Musiikkialan sanastoa
Tältä sivulta löydät musiikkialalle ominaisia termejä sekä niiden selityksiä. Katso myös Usein kysyttyä -sivuamme, mikäli sinulla on kysymyksiä Teoston toiminnasta.
Alikustantaja on tietyllä maantieteellisellä alueella toimiva alkuperäisen kustantajan edustaja, joka saa erillisellä sopimuksella yleensä määräaikaisia kustantajan oikeuksia omalle alueelleen.
Alikustannussopimuksessa kustantaja sopii teoksen levittämisestä toisen kustantajan kanssa. Esimerkiksi suomalainen kustantaja hoitaa teosten kansainvälisen levityksen solmimalla ulkomaisten kustantajien kanssa ns. alikustannussopimuksia. Kyseisellä sopimuksella ulkomaiselle kustantajalle siirretään velvoite julkistaa teos sopimusalueella.
Myös musiikintekijä tai esimerkiksi yhtye voi myös perustaa kustannusyrityksen ja hallinnoida itse keikkojaan, teoksiaan, äänitteitä ja muuta toimintaa.
Lue lisää sivuiltamme: Verotus
Bumper on varsinaisen sisällön alussa ja/tai lopussa oleva lyhyt, mainoksenomainen audio- tai videoklippi, jossa on useimiten mukana musiikkia. Bumpereita käytetään siirryttäessä sisältöosiosta toiseen tai esimerkiksi televisiossa siirryttäessä mainoskatkoille.
Musiikkialalla buy out viittaa sopimukseen, jolla musiikin tekijä myy musiikkia käyttävälle toimijalle kertakorvauksella kaikki oikeudet tekemänsä teoksen käyttöön. Kertakorvaus kattaa kaiken musiikin tekijän tekemän luovan työn sekä teoksen hyödyntämisen, eli teoksen käytöstä ja esittämisestä ei makseta sen tekijälle tekijänoikeuskorvauksia enää myöhemmin.
Sopimusten ehdot, yksityiskohdat ja laajuus voivat vaihdella sen mukaan, mitä musiikin tekijä ja teoksen oikeuksien ostaja keskenään sopivat.
Anglo-amerikkalaiset ns. work for hire -sopimukset ovat yksi buy out -sopimusten muoto. Work for hire -sopimus viittaa mekanismiin, jossa teoksen kaupallinen tuottaja (tilaaja), ostaa kertakorvauksella teoksen tekijänoikeudet musiikin tekijältä.
Aiemmin käytössä ollut CAE-numero on korvattu IPI-numerolla. CAE-lyhenne tulee ranskankielisistä musiikin tekijää tai oikeudenomistajaa tarkoittavista sanoista Compositeur (=säveltäjä) , Auteur (=sanoittaja) ja Editeur (=musiikkikustantaja).
Kun liityt jonkun tekijänoikeusjärjestön – kuten esimerkiksi Teoston – asiakkaaksi, saat kansainvälisen IPI-numeron, jonka avulla sinut tunnistetaan maailmanlaajuisesti musiikin tekijänä, säveltäjänä tai musiikkikustantajana. Numero luodaan automaattisesti liittymisen yhteydessä.
Löydät oman IPI-numerosi Tervetuloa Teoston asiakkaaksi -uutiskirjeistä ja kirjautumalla verkkopalveluun, jossa numero on Asiakastiedot-välilehdellä.
Jos tarvitset jonkun toisen musiikintekijän, säveltäjän tai musiikkikustantajan IPI-numeron, löydät sen tekemällä teoshaun verkkopalvelun Yleisessä teoshaussa (Teokset-välilehti, Omat teokset -pääotsikon alla oleva navigaatio). Saat teoksen tekijätiedot näkyviin klikkaamalla hakutuloksissa teoksen nimeä. IPI-numero on tekijän nimen alla.
Cue sheet on kirjallinen dokumentti, johon listataan tiedot kaikesta julkiseen levitykseen ja esittämiseen tarkoitetussa av-tuotannossa – esimerkiksi tv-ohjelmassa tai elokuvassa – käytetystä musiikista. Musiikin käyttöön tarvittavien lupien ja oikeuksien hankkimisesta ja cue sheet -dokumentin tekemisestä ja toimittamisesta tarvittaville tahoille (useimmiten sisällön esittäjä ja tekijänoikeusjärjestöt) on vastuussa av-sisällön tuottaja.
Cue sheetin tiedot tarvitaan, jotta tekijänoikeusjärjestöjen kuten Teoston keräämät musiikin esitysoikeuskorvaukset pystytään kohdistamaan musiikintekijöille oikein.
Lue lisää Musiikki elokuvissa ja ohjelmissa -sivulta.
Musiikin yhteydessä Dp- ja DP-merkinnät koko musiikkiteoksen tai sen sävellyksen tai sanoituksen kohdalla tarkoittavat, että joko koko teos tai sen osa eli sävellys tai sanoitus on tekijänoikeudesta vapaa ja sitä voi näinollen käyttää vapaasti.
