Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa musiikkia on hyvä sekä tehdä että käyttää ammattimaisesti. Tähtäämme musiikkialan kasvuun ja kansainvälistymiseen, ammatillisen osaamisen parantumiseen sekä kiinnostuksen ja arvostuksen lisääntymiseen musiikkialaa kohtaan. Tällä tavoin suomalainen musiikki ja sen tekijät kasvavat ja kukoistavat.
Tuemme musiikkikulttuurin elinvoimaisuutta edistämällä uuden musiikin syntymistä, musiikin monimuotoisuutta ja tasa-arvoa sekä vaikuttamalla alan toimintaedellytysten paranemiseen. Lisäksi nostamme musiikkiin liittyviä teemoja ja sen tekijöitä esiin viestinnässämme.
Kestävän musiikkialan edistäminen
Teosto pyrkii aktiivisesti edistämään oikeudenomistajiensa hyvinvointia tarjoamalla taloudellista turvaa, yhteisöllisyyttä ja tukea. Kuitenkin musiikkialalla esiintyvä syrjintä ja epäasiallinen kohtelu voivat heikentää hyvinvointia, mikä korostaa tarvetta yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen.
Merkittävin tehtävämme on edistää oikeudenomistajien hyvinvointia konkreettisin toimin.
- Keräämme ja tilitämme musiikin tekijöille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä sekä tallentamisesta, mikä mahdollistaa ammattimaisen suomalaisen musiikintekijän menestymisen. Vuonna 2025 Teoston itse keräämät korvaukset olivat kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, 84,8 miljoonaa euroa (2024: 79,2 M€).
- Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja teemme työtä musiikin tekijöiden toimintaedellytysten parantamiseksi. Vuonna 2025 annoimme lausuntoja musiikkialan rahoitukseen liittyen ja olimme mukana valmistelemassa musiikintekijöille tärkeää yhdistelmävakuutusta, joka parantaa palkkatyötä ja yrittäjyyttä yhdistävien työttömyysturvaa.
- Palvelumme kohdennetaan oikeudenomistajille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Painopisteenä olivat kansainvälisesti toimivien musiikintekijöiden, säveltäjien ja musiikkikustantajien tukeminen heidän liiketoiminnassaan ja urallaan. Kiinnitimme myös erityistä huomioita oikeudenomistajiin, joiden toiminta ja ura ovat aktiivisessa nousujohteissa vaiheessa.
Yhdenvertaisuus nähdään keskeisenä tavoitteena kestävän musiikkialan tulevaisuuden kannalta. Toteutimme vuoden aikana laajan yhdenvertaisuustutkimuksen ja olimme mukana Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa ”Equal Future for Music”, jossa olemme mukana rakentamassa kestävää polkua kohti tasa-arvoisempaa musiikkialaa.
Lue lisää sosiaalisen vastuun toimenpiteistä:
Kotimaisen luovan säveltaiteen edistäminen on tärkeä osa perustehtäväämme. Haluamme kantaa vastuuta musiikkikulttuurin elinvoimaisuudesta edistämällä uuden musiikin syntymistä, musiikin monimuotoisuutta sekä tulevaisuuden tekijäsukupolvien toimintaedellytyksiä.
Musiikin edistämistoimintaan käytettiin vuonna 2025 kaikkiaan 2,5 miljoonaa euroa. Tukitoimintaan ohjattujen varojen lähteenä ovat kansallista edistämistoimintaa varten pidätetyt, niin sanotut kansalliset varat, joita yhdistys pidättää jäsenistön päätöksellä. Näiden riittävyyttä varmistetaan varainhoidolla mm. Teosto-rahaston kautta.
Taloudellinen tukemme suuntautuu monenlaisiin kohteisiin, kuten Teoston jäsenjärjestöihin (Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen musiikkikustantajat) Musiikin edistämissäätiöön sekä Music Finlandiin. Nämä toimijat tukevat omien apurahojensa ja rahastojensa kautta musiikin monimuotoisuutta ja luovaa säveltaidetta.
