Siirry sisältöön

LUOVA ALA EUROOPAN YTIMEEN

Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteet EU-vaaleihin ja Euroopan parlamentin kaudelle 2024–2029

Luova ala on keskeinen eurooppalainen toimiala, jolla on myös Suomessa merkittävä kasvupotentiaali. Luovan alan ja sen tekijöiden menestymisen mahdollisuudet on huomioitava myös tulevaisuuden EU-politiikassa.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Yhdessä ajamme seuraavia tavoitteita tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.

1. Yhtenäinen sääntely ja toimeenpano EU:n sisämarkkinoilla

Lainsäädännön harmonisointi lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa siten  Euroopan globaalia kilpailukykyä. Tulevaisuudessa huomiota tulee kuitenkin kiinnittää enemmän myös  sääntelyn yhdenmukaiseen toimeenpanoon jäsenvaltioissa.

Luovat sisällöt, niiden tekeminen ja kulutus eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Ne luovat aineetonta arvoa, jota kulutetaan pääosin digitaalisilla alustoilla. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta ja reunaehtojen asettaminen EU:n sisämarkkinoilla ovat elinehtoja myös eurooppalaisen luovan talouden kilpailukyvylle ja kulttuurin säilymiselle.

  • Digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt tehokkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota Euroopassa.
  • Viime vuosien merkittävin uudistus luovalle alalle oli eurooppalaisen tekijänoikeusdirektiivin (DSM) hyväksyminen vuonna 2019.
  • ”Europe fit for the digital age” -paketti on tuottanut merkittäviä edistysaskelia niin eurooppalaisen digipalvelusäädöksen (DSA), digimarkkinasäädöksen (DMA) kuin data-asetuksen (Data Act) muodossa.

TAVOITTEEMME

  • Euroopan tulee tulevaisuudessakin pyrkiä muodostamaan standardeja ja yhdenmukaisuutta luovan alan toimintaympäristöön. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä. Reilulla tavalla toimivat sisämarkkinat selkiyttävät vastuita ja tasapainottavat eri osapuolten neuvotteluasemia esimerkiksi luovien teosten käytössä. Näin Eurooppa voi toimia myös esikuvana muulle maailmalle oikeusvarmasta ja selkeästä sääntely-ympäristöstä.
  • Komission ja parlamentin tulee kuitenkin kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota sääntelyn toimeenpanoon jäsenvaltioissa. On ollut havaittavissa, että kansallinen tulkinta ja liikkumavara ovat tuottaneet monissa maissa ratkaisuja, jotka ovat vesittäneet alkuperäisen sääntelyn tavoitteet ja tarkoituksen tai olleet jopa suoranaisesti niiden vastaisia. Komission olisikin seurattava entistä tarkemmin EU-lainsäädännön toimeenpanoa ja puututtava aktiivisesti sääntelyn tarkoituksen vastaiseen toimintaan.

2. Reilut markkinakäytännöt rakentavat luovan alan kilpailukykyä

Kasvavan suoratoistomarkkinan on toimittava myös tekijöille reilulla tavalla. Alustoja tulisi  velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja  suosituksiaan. Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään.

Luovalla alalla toimii Euroopassa noin 7,6 miljoonaa ihmistä. Heidän työnsä tulokset tuovat iloa miljardeille ihmisille ja tuottavat kymmenien miljardien liikevaihtoa.  Euroopassa on kuitenkin huolehdittava, että kasvava suoratoistomarkkina toimii reilusti, suojelee eurooppalaista kulttuuria ja tuottaa arvoa myös luovan työn tekijöille. 

  • Digitaalinen suoratoistomarkkina tarjoaa yleisölle rajattoman pääsyn luovien sisältöjen pariin ja muodostaa tällä hetkellä suurimman osan niiden tuloista.
  • Algoritmien käyttö ja suosituimpien soittolistojen markkinoiminen on kuitenkin johtanut kulutuksen kaventumiseen ja keskittymiseen angloamerikkalaiseen sisältöön. Pidemmällä aikavälillä tämä tulee johtamaan eurooppalaisen kulttuurin rapautumiseen.

TAVOITTEEMME

  • Sisällönjakopalveluita tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja ennen kaikkea suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. EU-lainsäädännöllä tulisi edellyttää palveluilta monimuotoisuuden mittareita sekä paikallisen ja marginaalisemman sisällön parempaa näkyvyyttä. Alustojen suosittelualgoritmien tulisi olla läpinäkyvämpiä ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisia ja oikeasuhtaisia.
  • Nämä ovat tärkeitä tavoitteita erityisesti eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuden ja kansalliskielten aseman varmistamiseksi ja toimivat myös kuluttajien eduksi. Toimenpiteitä suositteli myös tammikuussa 2024 hyväksytty Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunnan mietintö.
  • Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään. Ylikansalliset alustajätit ovat tuoneet markkinoille huolestuttavia korvauskäytäntöjä, kuten ns. buyout-sopimukset, joista yksittäisillä tekijöillä ei ole neuvottelumahdollisuutta. Näillä sopimuksilla arvokkaat immateriaalioikeudet siirtyvät pikkuhiljaa pois eurooppalaisesta omistuksesta. EU-lainsäädännöllä olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin epätasapainoisten neuvotteluasetelmien kitkemiseksi ja sen varmistamiseksi, että ylikansalliset alustat noudattavat EU:n periaatteita kohtuullisesta korvauksesta.