Myös termiä trad tai trad. (= traditionaalinen, perinteen mukainen) käytetään usein samassa merkityksessä eli kuvaamaan vapautta tekijänoikeudesta.
Henkilö, joka esimerkiksi sopimukseen tai lakiin perustuen saa tietyn taloudellisen tai muun edun, vaikka hän ei olisikaan varsinaisena sopimuspuolena. Edunsaajia ovat esimerkiksi kuolleen musiikin tekijän perilliset, joille tekijänoikeuskorvaukset maksetaan varsinaisen tekijän kuoleman jälkeen niin kauan, kuin tekijänoikeus on voimassa (70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä).
Graafisiin tekijänoikeuksiin kuuluvat mm. nuottien, sanoitusten ja partituurien painattaminen sekä muu visuaalinen esittäminen, esimerkiksi nettisivuilla tai muistokirjoituksissa. Graafiset oikeudet eivät kuulu Teoston asiakassopimukseen, vaan niiden lisensointi kuuluu musiikintekijälle itselleen tai hänen musiikinkustantajalleen.
Lupa graafisten oikeuksien käyttöön tulee siis aina kysyä musiikintekijältä, kustantajalta tai oikeuden omistavalta perikunnalta.
Musiikin tekijöiden, perikuntien ja kustantajien tietoja voi tarvittaessa kysyä Teoston asiakaspalvelusta.
Katso: Yksityinen kopiointi, yksityisen kopioinnin hyvitys
Immateriaalioikeudella tarkoitetaan oikeutta ”aineettomaan esineeseen”. Immateriaalioikeus jaetaan yleensä kahteen pääalueeseen, tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen.
Tekijänoikeuksia ovat varsinainen tekijänoikeus eli esimerkiksi säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan oikeus luovan työnsä tulokseen eli musiikkikappaleeseen tai -teokseen. Tekijänoikeuksia ovat myös niin sanotut naapurioikeudet (joista käytetään myös nimiä lähioikeudet, ääniteoikeudet ja masteroikeudet) eli esittävän taiteilijan, äänitteen valmistajan, radio- ja televisioyrityksen tms. oikeudet suorituksiinsa.
Teollisoikeuksia ovat patenttioikeus, mallioikeus, tavaramerkkioikeus ja toiminimioikeus.
Musiikin käyttö on intensiivistä silloin, kun jokin tapahtuma, ilmiö, tavara tai taideteos rakentuu niin olennaisesti tietyn tai tiettyjen musiikkiteosten käyttöön, että kyseinen musiikkiteos tai sen tekijä (henkilö) yhdistetään siihen. Musiikin intensiivistä käyttöä ovat esim. urheilujoukkueiden kannatuslaulut, yritysten, tuotteiden tai palveluiden tunnusmusiikit jne. Verrattavissa mainoksiin ja markkinointiin.
Lupa musiikin intensiiviseen käyttöön tulee siis aina kysyä musiikintekijältä, kustantajalta tai oikeuden omistavalta perikunnalta.
Musiikin tekijöiden, perikuntien ja kustantajien tietoja voi tarvittaessa kysyä Teoston asiakaspalvelusta.
Kun liityt jonkun tekijänoikeusjärjestön – kuten esimerkiksi Teoston – asiakkaaksi, saat kansainvälisen IPI-numeron, jonka avulla sinut tunnistetaan maailmanlaajuisesti musiikin tekijänä, säveltäjänä tai musiikkikustantajana. Numero luodaan automaattisesti liittymisen yhteydessä. IPI-numero on korvannut aiemmin käytössä olleen CAE-numeron. CAE-lyhenne tulee ranskankielisistä musiikin tekijää tai oikeudenomistajaa tarkoittavista sanoista Compositeur (=säveltäjä) , Auteur (=sanoittaja) ja Editeur (=musiikkikustantaja).
Löydät oman IPI-numerosi Tervetuloa Teoston asiakkaaksi -uutiskirjeistä ja kirjautumalla verkkopalveluun, jossa numero on Asiakastiedot-välilehdellä.
Jos tarvitset jonkun toisen musiikintekijän, säveltäjän tai musiikkikustantajan IPI-numeron, löydät sen tekemällä teoshaun verkkopalvelun Yleisessä teoshaussa (Teokset-välilehti, Omat teokset -pääotsikon alla oleva navigaatio). Saat teoksen tekijätiedot näkyviin klikkaamalla hakutuloksissa teoksen nimeä. IPI-numero on tekijän nimen alla.
ISRC-koodi (International Standard Recording Code) on digitaalinen tallenne- ja suojakoodi, jonka tarkoitus on helpottaa äänitteiden tunnistamista, niiden esityskäytön hallinnointia sekä piratismin valvontaa. ISRC-koodia käytetään äänitteillä ja musiikkivideoilla julkaistavien kappaleiden tunnisteena. Niin sanotun vakavan musiikin puolella koodi voidaan antaa myös erikseen laajamittaisten teosten osille.
