Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Pasi Kostiainen
Kuvat: Pasi Kostiainen

EU-säätelyllä kohti reilumpia musiikin markkinoita

”Markkinoiden ehtojen pitää olla reilut siinä mielessä, että markkinoita hallitsevat globaalit suuryritykset eivät kurista hengiltä luovien alojen pienyrittäjiä.”

Luovien alojen ammattilaiset vaativat EU-alueelle reiluja, luovien alojen ammattilaiset paremmin huomioon ottavia korvauskäytäntöjä. Suoratoistomarkkinoiden monikansalliset jättiyhtiöt tulisi velvoittaa maksamaan tekijöille kohtuulliset korvaukset työstään.

Kyösti Salokorpi on biisintekijä ja yksi niistä 7,6 miljoonasta eurooppalaisesta, jotka työskentelevät luovalla alalla. Luovan alan ammattilaisten työn seurauksena pyöritetään kymmenien miljardien liikevaihtoa. Hän kirjoittaa lauluja sekä omiin musiikkiprojekteihinsa kuten Folkhem-yhtyeelle, mutta ennen kaikkea muille artisteille ja yhtyeille.

Salokorpi on kirjoittanut suomalaisten musiikkimakuun kiistatta vetoavia hittejä jo pitkään, sillä hänen sanoittamiaan tai säveltämiään 2000-luvun ikivihreitä ovat muun muassa Annika Eklundin esittämä Shanghain valot (säv. Kerkko Koskinen, san. Salokorpi), Teflon Brothersin Maradona, kesä ’86 (säv. & san. Risto Asikainen ja Salokorpi) ja Elastisen Supervoimii (säv. Kimmo Laiho, Olli Vuorinen, san. Kimmo Laiho, Salokorpi).

Rahanjako ei suomalaisten musiikin tekijöiden mielestä toimi 2020-luvun musiikki- ja mediateollisuudessa reilusti.

Onko Salokorpi sitten rikastunut biisintekijänä – luovien alojen miljardibisneksen ydintekijänä ja alkutuotannon tärkeänä avaintekijänä?

Keskituloihin 20 vuoden työn jälkeen

Salokorpi on keskituloinen suomalainen, mutta vasta nyt, musiikkia ammatikseen yli 20 vuotta tehtyään. Hän kertoi Musiikintekijät.fi -sivustolla tammikuussa 2024 julkaistussa jutussa saaneensa biisintekijän tekijänoikeustuloja vuonna 2023 yhteensä noin 47 000 euroa. Summa muodostuu tuhansista radiosoitoista, kymmenistä miljoonista striimeistä suoratoistopalveluissa ja kappaleiden live-esityksistä. Suomessa ei perinteisesti ole tapana kertoa omista tuloistaan, mutta Salokorpi tahtoi antaa kasvot epäkohdalle, joka jäytää häntä ja kollegojaan.

”Olen saanut jutusta paljon palautetta. Ja pelkästään positiivista”, Salokorpi kertoo.

Musiikin tekijän tulonmuodostukseen ja tulotasoon liittyy paljon vääriä käsityksiä, joita on vaikea oikoa tilitysten luottamuksellisuuden takia.

”Monet musiikkialan ihmisetkään eivät tiedä, miten homma toimii. Luullaan esimerkiksi, että biisintekijät saavat kuukausipalkkaa kustannusyhtiöiltään.”

Näin ei ole. Kustannusyhtiöt voivat maksaa ennakkoa tekijänoikeustuloista, jotka säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja biiseillään ansaitsee. Mutta tulot määräytyvät kuitenkin niissä raameissa, miten paljon tekijän kappaleita kuunnellaan ja esitetään.

Saksalaisen tekijänoikeusjärjestön GEMA:n vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan tekijän osuus suoratoistopalveluiden tulonjaosta on keskimäärin alle kymmenen prosenttia, kun suoratoistopalvelu itse ottaa päältä 30 prosenttia – myös levy-yhtiö (42,4 prosenttia) ja artisti (12,7 prosenttia) saavat enemmän kuin biisintekijä.

