Kulttuuri yhdistää EU-tasolla vahvistaen identiteettiämme ja demokratiaa
”Taiteen kautta sekä määritämme että dokumentoimme aikaamme ja historiaamme. Ilman sitä meitä ei ole.”
Luovat alat kuten musiikki ovat tärkeä työllistäjä ja Euroopan talouden moottori.
Kulttuuria ei kuitenkaan voi latistaa vain bisnekseksi tai kohottaa harvoille suunnatuksi ylellisyydeksi, vaan kulttuuri on koko suomalaisen ja eurooppalaisen identiteetin ja arvomaailman ydin. Sen päälle voi rakentaa koko maanosan laajuista sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Eurooppalainen kulttuuri tarvitsee monipuolista tukea, yksityisten investointien vauhdittamista, sisällöntuotannon ja tapahtumien rahoitusta sekä laajoja yhteiseurooppalaisia kulttuurihankkeita. Esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja.
Paitsi rahoitusinstrumenteilla, eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta voidaan tukea myös lainsäädäntötoimenpiteillä ja kulttuurivaihdon keinoin.
Nämä EU-tason toimet ovat merkittävä mahdollistaja myös suomalaiselle kulttuurille, kulttuuriperinnölle ja kulttuurimatkailulle. Suomalainen musiikkiala on ollut mukana mm. musiikin käytön arvoa tutkivassa EU Music 360 -hankkeessa sekä koululaisia musiikin pariin ympäri Euroopan innostaneessa Future Songwriting -hankkeessa.
Cecilia Damströmin musiikissa kuuluu omintakeinen suomalaisuus
Cecilia Damström on viime vuosien menestyneimpiä suomalaisia taidemusiikin säveltäjiä. Hän sai muun muassa vuonna 2022 Teosto-palkinnon ICE-sävellyksestään. Damströmin teoksia on esitetty 14 maassa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Koreassa sekä useissa Euroopan maissa.
Saksalaisäidin ja suomalais-skotlantilaisen isän muodostamassa perheessä kasvanut Damström kokee jatkavansa omissa teoksissaan suomalaisen sävellystaiteen ammattilaisten työtä.
”Olen itse jopa yllättynyt, kuinka paljon suomalaisuus kuuluu sävellyksissäni. Kuten suomalainen musiikki paljon muutenkin, myös minun musiikkini on sulatus idän ja lännen vaikutteista. Ehkä olemme niin sulatuspisteessä, että juuri tämä tekee koko kulttuuristamme uniikkia ja musiikkielämästämme omintakeista”, Damström sanoo.
”Suomalaisuutta on muun muassa niin vahva suhde luontoon, että emme itse sitä edes huomaa. Itse olen havainnut sen vasta ulkomailla. Ja tämä luontosuhde kuuluu niin Sibeliuksen kuin vaikka minunkin sävellyksissäni.”
Taide luo yhteenkuuluvuutta ilman ulkoista pelotetta
Toinen suomalaista kulttuuria kuvaava asia on Cecilia Damströmin mielestä sisu. Hänen mukaansa suomalaisessa musiikissa ja taiteessa ylipäätään on sitkeyttä ja heijastumia hiljaisesta yhteenkuuluvuuden tunteesta. Niitä on kasvattanut vuosisatoja kestänyt asema kansana jonkun muun valtion alaisuudessa. Juuri tätä sisua, hiljaista yhteenkuuluvuutta voidaan vahvistaa taiteen keinoin.
”Taide ja kulttuuri voivat luoda tätä yhteenkuuluvuutta ilman, että on joku yhteinen, ulkoinen pelote”, Damström sanoo.
Suomen ja EU:n ulkopuolelta tulevasta disinformaatiosta ja muista pelotteista tietoisena meidän tulisi panostaa oman kansallisen ja eurooppalaisen kulttuurin vahvistamiseen.
Panostus vahvistaa paitsi kulttuurista identiteettiämme, myös kansallista ja eurooppalaista demokratiaa.
EU:n rahoitus kulttuurille on mahdollistanut myös suomalaisia kulttuurihankkeita. Tukea eurooppalaisen kulttuurin tekemiseen ja levittämiseen toivoo myös Cecilia Damström paitsi säveltäjänä ja kulttuurin ammattilaisena, myös kansalaisena ja kulttuurin kuluttajana.