ISRC-koodin voi hakea Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä.
ISWC (International Standard Musical Work Code) on yksilöllinen, pysyvä ja kansainvälinen yksittäisten musiikkiteosten tunnistenumero, vrt. äänitteiden tunnistamiseen käytetty ISRC-koodi.
Isyysoikeus on tekijälle kuuluva moraalinen tekijänoikeus, joka edellyttää tekijän nimen mainitsemista teoksen yhteydessä siten kuin hyvä tapa edellyttää. Esimerkiksi musiikkiteosten yhteydessä tulisi hyvän tavan mukaisesti ilmoittaa sen säveltäjän sekä mahdollisen sanoittajan, sovittajan ja musiikkikustantajan nimi.
Katso myös: kunnioittamisoikeus, moraaliset oikeudet
Teoston asiakassopimus mahdollistaa musiikintekijöille joustoa ja valinnanvapautta. Teoston asiakkaana saat itse määrittää, kuinka laajasti haluat meidän hallinnoivan musiikkisi tekijänoikeuksia. Voit esimerkiksi:
- irrottaa kokonaisia teoksia Teoston hallinnoinnista
- irrottaa oikeusluokkia tai maantieteellisiä alueita Teoston hallinnoinnista
- myöntää itse luvan teoksesi käytölle yksittäisessä käyttötilanteessa
- myöntää itse luvan teoksesi ei-kaupalliseen käyttöön
Lähtökohtana on, että hallinnoimme kaikkia teoksiasi maailmanlaajuisesti ja varmistamme, että saat korvauksia aina, kun musiikkiasi käytetään. Voit kuitenkin tehdä muutoksia oikeuksien hallinnointiin kirjautumalla verkkopalveluumme. Lue lisää: Näin hallinnoit oikeuksiasi
Kokonaisjakosumma (kokonaisjako) on nettosumma, jonka Teosto vuosittain maksaa asiakkailleen ja muille edustamilleen oikeudenhaltijoille. Kokonaisjakosumma jakaantuu tilitysaluekohtaisiin jakosummiin. Kokonaisjakosummasta on vähennetty kulut ja kansalliset varat ja siihen on lisätty (musiikinkäyttökorvausten lisäksi) tuottoja Teoston sijoituksista.
Toistuva musiikillinen pääteema, joka viittaa tiettyyn henkilöön, tilanteeseen, tapahtumapaikkaan tai ideaan ja jota käytetään toistuvasti. Esimerkiksi henkilöhahmon ei välttämättä tarvitse olla kuvassa tai näyttämöllä, vaan katsojalle ja kuulijalle riittää musiikin tuoma assosiaatio hänestä. Johtoaiheen kuuluisimpia esimerkkejä löytyy mm. Richard Wagnerin oopperoissa.
Teosto vähentää keräämistään tekijänoikeuskorvauksista oikeuksien hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Näin saadusta nettotulosta Teosto saa lisäksi vähentää enintään 10 prosenttia käytettäväksi suomalaisen musiikin edistämiseen. Tämä käytäntö perustuu tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISACin vastavuoroisuusjärjestelmään sekä niihin asiakassopimuksiin, jotka tekijät ja kustantajat ovat allekirjoittaneet Teostoon liittyessään.
Teoston soveltama kansallisten varojen pidätysprosentti on viime vuosina vaihdellut kuuden ja seitsemän välillä. Kansallisten varojen pidätys koskee kaikkia Suomesta kerättyjä esityskorvauksia, mutta ei tallennuskorvauksia.
Kansallisista varoista rahoitetaan mm. vuosittainen Teosto-palkinto ja Kotimaisen musiikin tukitilitys, tuetaan Teoston jäsenjärjestöjä sekä edistetään muulla tavoin suomalaista musiikkia mm. Musiikin edistämiskeskuksen ja Music Finlandin kautta. Kansallisia varoja rahastoidaan Teosto-Rahaston kautta ja vuosina 2020-2021 rahastosta on maksettu muun muassa koronatukea Teoston asiakkaille.
Kollektiivihallinto viittaa Teoston yhdistysmuotoon, jossa yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistö eli musiikin oikeudenomistajat. Jäsenillä on päätös- ja vaikutusmahdollisuudet Teoston toimintaan. Termi kollektiivihallinto juontaa juurensa yhteishallinnointilakiin, jonka mukaan oikeudenomistajilla on laaja päätösvalta.
Kollektiivihallinto tarkoittaa myös sitä, että oikeudenhaltijat luovuttavat tekijänoikeuksiaan (sovitussa laajuudessa) yhteiseen pooliin, ja tähän sisältyy myös oikeuksia koskevan päätösvallan luovuttaminen. Kollektiivi siis käyttää päätösvaltaa yksittäisten jäsentensä oikeuksiin liittyvistä asioista siinä laajuudessa, kun siitä on asiakassopimuksessa sovittu.
Konsertista tehty tallenne eli taltiointi, esimerkki äänite tai video, joka on tehty niin, ettei konserttia ole esitetty samaan aikaan paikalla olevalle yleisölle.