3. Tekoäly osana luovan alan menestystä 

Tekoälyllä tuotetut sisällöt on rakennettu hyödyntämällä olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Tekoälysovelluksilta on vaadittava riittävää läpinäkyvyyttä, jotta voidaan varmistua, että tekijänoikeusdirektiiviä periaatteita noudatetaan myös tekoälyn tuottamissa sisällöissä.

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Sektori tarvitsee kuitenkin oikeudenmukaiset pelisäännöt, koska tekoälyn nopeaan kehittymiseen liittyy paitsi mahdollisuuksia, myös merkittäviä uhkatekijöitä luovan alan tekijöille ja yrityksille.

  • Tekoäly tuottaa yhä korkealaatuisempaa sisältöä hyödyntämällä laajasti olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Teosten käytöstä ei ole tällä hetkellä sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa, eivätkä oikeudenhaltijat tiedä mitä aineistoja sovellusten kehittämisessä on käytetty.
  • Sovellusten yleistyessä ne syntyy riski siitä, että teoksia oikeudetta hyödyntävä tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomat teokset.
  • Ellei sisältöjen käytöstä tekoälyn kouluttamiseen sovita tekijöiden oikeussuojaa kunnioittaen, eurooppalaisen luovan talouden tuottama lisäarvo uhkaa valua ylikansallisille digijäteille. Samalla luovan alan ammattilaiset eivät saa työstään kunnollista korvausta.

TAVOITTEEMME

  • Euroopassa tulee huolehtia, että EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (DSM) ja sen periaatteita noudatetaan myös tekoälysovelluksissa. Tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä tekoälysovelluksissa tulee sopia oikeudenhaltijoiden kanssa ja käytöstä on maksettava oikeudenmukainen korvaus.
  • Tämän velvoitteen tulee koskea myös tekoälyn koulutuksessa käytettävää materiaalia. Tekoälyn suhteen ei tule tehdä poikkeuksia tai myöntää erivapauksia tekijänoikeuteen.
  • Eurooppalaisella sääntelyllä tulee varmistaa myös tekoälysovellusten avoimuus ja läpinäkyvyys, jotka ovat keskeisiä luovien alojen toimintaedellytyksille ja toimivalle lisensointimarkkinalle. Tekoälysovellusten kehittäjillä tulee olla velvollisuus pitää kirjaa ja informoida avoimesti mitä aineistoja ja miten sovelluksen kehityksessä on käytetty. Vain niiden avulla tekijöillä on mahdollisuus valvoa teostensa käyttöä tai vaihtoehtoisesti kieltää se.

4. Kulttuurista elinvoimaa ja yhteistä arvopohjaa

Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Eurooppalainen kulttuuri tarvitsee tulevaisuudessakin monipuolista rahoitusta, sisällöntuotannon tukea sekä laajempia yhteiseurooppalaisia kulttuurihankkeita.

Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Monimuotoinen kulttuuri ja taide toimivat myös kivijalkana luovien alojen yrityksille, joilla on keskeinen rooli uusien innovaatioiden ja työpaikkojen synnyssä. 

  • EU:lla on ollut merkittävä rooli kulttuurin ja luovien alojen tukemisessa. Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Viime vuosina myös yrittäjyys ja innovaatiot on tuotu osaksi hankkeita.
  • EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tarjoamalla monipuolisia rahoitusinstrumentteja, tukemalla poikkisektoraalista ja rajat ylittävää verkostoitumista sekä varmistamalla ajantasainen sääntely.

TAVOITTEEMME

  • Kulttuuri tarvitsee sekä julkista rahoitusta, että yksityisten investointien edistämistä. Olemassaolevia rahoitusinstrumentteja tulee jatkaa alan tarpeita seuraten ja uusia rahoitusinstrumentteja tulee kehittää toimintaympäristön muuttuessa. EU:n rahoitusvälineet ovat merkittävä mahdollistaja myös suomalaiselle kulttuurille, kulttuuriperinnölle ja kulttuurimatkailulle.
  • Kulttuurin ruohonjuuritason monimuotoisuudesta ja eurooppalaisten marginaalisempienkin sisältöjen esillepääsystä on huolehdittava. Eurooppalaisen sisällöntuotannon edistämistä voidaan tehdä esimerkiksi tukemalla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin mukaisten toimien toimeenpanoa jäsenvaltioissa.
  • Tarvitsemme entistä enemmän erilaisia kulttuurivaihdon ja muita eurooppalaisia yhteishankkeita, joiden avulla rakennamme yhtenäistä eurooppalaista identiteettiä entistä vahvemmaksi. Kulttuuri on eurooppalaisen identiteetin keskiössä. Se turvaa vapaata ja avointa keskustelua, vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Luovat alat ovat keskeinen eurooppalainen toimiala – joka kasvaa!

Suomella on kuitenkin vielä runsaasti kirittävää luovan alan kasvupotentiaalissa. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna luovalla alalla on puolet vähemmän yrityksiä kuin Suomessa. Meillä luovalla alalla työskentelee 123 000 työllistä, kun vastaava määrä on vaikkapa Hollannissa 520 000. Katso tarkemmat luvut tavoitejulkaisustamme.

Kysy lisää tavoitteistamme

Iiris Suomela
Edunvalvonnan päällikkö

Musiikin luovan alkutuotannon (Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat) yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen.

Vappu Aura
viestintä-, markkinointi- yhteiskuntasuhdejohtaja
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!