Digialustojen suosittelualgoritmeille läpinäkyvyyttä
Suomalainen tai laajemmin eurooppalainen kulttuuri ei saisi jäädä digi- ja striimialustoilla usein angloamerikkalaista sisältöä suosivien algoritmien varjoon. Suositusalgoritmeja hyödyntävät liiketoiminnassaan ylikansalliset digijättiyhtiöt.
”Olin jo kolmekymppinen, kun norjalainen TV-sarja Skam näytti nuorten elämää sellaisena, johon saattoi samastua. Amerikkalaiset sarjat eivät olleet pystyneet samaan. Eroja oli ihan tällä tasolla: Skamissa oli usein pilvistä ja satoi jopa räntää, amerikkalaisissa sarjoissa paistaa aina aurinko”, Damström kuvailee.
EU-tasolla on mahdollista tehdä päätöksiä, jotka edistävät eurooppalaisen sisällön näkyvyyttä ja saavutettavuutta.
EU voi esimerkiksi tukea jäsenvaltioidensa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin mukaisten rahoitusratkaisujen toimeenpanoa. Direktiivi mahdollistaa muun muassa investointivelvoitteen, jonka myötä esimerkiksi suoratoistopalveluita velvoitettaisiin panostamaan suomalaisten TV-sarjojen ja elokuvien tuotantoon. Myös Suomi harkitsee parhaillaan tällaisen velvoitteen säätämistä.
EU voi myös edesauttaa monimuotoisten sekä marginaalisempien sisältöjen esillepääsyä velvoittamalla alustoja nostamaan esiin muutakin kuin kaikista suosituinta, tyypillisesti englanninkielistä ja melko yksipuolista sisältöä.
”Taiteen kautta sekä määritämme että dokumentoimme aikaamme ja historiaamme. Ilman sitä meitä ei ole”, Damström sanoo.
Samaa mieltä oli kapellimestari, säveltäjä Esa-Pekka Salonen Yleisradion Ykkösaamussa huhtikuussa 2024. Salosen mielestä juuri nyt on se hetki, jolloin pitäisi panostaa suomalaiseen kulttuurielämään.
”Tällä pienellä kansakunnalla on syvä kiintymys kulttuuriin. Se on osa identiteettiämme. Sen murentaminen olisi pähkähullua.”
Sivistysvaltion on tehtävä sivistystekoja
Cecilia Damström kokee, että hän on päässyt nykyiseen, arvostettuun asemaansa Suomessa ja muualla Euroopassa saamansa koulutuksen sekä julkisilta tahoilta että säätiöiltä saamansa rahoituksen turvin.
”Ne kukat, joita kastellaan, kasvavat. Minne rahaa sijoitetaan, sieltä voi odottaa tuloksia. Se, mitä kulttuuriin on Suomessa ja EU-tasolla laitettu, on tuottanut huimia tuloksia.”
Damströmille suomi on neljäs kieli äidinkieli saksan, ruotsin ja englannin jälkeen. Hän puhuu myös espanjaa. Damström havaitseekin suomen kielen sanavalinnan, joka saattaa vaikuttaa siihen, että kaikki eivät ymmärrä kulttuurin rahoittamista.
Miksi puhutaan yritystuista, mutta kulttuurin kohdalla apurahoista? Kyse on taidetuesta eikä mistään armopalasta. Jotta Suomi ja Eurooppa ylipäätään asettuvat kartalle, se johtuu kulttuurista. Jos kartalla halutaan pysyä, on kulttuuria tuettava. Pysyäksemme sivistysvaltiona meidän on tehtävä sivistystekoja.Cecilia Damström, säveltäjä
Suomalaisille eurovaaliehdokkaille ja muille päättäjille Damströmillä on toive.
”Tarvitsemme suomalaisen kulttuurin puolustajia Euroopan tasolla. Jos heitä ei ole, kuka meitä puolustaa? Suomesta on tullut paljon kansainvälisesti menestyviä muusikoita, kapellimestareita ja säveltäjiä. Ei käännetä tätä menestyslaivaa uppoavaksi laivaksi.”
Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Eurooppalainen kulttuuri tarvitsee tulevaisuudessakin monipuolista rahoitusta, sisällöntuotannon tukea sekä laajempia yhteiseurooppalaisia kulttuurihankkeita.
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Ajamme yhteisiä tavoitteita musiikkialan hyväksi tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.