Katso myös: live-taltiointi
Kunnioittamisoikeus eli respektioikeus on tekijälle kuuluva moraalinen tekijänoikeus, jonka ansiosta teosta ei saa käyttää tekijää loukkaavassa yhteydessä.
Katso myös: isyysoikeus, moraaliset oikeudet
Kustannussopimus on tekijän ja kustantajan välinen sopimus, jossa sovitaan teoksen kustantamisesta ja jolla tekijä luovuttaa tietyt tekijänoikeutensa kustantajalle. Kustannussopimus perustuu ajatukseen musiikintekijän ja kustantajan kumppanuudesta. Kustantaja voi hankkia tekijän teoksille lisäarvoa, jolloin hän on oikeutettu saamaan osan syntyneistä tuloista. Kustannussopimuksen tekeminen on musiikintekijälle vapaaehtoista.
Katso myös: musiikkikustantaja
Katso: Perikunta.
Lisenssi on käyttölupa, jonka oikeudenhaltija tai hänen valtuuttamansa edustaja (kuten esimerkiksi Teosto) voi myöntää tekijänoikeuden suojaaman aineiston käyttöön.
Musiikiin lisensoinnilla tarkoitetaan tiettyyn tai tiettyihin musiikkiteoksiin (kappaleet, biisit) liittyvien oikeuksien vuokraamista. Musiikinkäyttölisenssin eli luvan ostaja saa oikeuden käyttää musiikkia vain ostamansa luvan käyttöehdoissa määritellyllä ja rajatulla tavalla.
Esitys, joka esitetään yleisön edessä ja samanaikaisesti tallennetaan audio- tai videotallenteelle.
Katso myös: konserttitaltiointi
Tekijänoikeuksia ovat varsinainen tekijänoikeus eli esimerkiksi säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan oikeus luovan työnsä tulokseen eli musiikkikappaleeseen tai -teokseen.
Tekijänoikeuksia ovat myös niin sanotut lähioikeudet (joista käytetään myös nimiä naapurioikeudet, ääniteoikeudet ja masteroikeudet) eli esittävän taiteilijan, äänitteen tai kuvatallenteen valmistajan kuten levy-yhtiön, radio- tai televisioyhtiön tms. oikeudet taloudellisesti tuottamaansa äänitteeseen tai kuvatallenteeseen.
Äänitteen tai kuvatallenteen julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa sekä sen sisällön tekijöiltä että äänitteen tai kuvatallenteen valmistajalta.
Esittävän taiteilijan, äänitteen tai kuvatallenteen valmistajan kuten levy-yhtiön, radio- tai televisioyhtiön tms. oikeudet taloudellisesti tuottamaansa äänitteeseen tai kuvatallenteeseen.
Katso myös: Lähioikeudet
(Musiikki)teoksen tallentaminen fyysiseksi äänitteeksi (cd-levy, vinyyli jne.) tai digitaaliseksi tiedostoksi.
Moraaliset oikeudet on yläkäsite isyysoikeudelle ja kunnioittamisoikeudelle. Isyysoikeuden mukaan tekijän nimi on mainittava teoksen käyttämisen yhteydessä. Kunnioittamisoikeuden ansioista teosta ei esimerkiksi saa käyttää tekijää loukkaavassa yhteydessä. Toisin kuin taloudelliset oikeudet, jotka tekijä voi halutessaan luovuttaa esimerkiksi Teoston hallinnoitaviksi, moraaliset oikeudet pysyvät aina tekijällä itsellään.
Katso myös: isyysoikeus, kunnioittamisoikeus, taloudelliset oikeudet
Musiikkikustantaja on henkilö tai yritys, jonka ensisijainen tehtävä on edistää sävelteosten kaupallista käyttöä eli sitä, että musiikki on yleisön saatavissa.
Musiikkustantaja
- auttaa lauluntekijää löytämään yhteistyökumppaneita ja pitää huolen siitä, että teokset pääsevät esille mahdollisimman monessa julkaisukanavassa.
- vapauttaa taiteilijalle aikaa luomistyöhön huolehtimalla teosten hallinnosta, rahaliikenteestä ja oikeuksien toteutumisesta.
- julkaisee perinteisessä mielessä nuotteja, mikä mahdollistaa teosten esittämisen konserteissa (klassinen musiikki)
- on lauluntekijän ja säveltäjän yhteistyökumppani ja sparraaja, joka auttaa tekijää eteenpäin urallaan (populaarimusiikki)
Lue lisää: Suomen Musiikkikustantajat ry
Tekijänoikeuksia ovat myös niin sanotut naapurioikeudet (joista käytetään myös nimiä lähioikeudet, ääniteoikeudet ja masteroikeudet) eli esittävän taiteilijan, äänitteen tai kuvatallenteen valmistajan kuten levy-yhtiön, radio- tai televisioyhtiön tms. oikeudet taloudellisesti tuottamaansa äänitteeseen tai kuvatallenteeseen.