Kotimaisen musiikkikulttuurin tulevaisuutta rakensimme erityisesti Teoston kulttuurisäätiön kautta. Vuonna 2025 lahjoitimme säätiölle Teosto-rahastosta noin 20 miljoonaa euroa sijoitusvarallisuutta sekä 0,5 miljoonaa euroa säätiön varsinaiseen tukitoimintaan. Valmisteilla olevat lisäsiirrot vahvistavat Teoston kulttuurisäätiön asemaa pitkälle katsovana ja pysyvänä tukiorganisaationa kotimaisen musiikin monimuotoisuuden, uudistumisen ja kasvun tukemisessa. Säätiö jakoi vuoden 2025 hakukierroksella tukia kaikkiaan 560 000 euroa ja rahoitti lisäksi hankkeita 133 000 eurolla.
Suoria avustuksia myönnämme kotimaisen musiikin tukitilityksenä, joka on tarkoitettu kotimaisille nuotinnetuille teoksille sekä sävellystilausten tuella, jolla edistämme kotimaista sävellystilaustoimintaa sekä uuden partituurimusiikin syntymistä.
Teosto pyrkii edistämään tasa-arvoa ja monimuotoisuutta musiikin tekijöiden ja säveltäjien joukossa. Kotimaisen musiikin tulevaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työskennellä ja pyrkiä musiikkialalle. Vain näin voimme varmistua siitä, että pienen kielialueen musiikkikulttuuri on rikasta ja uusiutuvaa tulevaisuudessakin.
Vuonna 2025 toteutimme laajan yhdenvertaisuusbarometrin yhdessä musiikkialan muiden toimijoiden kanssa. Sen mukaan 53 prosenttia musiikkialan toimijoista kokee alan yhdenvertaiseksi. Syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi oli viimeisen vuoden aikana joutunut lähes kolmannes. Barometri auttaa kiinnittämään huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön ja tarvittaviin toimenpiteisiin.
Teosto on tiiviisti mukana Aalto-yliopiston Equal Futures in Music -tutkimushankkeessa, joka sai alkunsa Teoston tasa-arvokyselystä vuonna 2023. Hankkeen tavoitteena on luoda musiikkialalle yhteinen visio, aikajana ja konkreettiset toimenpiteet, joilla alaa tehdään tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi pitkällä aikavälillä.
Naisten osuus Teoston henkilöasiakkaista säilyi vuonna 2025 ennallaan 21 prosentissa, nousua oli vain muutama prosentin kymmenys. Naisten osuus on kehittynyt hitaasti, vaikka uusien asiakkaiden joukossa naisten osuus oli hieman korkeampi, 25,6 prosenttia. Muunsukupuolisia asiakkaita ei pysty tällä hetkellä tilastoimaan Teoston rekisteristä mutta vuoden 2024 yhdenvertaisuustutkimuksen mukaan heitä on musiikkialalla noin kolme prosenttia.
Musiikin tekijöille maksettavissa korvauksissa naisten osuus oli vuonna 2025 vain 15,4 prosenttia. Myös tämä on säilynyt suhteellisen muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Naisten ansainta oli paras radiossa, jonka tilityksistä 22 prosenttia maksettiin naisille. Online-alueella (digitaaliset striimaus- ja somealustat) vain 12 prosenttia maksettiin naisille. Naiset rekisteröivät keskimäärin 6 kappaletta vuodesa kun miehillä vastaava osuus oli 8,5.
Teoston henkilöstössä sukupuolijakauma on sitä vastoin naisvaltainen. Vuonna 2024 Teoston henkilöstöstä 50 % oli naisia ja 35 % miehiä. 15 % henkilöstöstä ei ollut ilmoittanut sukupuoltaan osana henkilötietoja. Johtoryhmässä naisia oli neljä yhdeksästä ja hallituksessa kolme kuudesta. Teostolla on lisäksi erilaisia työryhmiä ja toimikuntia, jotka valmistelevat asioita päätöksentekoon. Niiden jäsenistä naisia oli keskimäärin 38 prosenttia. Lue lisää toimikunnista ja työryhmistä
Työnantajana olemme allekirjoittaneet yhdenvertaisen musiikkialan teesit ja kirjanneet tasa-arvosuunnitelmaamme toimenpiteet, joilla varmistamme turvallisen ja syrjimättömän työympäristön. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista valvoo yhteistoimintaryhmä, joka tarkastelee tilannetta vuosittain.
Teosto toteuttaa erilaisia viestinnällisiä hankkeita varmistaakseen erilaisten musiikinlajien ja tekijäryhmien esiin pääsyä ja arvostusta ja siten suomalaisen musiikin monimuotoisuutta. Haluamme nostaa esiin kaikki ne moninaiset musiikin tekemisen tavat ja tekijäryhmät, joita rikas suomalainen musiikkikulttuuri pitää sisällään.
