuurin siirtyessä yhä etenevässä määrin digitaalisille alustoille huomio kiinnittyy sisältöjen tekijöiden saamiin korvauksiin ja mahdollisuuksiin valvoa teostensa käyttöä. Aihetta on kuitenkin Cuporen mukaan tutkittu harmillisen vähän ja siksi myös sääntelyn kehitys on jäänyt jälkeen.
“Kuluttajille keskiössä ovat tekijöiden tuottamat sisällöt, joiden avulla alustat saavat houkuteltua laajoja yleisöjä myös mainonnan äärelle. Haasteiksi ovat kuitenkin muodostunut riittävien korvausten ja oikeuksien saaminen sisältöjen tekijöille”, kertoo Teoston laki- ja kansainvälisten asoiden johtaja Antti Härmänmaa.
Keskeinen tapa varmistaa tekijöiden oikeudet on kiinnittää huomiota tekijöiden omaisuuden suojaan niin Suomessa kuin myös EU-tasolla. Lainsäädännön on tuettava vahvaan tekijänoikeuteen ja sopimiseen perustuvaa järjestelmää. Tähän tähtää parhaillaan eduskunnassa oleva tekijänoikeuslain uudistus, jonka myötä myös Suomen tekijänoikeuslaki saatetaan digiaikaan. Myös muuta EU-tason sääntelyä on tekijänoikeuksien alueella poikkeuksellisen paljon.
”Tekijänoikeuden perusperiaatteista on pidettävä kiinni siten, että tekijällä on mahdollisuus määrätä teostensa käytöstä ja saada siitä myös asianmukainen korvaus”, painottaa Suomen Säveltäjien puheenjohtaja Antti Auvinen.
“Lainsäädännöllä varmistetaan tasavertaiset neuvotteluasetelmat. Vaikka suurin osa sisällöistä jaetaan ketterästi digitaalisilla alustoilla, kyse on omaisuudesta, jota ei voi käyttää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia.”
Yhtenäiset pelisäännöt eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla
Digitalisoitumiskehityksessä huomionarvoista on maarajojen merkityksen väheneminen. Sääntelyssä olisikin pyrittävä yhdenmukaisuuteen EU:ssa sekä erityisesti Pohjoismaissa.
“Lainsäädännössä Suomen olisi oltava ennen kaikkea edelläkävijä luovan alan toimintaedellytysten tukemisessa”, vaatii Auvinen. Tämä vaatisi myös tekijänoikeusrikosten maksimirangaistusten säätämistä pohjoismaiselle tasolle.
Myös suomen tekijänoikeuslain uudistuksen pohjalla on vuonna 2019 EU:ssa hyväksytty direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Sen voimaansaattaminen on viivästynyt pahasti: direktiivin implementoinnin määräaika umpeutui 2021 kesäkuussa.
“Eurooppalaisen yhteistyön ja kaupan kannalta on keskeistä, että EU-sääntelyä sovelletaan eri maissa yhtenäisesti. Globaaleissa jakelukanavissa sisällöt liikkuvat ketterästi rajojen yli eivätkä alustat luo omia käytäntöjään eri maiden markkinoille. Tällä hetkellä direktiivi on implementoitu 19 EU-maassa, valtaosassa hyvin tarkoin sen sanamuotoa noudattaen”, sanoo Teoston Härmänmaa.
Tekijänoikeustulojen verotusratkaisut on saatettava kilpailukykyiselle tasolle
Kotimaassa huomio tulisi kiinnittää myös verotukseen. Tekijänoikeustulot ovat keskeinen osa luovan työn tekijöiden tulonmuodostusta, ja myös tekijänoikeustulojen verotuksen tulisi olla kilpailukykyisellä tasolla Suomessa. Huomionarvoista on, että Cuporen tutkimuksen mukaan 47 prosenttia taiteilijoista ei koe, että osaisi hyödyntää tekijänoikeuksiaan kaupallisesti, vaikka 44 prosenttia vastanneista pitää tekijänoikeustuloja olennaisena osana omaa toimentuloa.
“Meidän on taattava suomalaisille luovan työn tekijöille tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla yhä kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa toimintaympäristössä niin lainsäädännön kuin osaamisen levittämisen kautta. Siksi tekijänoikeustulojen verotuskäytännöt tulisi rakentaa mahdollisimman samankaltaisiksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Tämä on tärkeä kilpailutekijä, jos verrataan meitä esimerkiksi Ruotsiin”, päättää Härmänmaa.
Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteena on lisätä luovan alan rahoitus yhteen prosenttiin valtion seuraavassa kokonaisbudjetissa. Tämä on neljäs ja viimeinen osa kirjoitussarjaa, jossa Teosto esittelee hallitusohjelmatavoitteensa.