Nordisk Copyright Bureau on pohjoismaiden yhteinen tallennusoikeuksia valvova organisaatio. NCB myöntää tallennuslupia esimerkiksi elokuviin, mainoksiin ja tv-ohjelmiin.
Lisätietoa löydät NCB:n verkkosivuilta.
NMP (Network of Music Partners) on NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) ja PRS:n (Iso-Britannian ’Teosto’) yhteisyritys, joka tarjoaa raporttien käsittely- ja laskutuspalveluita tekijänoikeusjärjestöille. Teosto kerää NMP:n avulla osan online-alueen korvauksista.
Myös NMP:n keräämät korvaukset maksetaan Teoston asiakkaille Teoston tilitysten yhteydessä ja erittelyt NMP:n kautta tulevista tilityksistä löytyvät Teoston verkkopalvelun Tilitys-, pankki- ja verotiedot -välilehdeltä.
Oikeudenomistaja tai oikeudenhaltija on henkilö tai organisaatio, joka omistaa tekijänoikeuden (esimerkiksi säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja) tai lähioikeuden (esimerkiksi levy-yhtiö tai musiikin esittäjä) tai joka on sopimukseen tai lakiin perustuen oikeutettu osuuteen tekijänoikeuskorvauksista.
Sopimukseen perustuvia oikeudenomistajia ovat esimerkiksi musiikkikustantajat, jotka ovat tehneet kustannussopimuksia musiikin tekijöiden kanssa. Lakiin perustuvia oikeudenomistajia ovat esimerkiksi musiikin tekijöiden perilliset, joille tekijänoikeus siirtyy tekijän kuoleman jälkeen. Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Olemassa olevaksi musiikiksi kutsutaan elokuvassa tai muussa tallenteessa käytettyä musiikkia, jota ei ole sävelletty tilauksesta tallennetta varten. Lupaa olemassa olevan musiikin käyttöön tulee hakea tekijöiltä tai kustantajilta, jotka määrittävät teostensa hinnat. Tekijä tai kustantaja voi myös kieltää teoksen käytön tallenteessa. Kyselyt teoksen käytöstä tekee aina Teosto.
Lupaa olemassa olevan musiikin käyttöön kannattaa hakea hyvissä ajoin, sillä luvan saaminen voi kestää jopa kuukausia. Varaudu myös siihen, että ulkomaisten teosten hinnat ovat usein tuhansia euroja.
Kun kopioit musiikin levyltä, tarvitset äänitemasterin käyttöluvan levy-yhtiöltä. Jos levy-yhtiön lupa ei sisällä levyllä soittavien muusikoiden osuutta, voi luvan hakea Muusikkojen liiton kautta.
Tekijän itsensä kustantama teos, jonka tuottamisessa ja julkaisemisessa ei ole mukana ulkopuolisia tahoja tai kustannuksiin osallistujia. Omakustanteen taloudellinen tuottaja voi olla yksi henkilö tai esimerkiksi koko bändi.
Katso myös: Tuottaja – Taloudellinen tuottaja
Kuolinpesä ja perikunta ovat kuolleen henkilön jäämistöön eli varallisuuteen ja velkoihin liittyviä termejä, joita käytetään usein synonyymeinä, vaikka niiden merkitys on tarkkaan ottaen eri.
Kuolinpesä tarkoittaa ennen kaikkea jakamatonta omaisuutta, varallisuutta ja velkoja, jotka henkilöltä jäävät hänen kuollessaan. Pesää edustavat kuolinpesän osakkaat yhdessä perinnönjakoon saakka.
Perikunta on puhekielinen ilmaus, jolla voidaan viitata joko kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaisiin eli perillisiin henkilöinä. Perikuntaan voi kuulua sekä luonnollisia henkilöitä (yksittäisiä ihmisiä, esimerkiksi kuolleen puoliso ja lapset) että oikeushenkilöitä kuten yrityksiä tai yhteisöjä.
Lisätietoja kuolinpesästä ja sen hallinnoinnista löydät viralliselta Suomi.fi-sivustolta.
Vaikka musiikin tekijänoikeudet ovat ns. aineettomia oikeuksia, ne ovat perittävää omaisuutta samalla tavalla kuin konkreettinen, fyysinen omaisuus. Jos tekijänoikeudet tuottavat tuloja tekijän itsensä kuoleman jälkeen, tuloihin ovat oikeutettuja hänen perillisensä eli perikunnan muodostavat luonnolliset ja oikeushenkilöt.
Plagiointi tarkoittaa teosvarkautta eli toisen henkilön luoman teoksen käyttöä omissa nimissä. Lue aiheesta lisää Teostory-lehden jutusta: Plagiointiepäilyssä olennaista ei ole tahtien määrä
Pseudonyymi tarkoittaa salanimeä, jolla tekijä voi julkaista teoksensa. Tekijänoikeuslain mukaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää sellaista salanimeä, että teos tai tekijä voidaan helposti sekoittaa aikaisemmin julkaistuun teokseen tai tekijään.