Kyösti Salokorpi, kuvaaja Pasi Kostiainen
Suoratoistopalvelun osuus on kohtuuttoman suuri. Se saa jokaisesta biisin soitosta enemmän kuin artisti ja biisintekijä yhteensä saavat
Kyösti Salokorpi

Yksittäisen biisintekijän on mahdotonta neuvotella korvauksestaan suoratoistoyhtiön kanssa. Siksi tarvitaan EU-lainsäädäntöä, joka varmistaa ylikansallisten suoratoistoalustojen noudattavan EU:n periaatetta kohtuullisesta korvauksesta sekä pyrkii kitkemään epätasapainoisia neuvotteluasetelmia.

Salokorpi muistuttaa kaupallisesta kulttuurista ja luovista aloista tärkeänä elinkeinona.

”Markkinoiden ehtojen pitää olla reilut siinä mielessä, että markkinoita hallitsevat globaalit suuryritykset eivät kurista hengiltä luovien alojen pienyrittäjiä.”

Musiikin moninaisuus huomioitava paremmin

Spotifyyn ladataan päivittäin yli 100 000 uutta kappaletta. Musiikkimassasta seuloutuvat kuultaviksi kuitenkin yhä harvemmat: algoritmien käyttö ja suosituimpien soittolistojen markkinoiminen ovat johtaneet kulutuksen kaventumiseen. Erityisesti angloamerikkalaisen sisällön kulutus on kasvussa. Pidemmällä aikavälillä tämä rapauttaa eurooppalaista kulttuuria.

Kun yksittäisellä tekijällä on mahdotonta vaikuttaa korvaustasoonsa suoratoistoalustoilla, yhtä lailla mahdotonta on saada omaa musiikkiaan paremmin esille.

Monipuolinen musiikintekijä, sekä sooloartistina työskentelevä että myös lasten- ja kansanmusiikkia säveltävä ja sanoittava, Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta valmistunut Aili Järvelä näkee jatkavansa nimenomaan suomalaista musiikkiperinnettä.

Aili Järvelä, kuvaaja Pasi Kostiainen
Toivon, että suoratoistopalvelut huomioisivat paremmin musiikin moninaisuuden. Esimerkiksi Spotifyssä olisi tilausta päivittyville editorial-listoille, jotka huomioivat uuden ja vanhan suomalaisen kansanmusiikin sekä taidemusiikin.
Aili Järvelä

EU-lainsäädännöllä tulisikin velvoittaa sisällönjakopalveluita lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja ennen kaikkea suosituksiaan niin, että myös valtavirran suuntauksia pienemmät musiikkigenret ja kielialueet tulisivat huomioiduiksi. Siis lisää näkyvyyttä paikallisille ja marginaalisemmille sisällöille.

Entä miten Järvelä suhtautuu suoratoistopalveluihin suomalaisen musiikintekijän tulonlähteenä?

”Kun Spotify tuli, kyllähän se aika nopeasti kävi ilmi, että tässä on hyvä renki mutta huono isäntä. Digirojalteja minulle on tilitetty vuodesta 2019 lähtien yhteensä 3600 euroa. Se ei kata lähimainkaan kuluja, jotka olen maksanut omakustanneartistina musiikin julkaisemisesta. Yhden singlen äänittäminen ja julkaiseminen maksaa karkeasti 2000 euroa. Tämä ei siis sisällä omaa työtäni eli itse biisinkirjoittamista ja harjoittelua tai minun studiotyöskentelyäni, nehän tehdään aina ilmaiseksi jollei ole apurahalla”, hän vastaa.

”Suoratoistopalvelujen korvauskäytännöt pitäisi järkevöittää.”

Tavoite: reilut markkinat rakentamaan luovan alan kilpailukykyä

Kasvavan suoratoistomarkkinan on toimittava myös tekijöille reilulla tavalla. Alustoja tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja suosituksiaan. Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen SäveltäjätSuomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Ajamme yhteisiä tavoitteita musiikkialan hyväksi tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.

Tutustu eurovaalitavoitteisiimme täältä.

Jaa somessa
Lue lisää