Vuodesta 2003 lähtien jaetulla Teosto-palkinnolla nostetaan esiin musiikkilajien moninaisuutta ja musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta. Palkinnon avulla annamme tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille. Keväällä 2025 Teosto-palkintona jaettiin 40 000 euron palkintosumma kahden palkinnonsaajan kesken.
Vuodesta 2018 Iskelmä-Gaalassa jakamamme Vuoden Musiikintekijä -palkinnon myönnämme tunnustuksena erityisistä ansioista monipuolisen iskelmämusiikin tekijänä. Vuonna 2025 palkinnon sai Kaisa Korhonen.
Musiikkituottajien Emma-Gaalassa toimimme vuoden biisi -kategorian kumppanina tuoden esiin tekijöitä suomalaisten hittibiisien takana. Vuodelta 2025 Vuoden biisi -palkinnon voitti suomalais-ruotsalainen yhteistuotanto Bara Bada Bastu.
Musiikin käyttöä av-tuotannoissa esiin nostava ”Vuoden musiikkioivallus” -palkinto jaettiin vuonna 2025 neljättä kertaa. Palkinnon innovatiivisesta musiikin käytöstä sai dokumenttielokuva ’Aurinko laskee lemmenjoelle’.
Musiikkigenrejen moninaisuutta edistämme myös toimimalla kumppaneina kotimaisen nykymusiikin festivaalilla Musica Novassa sekä Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailussa.
Lisäksi jaamme 2000 euron tunnustuspalkinnon esimerkillisestä esitystietojen ilmoittamisesta. Vuonna 2025 palkinto myönnettiin perniöläiselle muusikolle Aleksanteri Laaksolle.
Nuorten, uusien kykyjen murtautumista musiikkialalle pyrimme edesauttamaan järjestämällä vuosittain nuorille musiikintekijöille suunnattua Top 20 Future Hitmakers -kurssia. Sen tavoitteena on auttaa nuoria tekijöitä etenemään urallaan, verkostoitumaan muiden musiikkialan ammattilaisten kanssa sekä inspiroida luomaan uutta musiikkia. Kurssi järjestetään yhteistyössä Suomen Musiikkikustantajien, Suomen Musiikintekijöiden ja Music Finlandin kanssa. Lisäksi järjestimme kesällä ja syksyllä 2025 live-kentän asiakkaidemme kanssa Uudet Soundit -kampanjaa, jolla nostamme uusia nuoria esiintyjiä kesän isoille festareille.
Myös työnantajana edistämme aktiivisesti nuoremman ikäpolven mahdollisuuksia työskennellä meillä. ”Nuoret ja Teosto”-konseptin kautta tarjoamme nuorille alasta kiinnostuneille työelämään tutustumisjaksoja, harjoittelujaksoja sekä osa-aikaisia työsuhteita.
Teosto käy vuoropuhelua päättäjien kanssa varmistaakseen, että kotimaisen musiikkikulttuurin ja musiikin luovan alkutuotannon merkitys Suomelle tiedostetaan ja ymmärretään. Vaikuttamistyössä tavoitteena on hyvien työskentelyedellytysten ja pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen. Raportoimme toiminnastamme avoimuusrekisteriin. Vuonna 2025: olimme yhteydessä yhteensä 138 eri tahoon ja yhteydenottoja oli yhteensä noin 300.
Teosto tekee vaikuttamistyötä yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa nimellä Musiikin luova alkutuotanto. Vuoden 2025 edunvalvonta- ja vaikuttamistyön keskeisimpiä teemoja oli tekoäly ja sen vaikutukset luovalla alalla. Lisäksi olimme mukana hallitusohjelmaan kirjatun kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian sekä musiikin tekijöiden sosiaaliturvaan vaikuttavan yhdistelmävakuutuksen valmistelussa. Kulttuurialalle kohdennettiin valitettavasti edelleen kevään 2025 kehysriihessä leikkauksia ja olimme yhdessä muun kulttuurialan kanssa vaikuttamassa siihen, että kulttuuriin ja luovaan talouteen ymmärrettäisiin investoida myös jatkossa. Näihin teemoihin annoimme lausuntoja, kannanottoja, kirjoitimme blogeja sekä pidimme valmisteleviin tahoihin aktiivisesti yhteyttä.