Jotta pseudonyymillä julkaistujen teosten tekijänoikeuskorvaukset voidaan kohdistaa oikeille henkilöille, säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien täytyy rekisteröidä Teostoon kaikki käyttämänsä pseudonyymit. Jos pseudonyymilla on julkaistu teoksia, sitä ei voi muuttaa tai poistaa, jotta sillä julkaistujen teosten tunnistaminen on jatkossakin mahdollista. Jos haluat ottaa käyttöön uuden pseudonyymin, ilmoita se Teostoon.
Näet kaikki rekisteröimäsi pseudonyymit verkkopalvelussa Teokset-välilehdellä.
Kunnioittamisoikeus. Teosta ei saa käyttää tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla
tavalla tai tällaisessa yhteydessä. Kunnioittamis- eli respektioikeus on ns. moraalinen oikeus, joka pysyy aina tekijällä itsellään eikä sitä voi luovuttaa muille.
Tavallisesti myyntiin perustuva prosenttikorvaus, jonka teoksen tekijä tai kustantaja saa teoksen myynnistä tai esityksen lipputuloista.
Royalty free –musiikki on ääni- ja kuvatuotantoihin tarkoitettua taustamusiikkia, jonka tekijänoikeuksista on kokonaan sovittu tekijänoikeusjärjestöjen ulkopuolella. Näitä voivat olla esimerkiksi Epidemic Sound –kirjaston kappaleet.
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata julkaistua musiikkiteosta rajoitetusti tietyissä, tarkkaan määritellyissä tapauksissa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi musiikkiteoksesta tehty arvio tai kritiikki tai jonkun lainattavaan musiikkiteokseen kiinteästi liittyvän asian havainnollistaminen. Sitaattioikeuden piiriin ei kuulu musiikkiteoksen käyttäminen pelkästään lisäarvon tuottamiseen tai kaupallisessa tarkoituksessa, vaan em. tapauksissa musiikin käyttöön tarvitaan aina tekijän tai kustannetun musiikin osalta musiikkikustantajan lupa.
Sitaatin pituudelle ei ole asetettu yleispätevää rajaa. Lainauksen saa tehdä vain kulloisenkin käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, ja laajuutta on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Lainaus tulee myös tehdä ’hyvän tavan mukaisesti’, mihin sisältyy se, että siteerattavan teoksen tekijän tai tekijöiden nimet (säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, musiikkikustantaja) on mainittava sitaatin yhteydessä. Lainaus tulee myös erottaa selkeästi muusta sisällöstä.
Jos olet epävarma, voitko käyttää musiikkiteosta sitaattioikeuden rajoissa, voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme lupatarpeen arvioimiseksi.
Soitintamista (kutsutaan myös nimellä orkestrointi) on tietylle kokoonpanolle tehdyn sävellyksen muokkaamista toisen kokoonpanon soitettavaan tai laulettavaan muotoon, mutta pysyen mahdollisimman uskollisena alkuperäiselle teokselle. Esimerkiksi pelkästään pianolle kirjoitettu partituuri voidaan soitintaa eli orkestroida suuremmalle kokoonpanolle ja useammille soittimille.
Pelkkä soitintaminen ilman alkuperäiseen teokseen lisättyä omaa luovaa panosta ei ole sovittamista, eikä soitintamiseen tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa. Alkuperäisen teoksen tekijä on silti aina syytä mainita.
Tekijänoikeuslakiin perustuva musiikin käyttöluvan laajennus. Sopimuslisenssin
nojalla musiikin käyttäjä voi luvan mukaisin ehdoin käyttää sellaistakin teosta,
jonka tekijää järjestö ei edusta. Sopimuslisenssijärjestelmä parantaa esimerkiksi radio- ja
tv-yhtiöiden oikeusturvaa, kun se mahdollistaa kaikenlaisen musiikin käyttämisen, vaikka se
ei ole tekijänoikeusjärjestön edustamaa. Jos musiikin tekijä haluaa myöhemmin korvauksia musiikkinsa esittämisestä, tekijänoikeusjärjestö on velvollinen maksamaan korvaukset takautuvasti kolmen vuoden ajalta.
Spotgate on pilvipohjainen tv-mainosten lähetysjärjestelmä suomalaisille tv-yhtiöille, joita ovat MTV, Nelonen Media, Warner Bros. Discovery- ja FOX Networks Group. Mainokset ja mainosta koskevat tiedot – esimerkiksi mainoksissa olevan musiikin tekijätiedot – ladataan palveluun, josta tv-yhtiöt poimivat mainokset esitettäväksi ja Teosto saa mainoksissa olevan musiikin tiedot esityskorvausten kohdistamista varten.
Suoja-aika tarkoittaa tekijänoikeuksien voimassaoloaikaa. Musiikkiteosten sävellysten, sanoitusten ja sovitusten osalta tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta kuolinvuoden päättymisestä.
Suojattu musiikki tarkoittaa musiikkia, jonka tekijänoikeussuoja on voimassa. Suoja on voimassa säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan eliniän sekä 70 vuotta kuolinvuoden päättymisestä.
Katso myös: suoja-aika, vapaa teos
Toimintamalli, jossa musiikin käyttöoikeudet eli lupa tietyn tai tiettyjen musiikkikappaleiden käyttöön hankitaan suoraan jokaiselta säveltäjältä, sanoittajalta, sovittajalta tai heidän musiikkikustantajaltaltaan, ei oikeuksia keskitetysti hallinnoivalta organisaatiolta kuten Teostolta.
Suurilla oikeuksilla tarkoitetaan näyttämöteosten, kuten oopperoiden, operettien, balettien ja musikaalien musiikin esitysoikeuksia. Kun näyttämöteokseen sävelletty musiikki esitetään näyttämöesityksenä, sen esitysoikeudet eivät kuulu Teoston asiakassopimuksen piiriin. Musiikin tekijän tai kustantajan pitää tässä tapauksessa siis itse sopia esitysoikeuksista ja -korvauksista.
Jos näyttämömusiikista sen sijaan esitetään osia radiossa, konserteissa jne., nämä esitykset kuuluvat Teoston myöntämien oikeuksien piiriin ja musiikintekijä saa näistä esityksistä kauttamme esityskorvauksen.
Synkronointi tarkoittaa äänen (esimerkiksi puheen, musiikin tai ääniefektien) liittämistä liikkuvan kuvan, esimerkiksi videon, yhteyteen.
Äänitteen tuottaja tarvitsee tallennusluvan silloin, kun äänitteelle tallennetaan sellaista musiikkia, jonka tekijät kuuluvat Teostoon tai vastaavaan ulkomaiseen tekijänoikeusjärjestöön ja tekijänoikeussuoja on voimassa.
Audio- ja audiovisuaalisiin tuotoksiin, kuten esimerkiksi elokuviin, mainoksiin, tv-ohjelmiin tallennuslupia myöntää NCB. Myös Gramexilta voi hakea lupaa audiovisuaalisiin tuotantoihin. Teoston ja Gramexin www.musiikkiluvat.fi -sivustolta voi hakea lupia, jotka kattavat musiikin kopioimisen julkista esittämistä varten.
Taloudelliset oikeudet tarkoittavat teoksen tekijän yksinoikeutta määrätä luovan työnsä tuloksen taloudellisesta hyväksikäytöstä. Musiikintekijän taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat kappaleiden:
- valmistaminen (painaminen, monistaminen, kopioiminen, tallentaminen), sekä
- saattaminen yleisön saataviin (esittäminen ja näyttäminen, levittäminen ja välittäminen).
Nämä oikeudet tekijä voi halutessaan luovuttaa hallinnoitavaksi kokonaan tai osittain esimerkiksi Teostolle tai musiikkikustantajalle.
Katso myös: itsehallinnointi, moraaliset oikeudet, musiikkikustantaja
Teoskynnys tarkoittaa riittävää omaperäisyyden tasoa, joka teoksen on saavutettava saadakseen tekijänoikeussuojan.
Tilausmusiikiksi kutsutaan elokuvassa tai muussa tallenteessa käytettyä musiikkia, joka on sävelletty tallennetta varten.
Tietty käyttötilanne, jossa musiikkia käytetään. Tilitysalueita hyödynnetään musiikin käytöstä kerättyjen korvausten kohdentamisessa oikeille teoksille ja niiden tekijöille. Tilitysalueluettelo on lista Teostossa käytössä olevista tilitysalueista. Lue lisää: Tilityssääntö
Tilityssääntö (aiemmalta nimeltään Tilitys- ja jakosääntö) on Teoston jäsenkokouksen vahvistama periaate, jonka mukaan musiikin käytöstä kerätyt esitys- ja tallennuskorvaukset jaetaan kunkin teoksen kunkin tekijän ja mahdollisen kustantajan kesken. Lue lisää: Tilityssääntö
Musiikin yhteydessä termi trad tai trad. (= traditionaalinen, perinteen mukainen) koko musiikkiteoksen tai sen sävellyksen tai sanoituksen kohdalla tarkoittaa, että joko koko teos tai sen osa eli sävellys tai sanoitus on tekijänoikeudesta vapaa ja sitä voi näinollen käyttää vapaasti.
Dp-, DP- ja le domaine public -termejä käytetään samassa tekijänoikeusvapautta tarkoittavassa merkityksessä.
Tunnusmusiikki on tietty musiikkiteos tai osa teoksesta (kappaleesta, biisistä), jota käytetään tukemaan tv- tai radio-ohjelman, elokuvan, podcastin tms. sisällön tunnistamista.
Topliner kirjoittaa yleensä kappaleen melodian, sanat tai molemmat olemassa olevien (tuottajan/trackerin tekemien) biittien tai instrumentaalitrackin “päälle”. Topliner vastaa suoraviivaisimmin perinteisempiä säveltäjä- ja sanoittaja-termejä.