Keväällä 2025 käytiin kunta- ja aluevaalit, joihin musiikin luova alkutuotanto valmisteli yhteiset tavoitteet. Tavoitteiden kärjessä olivat ruohonjuuritason toiminnan tukeminen, musiikin rooli elinkeinopolitiikassa sekä musiikki- ja kulttuurikasvatuksen toteutuminen kunnissa. Näistä teemoista viestittiin aktiivisesti ehdokkaana oleville, puolueille sekä oltiin mukana luovan alan ja musiikkialan kuntavaalipaneeleissa.
Alkuvuodesta 2025 valmistui myös opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema selvitys yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamistarpeista. Olimme muun luovan alan mukana aktiivisesti ajamassa uudistamishanketta, jotta hyvitys saataisiin muun Euroopan kanssa samalle tasolle. Valitettavasti uudistushanke ei vuoden aikana edennyt opetus- ja kulttuuriministeriössä, vaikka asiasta esitettiin myös kirjallisia kysymyksiä eduskunnassa.
Kansainvälisellä tasolla teemme vaikuttamistyötä kansainvälisen kattojärjestömme CISACin sekä eurooppalaisen kattojärjestömme GESACin puitteissa. Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen kuuluu GESACin hallitukseen. Kansainvälisellä tasolla vaikuttamistoiminta kohdistui erityisesti EU:ssa kesällä 2025 voimaan astuneeseen tekoälyasetukseen sekä sitä täydentäviin käytännesääntöihin, jotka koettiin Euroopan luovalla alalla laajasti puutteellisiksi. Olimme mukana alan laajoissa vetoomuksissa ja kampanjoissa ja välitimme tietoa myös kotimaan areenoille.
Teoston kulttuurikummitoiminnan kautta pidimme yhteyttä ja lisäsimme ruohonjuuritason vuorovaikutusta musiikkia työkseen tekevien sekä toimintaedellytyksistä päättävien kesken. Verkostoon kuuluu noin 70 kansanedustajaa ja musiikin tekijää ja kustantajaa, jotka muodostavat kummipareja. Vuonna 2025 järjestimme kulttuurikummeille kaksi yhteistapahtumaa sekä lukuisia pienempiä, kahdenvälisiä tapaamisia, jotka raportoidaan osana vaikuttamistoimintaamme.
Vaikutamme musiikkialan kehitykseen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, Luovan työn tekijät ja yrittäjät ry:n piirissä.
Musiikkiala.fi -sivuston kautta jaamme riippumatonta tutkimustietoa alan vaikutuksesta yhteiskuntaan. Myös musiikkialan yhteinen edunvalvontatyö tiivistyi vuoden 2025 aikana ja toteutimme yhdessä muun muassa kuntavaalipaneelin sekä Helsingin Juhlaviikoilla Music Talks -paneelikeskustelun, jonka aiheena oli musiikin hyvinvointivaikutukset.
Jatkona vuonna 2023 tehdylle tekoälykyselylle, Teosto toteutti alkuvuodesta 2025 uuden kyselyn tekoälyn vaikutuksista musiikkialalla. Tulosten mukaan jo 47 prosenttia musiikkialalla työskentelevistä käyttää tekoälyä jossain muodossa. Myös huolet näyttävät olleen kasvussa: peräti 88 prosenttia oli huolissaan musiikista saatavien tulojen epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 80 %. Tietoisuuden kasvattamiseksi järjestimme vuoden aikana myös lukuisia AI Afterwork-tilaisuuksia tekoälyyn liittyvistä teemoista. Olemme mukana myös neljän korkeakoulun muodostamassa LuovAIn-hankkeessa, jossa kehitetään luovan ja kulttuurialan toimijoille keinoja hyödyntää tekoälyä omassa työssään sekä sopeutua tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin
Järjestämme kaksi kertaa vuodessa Teosto Talks -tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia musiikkialan kysymyksiä. Vuonna 2025 aiheina olivat nuorten musiikintekijöiden esillepääsy sekä livemusiikkikentän tulevaisuus.
Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen ISNI-hanke saatiin päätöksen vuonna 2025 ja nyt myös Teoston musiikintekijä-asiakkailla on kansainvälinen ISNI-tunnus. ISNI (International Standard Name Identifier) on maailmanlaajuisesti käytetty tekijätunniste, jolla voidaan yksiselitteisesti identifioida mihin tahansa luovaan teokseen liittyviä henkilöitä ja yhteisöjä.