Tuottajia voi pääsääntöisesti katsoa olevan kolmenlaisia
• taiteellinen tuottaja
• tekninen tuottaja ja
• taloudellinen tuottaja
Taiteellinen tuottaja (josta käytetään myös nimeä tracker) osallistuu aktiivisesti myös biisien luomiseen eli kirjoittamiseen muiden tekijöiden kanssa tekemällä biittejä, säveliä ja harmonioita ja koostamalla niistä yhtenäisen kokonaisuuden, jonka ”päälle” voi tehdä kappaleen melodian. Tuottaja voi tehdä rakentamaansa kokonaisuuteen myös ns. koukkuja (hooks) ja tuottaja voi myös ehdottaa muutoksia melodiaan tai sanoitukseen.
Tekninen tuottaja on perinteisesti vastannut äänittämisestä ja äänimaailmaan liittyvistä teknisistä ratkaisuista. Nykyään erillistä teknistä tuottajaa ei välttämättä ole ollenkaan, vaan taiteellinen tuottaja/tracker hoitaa myös äänittämisen ja muun teknisen tuottamisen.
Taloudellinen tuottaja on taho, joka vastaa äänitteen julkaisemisen taloudellisesta puolesta eli joka maksaa äänitteen tekemisen kustannukset. Useimmiten taloudellisia tuottajia ovat levy-yhtiöt, joiden varsinaisena toimialana on nimenomaan äänitteiden tuottaminen ja markkinointi ja jotka tekevät äänitteitä myytäviksi. Äänitteitä voidaan kuitenkin tuottaa myös muihin tarkoituksiin kuten jaettavaksi pelkästään ilmaiseksi.
Varsinaisten levy-yhtiöiden lisäksi muut yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivat olla äänitetuottajia. He voivat tehdä yhteistyötä levy-yhtiöiden kanssa tai vastata äänitteen tuottamisesta ja julkaisemisesta täysin itsenäisesti eli julkaista ns. omakustanteen.
Taloudellisella tuottajalla on aina myös vastuu siitä, että äänitteen valmistukseen ja julkaisemiseen liittyvät tekijänoikeusasiat ovat kunnossa eli äänitteellä julkaistavan musiikin käytöstä äänitteellä on sovittu asianmukaisesti musiikin tekijöiden ja esittäjien kanssa.
Vapaalla teoksella tarkoitetaan teosta, joka ei ole tekijänoikeuden suojaama tai jonka tekijänoikeussuoja on päättynyt 70 vuotta tekijän kuolinvuoden jälkeen. Vapaata teosta voi käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa.
Katso myös: Dp, suoja-aika, suojattu musiikki, trad.
Teoston muiden maiden musiikin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa tekemiä sopimuksia, joiden perusteella Teosto edustaa kyseisten maiden tekijänoikeusjärjestöjen asiakkaina olevia musiikin tekijöitä Suomessa ja ulkomaiset järjestöt puolestaan Teoston asiakkaina olevia musiikin tekijöitä omissa maissaan.
Palvelu, jonka avulla tilattu videosisältö voidaan katsoa käyttäjän haluamaan aikaan, esimerkiksi tv-kanavan netti-tv (kuten Yle Areena, Ruutu, Katsomo) tai videovuokraamo verkossa (esimerkiksi Netflix, HBO, CMore). Sisällöt voivat olla joko suoratoisto- eli streaming-muodossa (sisältöjä ei siirretä omalle laitteelle, vaan ne katsotan palveluntarjoajan alustalta) tai ladattavia eli download-muodossa (sisällöt siirretään eli ladataan tiedostoina omalle laitteelle).
Jäsentensä omistuksessa tai määräysvallassa oleva voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on hallinnoida tekijänoikeuksia asiakkaidensa tai jäsentensä puolesta. Toimintaa säätelee laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista (yhteishallinnointilaki), joka tuli voimaan vuoden 2017 alussa.
Suomessa yhteishallinnointiorganisaatioita ovat seitsemän voittoa tavoittelemattomia tekijänoikeusjärjestöä: APFI, Gramex, Filmex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto ja Teosto.
Tunnetaan myös nimellä hyvitysmaksu (alunperin kasettimaksu). Luvallinen yksityinen kopiointi on määritelty tekijänoikeuslaissa: CD-, DVD- ym. levyistä saa tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten, jos kopiointi voi tapahtua alkuperäisen tallenteen tehokasta teknistä suojausta murtamatta. Internetistä voi ladata teoksia omaan käyttöön, jos teokset ovat laillisesti saatavilla.
Yksityisen kopioinnin hyvitys on lain takaama rahallinen korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Varat hyvitykseen tulevat valtion budjetista, ja ne ohjataan luovan työn tekijöille muun muassa Teoston ja Kopioston kautta.
Katso uutinen ja infograafi yksityisen kopioinnin hyvityksestä ja sen merkityksestä musiikkialalle.
Katso: Lähioikeudet